Eläinten hyvinvointi kiinnostaa suomalaisia. Kyselyissä sitä pidetään tärkeänä eettisenä arvona, ja moni kertoo haluavansa parempia oloja tuotantoeläimille. Kaupan hyllyllä valinnat eivät kuitenkaan aina seuraa arvoja. Mistä ristiriita johtuu, ja mitä se kertoo suomalaisesta ruokakulttuurista? Eläinvaltakunta-podcastissa aiheesta keskustelevat ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä sekä kuluttajien maksuhalukkuudesta väitellyt tutkija Katriina Heinola.
Eläimen matka ruokalautaselle on kadotettu näkyvistä
Suomalaisessa ruokakeskustelussa eläinten hyvinvointi on noussut näkyvästi esiin suhteellisen myöhään. Helsingin yliopiston ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä arvioi, että aihe on tullut osaksi laajaa julkista keskustelua erityisesti viimeisten 10–15 vuoden aikana. Samalla eläinten hyvinvointi on kytkeytynyt keskusteluihin eläinten oikeuksista, vastuullisuudesta ja siitä, millaista ruokaa pidämme hyväksyttävänä.
Ruokakulttuurin muutosta tarkasteltaessa suurena kehityskulkuna nousee esiin siirtymä niukkuudesta yltäkylläisyyteen. Vielä 1900-luvun alkupuolella keskusteltiin siitä, saavatko ihmiset riittävästi ravintoa. Nyt huolenaiheet liittyvät usein liialliseen kulutukseen. Samalla lihasta on tullut arkipäiväinen osa ruokavaliota. Kulutus on kasvanut voimakkaasti, ja erityisesti siipikarjanlihan suosio on lisääntynyt nopeasti viime vuosikymmenten aikana.
”Ajatus siitä, mitä tapahtuu eläimelle ennen kuin se on ihmisten ruokapöydässä, on kyllä hävinnyt aika paljon verhojen taakse.” -Johanna Mäkelä
Ruokajärjestelmän muutos on muuttanut myös ihmisten suhdetta eläimiin. Aiemmin eläimet olivat osa arkista elinympäristöä, mutta kaupungistumisen, erikoistumisen ja teollistuneen elintarviketuotannon myötä kuluttajat ovat etääntyneet tuotannosta. Monelle ruoan alkuperä näkyy enää pakkausmerkinnöissä. Mäkelän mukaan juuri etääntyminen on yksi syy siihen, miksi eläinten hyvinvoinnista käytävä keskustelu on tärkeää. Kun tuotanto ei ole näkyvissä, myöskään eläinten elinolosuhteita ei ole helppo arvioida. Kuluttaja joutuu tekemään päätöksiä rajallisen tiedon varassa.
Ongelma tunnistetaan, mutta käyttäytymisen muutos laahaa perässä
Luonnonvarakeskuksen tutkija Katriina Heinola tarkasteli väitöstutkimuksessaan kuluttajien maksuhalukkuutta eläinten paremmasta hyvinvoinnista. Tulokset osoittavat, että osa kuluttajista on valmis maksamaan enemmän, mutta kuluttajat eivät muodosta yhtenäistä joukkoa. Toisille riittää tieto siitä, että eläimellä on hyvä terveys ja asianmukainen ruokinta. Toiset pitävät tärkeinä esimerkiksi lisätilaa, ulkoilumahdollisuuksia, tai mahdollisuuksia lajinmukaiseen käyttäytymiseen. Tutkimuksessa havaittiin myös, että luottamus on keskeinen tekijä kuluttajan maksuhalukkuudessa.
”Kuluttaja ostaa pikemminkin luottamusta eläinten hyvinvointia kohtaan, eikä vain eläinten hyvinvointia.” -Katriina Heinola
Vaikka huoli eläinten kohtelusta on yleinen, se ei automaattisesti näy ostokäyttäytymisessä. Heinolan mukaan suurempi kuluttajajoukko voisi olla valmis maksamaan noin kymmenen prosentin lisähinnan paremman hyvinvoinnin tuotteista, mutta samalla on todennäköistä, että valtaosa kuluttajista ei käytännössä valitse hyvinvointimerkittyä vaihtoehtoa joka ostokerralla.
Ostopäätös tehdään sekunneissa
Yksi keskeinen selitys arvojen ja tekojen väliselle kuilulle on, että ihmiset eivät tee ostopäätöksiä täysin rationaalisesti. Kaupassa päätökset tehdään nopeasti, usein totuttujen valintojen pohjalta. Kuluttajilla ei yleensä ole aikaa, tietoa tai henkisiä resursseja arvioida kaikkia vaihtoehtoja perusteellisesti ostotilanteessa, Heinola toteaa. Siksi tottumukset ohjaavat käyttäytymistä voimakkaasti. Vaikka eläinten hyvinvointi olisi tärkeä arvo, se voi jäädä hinnan, maun, helppouden tai rutiinien varjoon.
