fbpx
Takaisin

Hyvinvointimerkittyjen eläintuotteiden ostaminen kiinnostaa kuluttajia

tuotantotapa kiinnostaa kuluttajia; kuvassa kenno munia

Valtaosa suomalaisista olisi valmis ostamaan hyvinvointimerkittyjä eläintuotteita, jos niiden tuotannossa panostettaisiin eläinten hyvinvointiin nykyistä enemmän. Hyvinvointimerkittyjen tuotteiden pitäisi löytyä samasta kaupasta, missä ostokset muutenkin tehdään. Seuraavaksi hyvinvointimerkittyjen koetuotteiden menekkiä tullaan testaamaan pilottikokeessa.

Hyvinvointimerkkikonsepti valmistuu koronasta huolimatta

Viime vuoden aikana eläinten hyvinvointimerkintähankkeessa toteutettiin joukko sidosryhmätyöpajoja, joissa työstettiin merkin ominaisuuksia. Näistä ja muista hankkeen välituloksista voi lukea muun muassa Maataloustieteen päivien julkaisusta. 

Parhaillaan on meneillään hankkeen viimeinen vaihe, joka keskittyy merkinnän pilotointiin ja tulosten raportointiin.  Koronavirustilanteen vuoksi pilottien toteutus on viivästynyt jonkin verran, sillä osa piloteista vaatii vuorovaikutusta kuluttajien kanssa. ”Toivottavasti tilanne kuitenkin selkiytyy pian ja pääsemme viemään pilottivaiheen loppuun”, hanketta johtava tutkimusprofessori Jarkko Niemi toteaa.

Hyvinvointimerkityt tuotteet halutaan löytää tutusta ruokakaupasta

Osana hyvinvointimerkkihanketta selvitettiin suomalaisten kuluttajien kiinnostusta ja asenteita hyvinvointimerkittyjä eläintuotteita kohtaan. Kuluttajilta kysyttiin myös, miten usein he ostavat muilla tuotantotapamerkeillä merkittyjä tuotteita.

Hyvinvointimerkin tuotteen ostamisen koki positiiviseksi asiaksi 76 % vastaaijsta. Vain 3% piti ajatusta huonona ideana. Hyvinvointimerkittyjen tuotteiden olisi kuitenkin löydyttävä läheltä, mieluiten samasta kaupasta, missä muutkin ruokaostokset tehdään, sillä 55 % vastaajista ei lähtisi hakemaan hyvinvointimerkittyjä tuotteita nykyisin käyttämäänsä ruokakauppaa kauempaa.

Hinta kolmannekselle kynnyskysymys, kolmannekselle ei

Vastaajista 68 % vastaajista uskoi, että hyvinvointimerkityn tuotteen ostamisen parantaisi tuotantoeläinten hyvinvointia. Yhtä suuri osuus uskoi ymmärtävänsä, miten hyvinvointimerkittyjen tuotteiden tuotanto poikkeaisi nykyisestä. Yli 60 % vastaajista ostaisi hyvinvointimerkittyjä tuotteita, jos kotieläintuotannossa keskityttäisiin enemmän eläinten hyvinvointiinyvinvointimerkittyjen tuotteiden tulevan heille liian kalliiksi, mutta niin ikään kolmannes uskoi, että hinta ei olisi liian suuri.

Tuotantotapa ja siitä kertova merkintä tärkeitä osalle kuluttajista

Eläinten hyvinvointia läheltä liippaavia tuotantotapamerkkejä on jo Suomenkin markkinoilla jonkin verran, Luomutuotteita (maitoa, munia, lihaa) oli kyselyn mukaan ostanut viikoittain 12-16 % vastaajista ja kuukausittain noin 40 %. Toisaalta noin kolmannes vastaajista ilmoitti, ettei ole koskaan ostanut eläinperäisiä luomuelintarvikkeita. Kotimaisia Hyvää Suomesta -merkittyjä tuotteita osti 70 % vastaajista vähintään kuukausittain. Kolmannes vastaajista osti viikoittain vapaan kanan munia ja viidennes ulkoilevien kanojen munia. Laatuvastuu-merkittyä lihaa oli ostanut myös viikoittain 21% vastaajista, mutta lähes kolmannes ei koskaan. Antibioottivapaasti tuotettua lihaa ei ollut ostanut lähes kolmannes vastaajista, kun taas lähes sama osuus vastasi ostaneensa sitä vähintään viikoittain.

