Eduskunta päättää kissojen vapaan ulkoilun kieltoa koskevan kansalaisaloitteen kohtalosta tällä viikolla maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnön pohjalta. Valiokunta esitti aloitetta hylättäväksi, mutta tunnisti kissojen vapaan ulkoilun riskit ja esitti sääntelyn kiristämistä taajamissa myöhemmin. Myös kansallisen kissarekisterin perustamisesta muistutettiin.
Kansalaisaloite muuttaisi sääntelyä laajasti
Kissan vapaa ulkoilu on noussut viime vuosina näkyväksi eläinten hyvinvointia koskevaksi keskustelunaiheeksi. Taustalla on kansalaisaloite, jossa ehdotettiin merkittäviä muutoksia kissojenpitoon. Aloitteen tavoitteena oli rajoittaa kissojen valvomatonta ulkoilua, parantaa kissojen omaa turvallisuutta ja vähentää kissojen aiheuttamia haittoja luonnolle.
Kansalaisaloitteessa ehdotettiin, että kissaa ei saisi pitää kytkemättömänä omistajan pihan tai tontin ulkopuolella. Taajamissa rajoitus olisi ulottunut myös omalle pihalle ja tontille. Käytännössä tämä olisi tarkoittanut huomattavaa muutosta nykytilanteeseen. Lähtökohdaksi olisi tullut valvottu ulkoilu, ja kissan vapaata liikkumista olisi rajoitettu koko maassa.
Tällainen malli olisi perusteltu sekä kissan oman turvallisuuden että luonnonvaraisten eläinten suojelun näkökulmasta. Se auttaisi myös vähentämään villiintyneiden kissapopulaatioiden syntymistä ja vahvistamaan kissan asemaa vastuullisesti hoidettavana seuraeläimenä.
Valiokunnan mietintö jättää monia keinoja käyttämättä
Maa- ja metsätalousvaliokunta antoi kansalaisaloitteesta mietinnön ja esitti eduskunnalle, ettei aloitetta hyväksytä. Mietintönsä pohjaksi valiokunta kuuli eri sidosryhmiä, kuten eläinsuojelujärjestöjä, viranomaisia, metsästäjiä, kissajärjestöjä ja Eläinten hyvinvointikeskusta. Asiantuntijoiden mielipiteet jakautuivat: osa näki kissojen vapaana pidossa ongelmia, osa korosti kissan perinteistä roolia ja vapaan ulkoilun tärkeyttä erityisesti taajamien ulkopuolella. Laki ei nykyisellään kiellä kissan pitämistä vapaana samaan tapaan kuin koirien kohdalla on säädetty taajamissa, mutta omistajan on vastattava eläimen hyvinvoinnista ja otettava huomioon turvallisuusriskit.
Eläinten hyvinvointikeskus tuki lausunnossaan kansalaisaloitteen keskeisiä tavoitteita. Kissan valvomattomaan ulkoiluun liittyy merkittäviä riskejä. Vapaana liikkuva kissa voi joutua liikenneonnettomuuteen, sairastua, saada loisia, joutua muiden eläinten saaliiksi tai ihmisen vahingoittamaksi. Samalla vapaasti liikkuvat kissat saalistavat luonnonvaraisia eläimiä, erityisesti lintuja, mikä voi näkyä paikallisissa lintukannoissa.
Kissan hyvinvointi voidaan turvata myös ilman valvomatonta ulkoilua. Kissa voi ulkoilla turvallisesti esimerkiksi valjaissa tai ulkotarhassa, kunhan sen käyttäytymistarpeista huolehditaan myös sisätiloissa riittävien virikkeiden, leikin ja aktiivisen hoidon avulla.
Maa- ja metsätalousvaliokunta tunnisti mietinnössään monet näistä ongelmista, mutta päätyi ehdottamaan huomattavasti rajatumpia ratkaisuja. Mietinnön lopputuloksena on kompromissi, jossa ongelmat tunnustetaan, mutta kaikkia ehdotettuja keinoja ei haluta ottaa käyttöön. Valiokunnan mukaan kissojen valvomattomaan ulkoiluun liittyy turvallisuusriskejä ja haittoja ympäristölle, mutta samalla valiokunta korostaa, että ulkoilu voi tarjota kissalle mahdollisuuksia toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistä ja tukea sen hyvinvointia. Valiokunta huomauttaa myös, että vapaaseen ulkoiluun tottuneen kissan pitäminen pelkästään sisätiloissa ei aina ole ongelmatonta. Omistaja on aina vastuussa kissan hyvinvoinnista ja siitä, että kissa pystyy toteuttamaan sille tärkeitä käyttäytymistarpeita.
