fbpx
Takaisin

Eläinten hyvinvointi paranee tulevaisuudessa, uskovat kuluttajat

vasikka keväisesäs maisemassa; hyvinvointimerkki -hanke

Ruokinta, terveys ja vapaa liikkuminen nousivat kärkeen, kun suomalaisilta kuluttajilta kysyttiin, mikä on eläinten hyvinvoinnin kannalta tärkeintä. Kansalaisten näkemyksiä tuotantoeläinten hyvinvoinnin kehityksestä selvitettiin laajan kuluttajakyselyn avulla osana eläinten hyvinvointimerkin kehittämiseen tähtäävää hanketta.

Eläinten hyvä ruokinta ja vapaa liikkuminen tärkeitä kuluttajille

Hyvä ruoka, parempi mieli -hokema näyttää pätevän niin ihmisten kuin eläinten kohdalla, ainakin kun kysytään kansalaisten mielipidettä eläinten hyvinvoinnin rakennusaineksista. Yli 90 % kansalaisista piti hyvää ruokintaa tärkeimpänä eläinten hyvinvointitekijä terveyden ohella. Myös eläimen ja hoitajan välistä hyvää suhdetta sekä eläimen mahdollisuutta hoitaa jälkeläisiä ja kokea positiivisia tunnetiloja piti tärkeinä yli 80 % vastaajista. Kyselyyn vastasi 1200 suomalaisen otos.

Vastaajista 44 % katsoi tuotantoeläinten hyvinvoinnin parantuneen viimeisten kymmenen vuoden aikana. Vain 12 %:n mielestä hyvinvointi on heikentynyt, kun taas 31 % oli sitä mieltä, että hyvinvointi on pysynyt ennallaan. Lähes puolet vastaajista uskoi hyvinvoinnin parantuvan seuraavien kymmenen vuoden aikana. Paranemisen nähtiin johtuvan muun muassa kuluttajien lisääntyneestä tietoisuudesta ja vaatimustasosta, viranomaisten valvonnan tehostumisesta ja uusista tuotantoteknologioista.

Kaiken kaikkiaan ”vapaissa” (ei kiinnipitoa kytkettyä) tuotantomuodoissa eläinten hyvinvointia pidettiin parhaana, kuten sikojen osalta häkittömässä (vapaassa) porsituksessa tai tiineytyksessä, lehmillä, lihanaudoilla ja lampailla pihatossa ja kanoilla ulko- tai lattiakanaloissa. Teurastukseen liittyvät tuotantovaiheet ja broilerien hyvinvointi sekä etenkin lihanautojen yleinen tuotantotapa, kasvatus ryhmäkarsinassa, nähtiin heikommaksi.

Sioille hyvää kohtelua ja terveydenhuoltoa

Tärkeimmäksi sianlihantuotannon toimenpiteeksi nähtiin hyvä kohtelu ja käsittely -koulutus sekä ennaltaehkäisevä terveydenhuolto. Hieman yllättäen vapaata porsimista ja tiineytystä ilman häkissä pitoa pidettiin vähemmän tärkeinä, vaikka hyvinvoinnin ei nähty kyseisissä tuotantomuodoissa olevan kovin hyvällä tasolla. Myös olosuhteisiin ja käyttäytymiseen liittyviä tekijöitä, kuten lisäelintilaa ja ulkoilumahdollisuutta sekä tonkimismateriaalin saatavuutta, pidettiin tärkeinä.

Lampaille jatkuva vedensaanti

Lampailla tärkeimpinä kriteereinä pidettiin jatkuvaa vedensaantia, laidunnusmahdollisuutta, hyvää kohtelua ja käsittelyä, karitsoinnin valvontaa ja ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. Nämä olivat tärkeitä yli 85 % vastaajista. Myös ulkoilu- ja jaloittelumahdollisuus laidunkauden ulkopuolella sekä keritseminen kahdesti vuodessa koettiin tärkeiksi hyvinvoinnin osatekijöiksi.

Kanoille ja broilereille lisää tilaa

Kanojen osalta tärkeimpinä kriteereinä pidettiin vapaata liikkumista ja lisäelintilaa. Myös lajinomaista ruokintaa (esim. kokonaiset hyvät), ulkoilumahdollisuutta, kuopsutus- ja kylpemismahdollisuutta, hyvää kohtelua ja käsittelyä sekä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa piti tärkeänä noin 80 % vastaajista. Ilmanlaadun seuranta nähtiin kriteereistä vähemmän tärkeänä.

Broilerintuotannon osalta tärkeimmät kriteerit olivat lisätila, virikkeiden käyttö (esim. kylpylaatikot), hyvä käsittely ja kohtelu sekä mukava alustaa eli pehkun hyvä laatu. Jalkaterveyden säännöllistä seurantaa tilalla, ritilätasojen käyttöä ja ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa piti tärkeinä yli 70 % vastaajista. Hitaammin kasvava rotu oli tärkeä vain puolelle vastaajista, vaikka nopean kasvuvauhdin tiedetään olevan kytköksissä broilerien hyvinvointiongelmiin.

Naudat pihattoon ja laitumelle

Naudoilla hyvinvointikriteereiksi esitettiin tuotantomuodon ja -vaiheen osalta yksilöidymmin lehmille laidunnusta sekä pihattonavettaa, vasikoille runsaampaa juottoa ja imemistarpeen tyydyttämistä ja lihanaudoille lisäelintilaa.

Kaikille naudoille yhteisistä hyvinvointikriteereistä tärkeimmäksi nähtiin jatkuva vedensaanti. Erittäin tärkeänä pidettiin myös hyvää kohtelua ja käsittelyä. Yli 80 % piti tärkeänä myös ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa, jalkaterveyden seurantaa, lisätilaa lihanaudoille, lehmien vapaata liikkumista pihatossa, sekä lehmien laidunnusta.

Eläinten hyvinvointitekijöiden tärkeys kuluttajien mukaan maidon- ja naudanlihantuotannossa (n=400)

 

Teksti: Katriina Heinola

Kirjoittaja työskentelee tutkijana Luonnonvarakeskuksessa. Meneillään olevassa Hyvinvointimerkki-hankkeessa hän selvittää muun muassa kuluttajien mielipiteitä eläinten hyvinvoinnista.

 

Lue lisää:

Hyvinvointimerkintä eläintuotteissa – mitä elintarvikeketju merkinnältä toivoo?

Eläinten hyvinvointimerkintä suomalaisen eläintuotannon kilpailukyvyn ja laadun edistäjänä -hanke

Eläinten hyvinvointimerkki hyödyttää kaikkia

Mitä kuluttaja ajattelee eläinten hyvinvoinnista?

Arvovalintoja eläinten hyvinvoinnin lisäämiseksi

Miten parantuvasta eläinten hyvinvoinnista voi maksaa, ja kenelle?

Ulkomaiset eläinten hyvinvointimerkit syynissä

Konstit on monet, sanoi emäntä kun eläinten hyvinvointia edisti

Hyvinvointimerkittyä lihaa tulossa tiskiin?

Eläinten hyvinvoinnin edistyminen markkina- ja kuluttajavetoisesti ilahduttaa

  •  
  •  
  •