Tuntevatko kuluttajat eläintuotantoa?

Kuluttajakyselyssä selvitettiin myös vastaajien omaa kokemusta siitä, miten paljon he tietävät nykyisestä eläintuotannosta. Kyseessä on siis vastaaijen oma arvio, ei todellinen tietämyksen taso. 43 % vasaajista katsoi tietävänsä eläintuotannosta jonkin verran ja 35 % vain vähän. Paljon tai melko paljon eläintuotantoa oman arvionsa mukaan tuntevia oli yhteensä 16 % vastaajista. 6 % oli sitä mieltä, ettei tiedä eläintuotannosta lainkaan.

45 %:lla vastaajista ei ollut yhteyksiä tuotantoeläinten pitoon. Neljänneksellä oli yhteys lähisukulaisen tai läheisen ystävän kautta, jolla on maatila. Itse tilalla asui tai oli asunut 13 % vastaajista, ja 3 % ilmoitti työskentelevänsä tai työskennelleensä tilalla. 13 %:lla vastaajista oli yhteyksiä tuotantoeläimiin muulla tavoin, kuten työn kautta. Tuotantotilalla oli viimeisen viiden vuoden aikana vieraillut runsas 30% vastaajista.

Kuluttajien vähäiset yhteydet tuotantoeläimiin sekä vähäinen tieto eläinten pidosta voi tuoda haasteita etenkin hyvinvointimerkinnän markkinointiin. Jos kuluttajat eivät tunne tavanomaisen eläintuotannon käytäntöjä, on myös hyvinvointia edistävien toimenpiteiden esiin tuominen haastavampaa. Muiden tuotantotapamerkkien menekin pohjalta on kuitenkin perusteltua olettaa, että myös hyvinvointimerkityt eläintuotteet löytäisivät ostajakuntansa markkinoilla.

***

Hyvinvointimerkkihankkeen loppuvaiheessa pääpaino on tulosten raportoinnissa. Hankkeen loppujulkaisussa tullaan kertomaan muun muassa merkintäkonseptista ja siihen ehdotettavista toimenpiteistä, sekä luotettavan taustaorganisaation roolista merkinnän toteutuksessa.

 

Teksti: Katriina Heinola

Kirjoittaja työskentelee tutkijana Luonnonvarakeskuksessa. Meneillään olevassa Hyvinvointimerkki-hankkeessa hän selvittää muun muassa kuluttajien mielipiteitä eläinten hyvinvoinnista.

 

Lue lisää:

Eläinten hyvinvointi paranee tulevaisuudessa, uskovat kuluttajat

Hyvinvointimerkintä eläintuotteissa – mitä elintarvikeketju merkinnältä toivoo?

Eläinten hyvinvointimerkintä suomalaisen eläintuotannon kilpailukyvyn ja laadun edistäjänä -hanke

Eläinten hyvinvointimerkki hyödyttää kaikkia

Mitä kuluttaja ajattelee eläinten hyvinvoinnista?

Arvovalintoja eläinten hyvinvoinnin lisäämiseksi

Miten parantuvasta eläinten hyvinvoinnista voi maksaa, ja kenelle?

Ulkomaiset eläinten hyvinvointimerkit syynissä

Konstit on monet, sanoi emäntä kun eläinten hyvinvointia edisti

Hyvinvointimerkittyä lihaa tulossa tiskiin?

Eläinten hyvinvoinnin edistyminen markkina- ja kuluttajavetoisesti ilahduttaa

  • 142
  •  
  •