Kaikkea vastuuta ostopäätöksistä ei voi siirtää yksittäiselle kuluttajalle, muistuttaa Johanna Mäkelä. Kuluttajien valintoihin vaikuttavat myös tiedotus, lainsäädäntö, markkinat, tuotetarjonta ja yhteiskunnallinen keskustelu. Jos eläinten hyvinvointia halutaan parantaa, tarvitaan muutoksia monella tasolla samanaikaisesti.
Hyvinvointiviestintä kaipaa selkeyttä
Moni kuluttaja haluaisi tehdä eläinten hyvinvointia tukevia valintoja, mutta eläinten hyvinvointimerkintöjen tunnistaminen ei ole aina helppoa. Suomessa hyvinvointimerkintöjä on edelleen suhteellisen vähän verrattuna esimerkiksi Hollantiin, Saksaan, Tanskaan tai Iso-Britanniaan.
Heinolan mukaan esimerkiksi eläinten hyvinvointimerkki ELVI tarvitsee vielä näkyvyyttä, jotta kuluttajat oppisivat tunnistamaan sen ja ymmärtämään sen merkityksen. Pelkkä merkki ei riitä, jos sen sisältö jää epäselväksi. Viestintää puolestaan haastaa hyvinvointiväittämien muotoilu uskottaviksi, informatiivisiksi ja helposti ymmärrettäviksi. Kuluttajille toimivat parhaiten yksinkertaiset viestit, kuten tieto eläinten ulkoilumahdollisuudesta tai lisätilasta. Eläinten hyvinvointi on kuitenkin paljon monimutkaisempi kokonaisuus kuin yksittäinen, helposti markkinoitava ominaisuus.
Pienin askelin kohti parempaa tuotantoeläinten hyvinvointia
Millaisia muutoksia Mäkelä ja Heinola haluaisivat tehdä suomalaiseen ruokajärjestelmään? Heinolan ehdotus on pieni ja realistinen askel: vaihdetaan yksi liharuoka viikossa kasvisruoaksi ja yksi liharuoka sellaiseksi, jossa eläinten hyvinvointiin on panostettu enemmän. Mäkelän viesti puolestaan on, ettei mikään ruokajärjestelmä ole pysyvä. Ruokavalintoja on voitava tarkastella jatkuvasti uudelleen kestävyyden, eettisyyden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmista.
”Jos saisin muuttaa yhden asian, niin lisäisin jokaisen suomalaisen sekasyöjän ruokakulttuuriin systemaattisen muutoksen: viikoittain vaihdettaisiin yksi liha-ateria kasvispohjaiseksi ja toinen liha-ateria sellaiseksi, jossa eläinten hyvinvointiin olisi panostettu enemmän.” -Katriina Heinola
Kysymys siitä, olemmeko valmiita maksamaan paremmasta eläinten hyvinvoinnista ei siis ole pelkästään kysymys hinnasta. Se on kysymys tiedosta, luottamuksesta, valintojen helppoudesta ja siitä, kuinka näkyväksi haluamme tehdä eläinten elämän osana ruokajärjestelmää.
Kuuntele jakso täällä:
Eläinvaltakunta-podcastin uusimmassa jaksossa toimittaja Matias Manner keskustelee ruokakulttuuriprofessori Johanna Mäkelän ja tutkija Katriina Heinolan kanssa suomalaisen ruokakulttuurin muutoksesta sekä kuluttajien halukkuudesta panostaa korkeamman eläinten hyvinvoinnin tuotteisiin ruokaostoksilla. Voit kuunnella podcastin jaksoja Spotifyssa, YouTubessa ja Applen Podcasteissa. Jakso löytyy litteroituna tekstitiedostona täältä.
***
Eläinvaltakunta on Eläinten hyvinvointikeskuksen podcast, jossa pohditaan ihmisen valtaa ja vastuuta suhteessa muihin eläimiin. Sarjan tuottaa NN100.
Lue lisää:
Kuluttaja tarvitsee helposti ymmärrettäviä faktoja eläinten hyvinvoinnista ostopäätöstensä tueksi
Hyvinvointimerkittyjen eläintuotteiden ostaminen kiinnostaa kuluttajia
Onko tuotantoeläinten hyvinvointi paremmalla tolalla Ruotsissa kuin Suomessa?
Tavallinen vai luomu? Eläinperäisissä tuotteissa on eroja eläinten hyvinvoinnin edellytyksissä