Valiokunta ehdottaa muutoksia, mutta hylkää aloitteen
Maa- ja metsätalousvaliokunta päätti siis esittää aloitteen hylkäämistä, mutta kehottaa valtioneuvostoa valmistelemaan muutoksia järjestyslakiin. Tavoitteena olisi rajoittaa kissojen vapaana pitämistä taajama-alueilla ja samalla selkeyttää nykyistä lainsäädäntöä. Hallitukselle annettaisiin aikaa valmistella esitys vuoden 2029 loppuun mennessä.
Valiokunta ei myöskään vielä määrittele tarkasti, millainen tuleva sääntely olisi. Toistaiseksi ei tiedetä, tarkoittaisivatko muutokset esimerkiksi täyttä kieltoa, valvontavelvollisuutta vai jotakin muuta ratkaisua. Selvää on kuitenkin, että taajamissa kissojen vapaata liikkumista halutaan nykyistä enemmän rajoittaa.
Luonnon ja kissapopulaatioiden suojeluun jää avoimia kysymyksiä
Yksi keskeisistä perusteluista kansalaisaloitteelle liittyi luonnonvaraisten eläinten suojeluun. Kissa voi saalistaa riippumatta siitä, onko se nälkäinen vai kylläinen, leikkaamaton vai leikattu. Yksittäiselläkin kissalla voi tutkimusten mukaan olla merkittävä vaikutus paikalliseen linnustoon.
Valiokunnan ehdottama, taajamiin painottuva ratkaisu puuttuu ennen kaikkea niihin ongelmiin, jotka liittyvät liikenteeseen, naapuruussuhteisiin ja taajamaympäristöön. Luonnonvaraisten eläinten suojelun näkökulmasta vaikutukset jäisivät rajallisemmiksi, koska saalistus ei pysähdy taajamien ulkopuolelle.
Sama koskee villiintyneiden kissapopulaatioiden ehkäisyä. Eläinten hyvinvointilain mukaan kotieläinten ei saa antaa lisääntyä hallitsemattomasti. Puolivilleissä populaatioissa elävät kissat kärsivät usein sairauksista, loisista, nälästä ja kylmyydestä. Valiokunta tunnistaa ongelman, mutta ei ehdota suoria uusia velvoitteita esimerkiksi kissojen sterilointiin tai kastraatioon. Sen sijaan asiaa voitaisiin tarkastella myöhemmin seura- ja harrastuseläimiä koskevan asetuksen valmistelussa, mietinnössä todetaan.
Kissarekisteri etenemään
Yksi konkreettinen uudistus näyttäisi kuitenkin etenevän. Valiokunta edellyttää toimia kansallisen kissarekisterin perustamiseksi ja haluaa selvityksen sen etenemisestä vuoden 2030 loppuun mennessä. Rekisterin tavoitteena olisi parantaa kissojen tunnistettavuutta ja omistajuuden jäljitettävyyttä. Tämä voisi helpottaa esimerkiksi löytökissojen palauttamista omistajilleen sekä tukea vastuullista kissanpitoa.
Mitä mietinnöstä voidaan päätellä?
Keskustelu kissojen valvomattomasta ulkoilusta on siirtynyt marginaalista osaksi lainsäädäntövalmistelua. Monet kansalaiskeskustelussa esiin nostetut ongelmat tunnustetaan nyt myös eduskunnassa. Ratkaisuista ei kuitenkaan ole yksimielisyyttä. Kaksi valiokunnan jäsentä jätti eriävän mielipiteen ja kannatti kansalaisaloitteen ehdottamien toimien hyväksymistä, mutta valiokunnan enemmistö päätyi etenemään maltillisesti ja rajaamaan tulevat muutokset ennen kaikkea taajamissa pidettäviin kissoihin.
Kissojen hyvinvoinnin kannalta valiokunnan mietintöä voidaan pitää osittaisena edistysaskeleena. Se voi pitkällä tähtäimellä viedä sääntelyä eteenpäin ja tukea lainsäädännön selkeyttämistä. Samalla monet niistä tavoitteista, joiden vuoksi kansalaisaloite aikanaan tehtiin, jäivät vielä toteutumatta. Eduskunta käsittelee kansalaisaloitetta torstaina 1.10.2026 klo 16. Kansalaiskeskustelu kissan vapaasta ulkoilusta, omistajan vastuusta ja luonnon suojelusta tulee todennäköisesti jatkumaan vielä sen jälkeenkin.
Lue lisää:
Valiokunnan mietintö MmVM 14/2026 vp
Kissan ulkoilu on turvallisinta valvottuna
Millainen on kissan mielestä hyvä elämä?