Tulisiko suomalaisille eläintuotteille kehittää merkintä, joka edistäisi ja toisi näkyvästi esiin eläinten hyvinvoinnin eteen tehtyjä toimenpiteitä tiloilla? Miten kuluttajat ottaisivat merkin vastaan, ja mitä he siltä toivoisivat? Luonnonvarakeskuksen tutkija Terhi Latvala on selvittänyt vastauksia näihin kysymyksiin eläinten hyvinvointimerkkihankkeen puitteissa ja kertoo tuloksista oheisessa vieraskynäkirjoituksessaan.
Kuluttajat positiivisia hyvinvoinnin kehityksen suhteen
Kiinnostus eläinten hyvinvointia kohtaan kasvaa ja ymmärrys tuotantoeläinten hyvinvoinnin osatekijöistä paranee jatkuvasti. Hyvinvointimerkkihankkeessa tehtiin vastikään laaja kysely, jossa kartoitettiin kuluttajien käsityksiä tuotantoeläinten hyvinvoinnista ja mielipiteitä siitä, miten hyvinvointia voisi parantaa siitä kertovan pakkausmerkinnän avulla.
Eläinten hyvinvoinnin mittaamiseen on kehitetty tutkittuun tietoon perustuva Welfare Quality -mittaristo (WQ). Kuluttajien mielipiteissä WQ:n eri osa-alueiden tärkeydestä korostuivat laajasti hyvinvoinnin eri osa-alueet: perustarpeet, kuten janon ja nälän tyydyttyminen sekä hyvä terveys, olosuhteiden, tilan, liikkumismahdollisuuksien ja hyvän hoidon merkitys, sekä eläinten mahdollisuudet lajinmukaiseen käyttäytymiseen ja vuorovaikutukseen ihmisten ja toisten eläinten kanssa.
Kyselyn perusteella 44 % kuluttajista eli suurin osa oli sitä mieltä, että tuotantoeläinten hyvinvointi on kehittynyt parempaan suuntaan viimeisten kymmenen vuoden aikana. Hyvinvoinnin parantumisen syiksi arvioitiin yleisen tietoisuuden ja vaatimustason kasvu sekä se, että epäkohtiin puututaan herkemmin. Myös uudet tuotantoteknologiat ja tuottajien lisääntynyt ammattitaito ovat kuluttajien mielestä parantaneet eläinten hyvinvointia.
Kolmanneksen mielestä eläinten hyvinvointi on viimeisen vuosikymmenen aikana säilynyt ennallaan. Toisaalta 11 % vastaajista oli sitä mieltä, että eläinten hyvinvointi on heikentynyt, ja se on tapahtunut tilakoon ja tehokkuuden kasvun myötä. Lisäksi epäkohtiin tiloilla ei puututa tai valvontaa on liian vähän. Tuottajien omalla jaksamisella ja taloustilanteella nähtiin olevan myös suora vaikutus eläinten hyvinvointiin.
Tuotannon etääntyminen kuluttajista huolestuttaa
Merkittävää tuloksissa on, että 11 prosentille vastaajista maataloustuotanto on jo niin etäällä, ettei osata sanoa mielipidettä siitä, miten eläinten hyvinvointi on kehittynyt.
Eri tuotantotavoista vastaajat arvioivat hyvinvoinnin toteutuvan tällä hetkellä parhaiten vapaaporsitustiloilla, laiduntavilla lammastiloilla, emolehmätiloilla ja ulkokanaloissa. Huonoimmalta tilanne näytti kuluttajien mielestä häkeissä pidettävillä emakoilla, ryhmäkarsinoissa elävillä lihanaudoilla, sekä broilereilla teuraskuljetuksen yhteydessä.
Ostaisiko kuluttaja hyvinvointimerkittyjä tuotteita?
Vastaajista 65 % arvioi, että ostaisi hyvinvointimerkittyjä tuotteita, jos kotieläintuotannossa keskityttäisiin enemmän eläinten hyvinvointiin. Puolet vastaajista oli ostanut tuotantotapamerkittyjä eläintuotteita esimerkiksi luomumerkin avulla.
Jos Suomen markkinoille tuotaisiin uusi hyvinvointimerkki, kolme neljäsosaa vastaajista koki mahdollisen hyvinvointimerkityn tuotteen ostamisen myönteisesti. Vastaajista 14 % taas koki merkinnän tarpeettomaksi. Kaksi kolmasosaa uskoi merkinnällä varustetun tuotteen ostamisen parantavan eläinten hyvinvointia.
Hanketyö jatkuu: seuraavaksi on vuorossa alan toimijoiden työpajat 8.5.2019 siitä, millainen merkki voisi olla ja mitä sen pitäisi pitää sisällään.
Teksti: Terhi Latvala
Kirjoittaja työskentelee erikoistutkijana Luonnonvarakeskuksessa. Hän on kiinnostunut tuotannon suuntaamisesta kuluttajalähtöisesti sekä kuluttajien muuttuvista ruokatottumuksista ja toivoisi näiden kahden – tuotannon ja kulutuksen – heijastelevan toisiaan niin ruokapolitiikassa kuin markkinoillakin. Meneillään olevassa Hyvinvointimerkki-hankkeessa hän selvittää kuluttajien kulutusmuutoksia ja mielipiteitä eläinten hyvinvoinnista.
Lue lisää:
Eläinten hyvinvointimerkintä suomalaisen eläintuotannon kilpailukyvyn ja laadun edistäjänä -hanke
Arvovalintoja eläinten hyvinvoinnin lisäämiseksi (Terhi Latvala)
Miten parantuvasta eläinten hyvinvoinnista voi maksaa, ja kenelle? (Tapani Yrjölä)
Ulkomaiset eläinten hyvinvointimerkit syynissä (Katriina Heinola)
Konstit on monet, sanoi emäntä kun eläinten hyvinvointia edisti (Essi Wallenius)
Hyvinvointimerkittyä lihaa tulossa tiskiin?
Eläinten hyvinvoinnin edistyminen markkina- ja kuluttajavetoisesti ilahduttaa