Saako kissa ulkoilla ilman valvontaa on ikuisuuskysymys, johon säädökset eivät anna yksiselitteistä vastausta. Eläinten hyvinvointilain ja metsästyslain mukaan kissaa ei saa jättää heitteille, ja järjestyslaki listaa erikseen paikat, joihin kissaa ei saa päästää. Vapaana ulkoilevan kissan saa toimittaa löytöeläinhoitolaan, ja hoitoloilla on velvollisuus ottaa niihin tuodut eläimet hoitoonsa. Kissan oman hyvinvoinnin kannalta paras ratkaisu on ulkoiluttaa kissaa valvotusti ja järjestää sille lajinomaista tekemistä esimerkiksi leikkisaalistuksen keinoin.
Ulkoiluta kissaa vain valvotusti
Kissan etu on, ettei se ulkoile vapaasti yksin, etenkään taajamissa. Kissan valvottu ulkoilu viestii, että omistaja välittää kissastaan. Valvottuna ulkoilu on huomaavaista myös muita ihmisiä ja ympäristöä kohtaan. Luonnossa lemmikkikissakin on vieraslaji (villiintyneenä haitallinen vieraslaji) ja tuhoisa saalistaja. Vapaaseen ulkoiluun liittyy villiintymisen, hallitsemattoman lisääntymisen ja kissapopulaatioiden muodostumisen riski. Uusi eläinten hyvinvointilaki kieltää eläinten päästämisen lisääntymään hallitsemattomasti.
Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta on ottanut kantaa kissojen vapaan ulkoilun kieltämiseksi vedoten kissojen omaan turvallisuuteen. Neuvottelukunta ehdotti eläinten hyvinvointilakiin kirjattavaksi, että kissan vapaana liikkuminen luonnossa olisi kielletty, mutta tällaista kirjausta hyvinvointilakiin ei tullut.
Kissaa ei saa jättää heitteille, poliisi muistuttaa
Kotieläimeksi otetun kissan heitteillejättö ja hylkääminen on lain nojalla kielletty. Epäselvää on ollut, kieltääkö tämä säännös käytännössä kissan päästämisen ulkoilemaan ilman valvontaa eli syyllistyykö näin toimiva henkilö lain rikkomiseen.
Jos kissa on vapaana ilman suoraa valvontaa, voi olla kyse metsästyslain säännösten rikkomisesta (Metsästyslaki 615/1993, 75 §), eläinsuojelurikkomuksesta (Eläinsuojelulaki 247/196, 54 §), tai molemmista edellä mainituista. Teoista voi olla seurauksena sakkorangaistus. Teko edellyttää tahallisuutta tai huolimattomuutta. Mikäli teko tapahtuu taajama-alueella, voi kyseessä olla myös järjestysrikkomus, josta voidaan määrätä rikesakko.
Suomi on voimaansaattanut asetuksella lemmikkieläinten suojelua koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen (SopS 49/1992), muistuttaa Poliisihallitus vastauksessaan tiedusteluun kissojen vapaana pitämisestä (POL-2022-75090, 21.6.2022). Sopimuksen mukaan lemmikkieläimille ei saa tuottaa tarpeetonta kipua tai tuskaa eikä lemmikkieläintä saa jättää heitteille. Heitteillä oleva eläin tarkoittaa koditonta tai sellaista lemmikkieläintä, joka on omistajansa tai haltijansa kotipiirin rajojen ulkopuolella, eikä kenenkään muun omistajan tai haltijan hallinnassa tai suorassa valvonnassa.
Lemmikin pitäjä on vastuussa eläimen terveydestä ja hyvinvoinnista. Lemmikille tulee järjestää tila, hoito ja huomio lajin ja rodun perusteella eläimen tarpeiden mukaisesti ja antaa eläimelle riittävästi sopivaa ruokaa ja vettä sekä riittävästi tilaisuuksia liikuntaan. Lemmikin karkaamisen estämiseksi on ryhdyttävä kohtuullisiin toimiin. Jos lemmikin pidon ehtoja ei pysty täyttämään, ei eläintä saa pitää lemmikkinä.
Eläinten hyvinvointilain 6 §:n mukaan hoidossa olevaa eläintä ei saa jättää hoidotta eikä hylätä.
Metsästyslain 75 § mukaan säännösten rikkomiseen voi syyllistyä se, joka tahallaan tai huolimattomuudesta jättää heitteille tai hylkää kissan vastoin 85 §:n säännöstä, ja hänet on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, metsästyslain säännösten rikkomisesta sakkoon.
Järjestyslain 14 §:ssä kissan pääsyä on rajoitettu erikseen mainituille alueille (yleinen uimaranta, lasten leikkipaikaksi varattu alue, toriaikana torille, yleiseen käyttöön kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle) jollei se ole erikseen sallittua. Muuten kissan tulee olla taajamassa omistajansa tai haltijansa suoran valvonnan alla, vaikkei sitä tarvitsekaan järjestyslain mukaan kytkeä. Suora valvonta tarkoittaa käytännössä toimia, joilla omistaja voi puuttua välittömästi kissansa kulkuun tai tekemisiin. Tätä edellyttävät jo aiemmin mainittu karkaamisen estäminen ja kissan hyvinvoinnista ja turvallisuudesta huolehtiminen.
Vapaana ulkoilevan kissan saa viedä löytöeläintaloon
Irrallaan tavatun lemmikin saa ottaa kiinni ja toimittaa kunnalliseen talteenottopaikkaan tai löytöeläinkotiin. Ruokavirastolta on tiedusteltu, onko löytöeläinhoitolan otettava vastaan kissa, jonka esimerkiksi naapuri on ottanut pihaltaan kiinni ja vienyt löytöeläinhoitolaan, vaikka kissan omistaja onkin tiedossa. Ruokavirasto ohjeistaa löytöeläinhoitoloita niiden lainmukaisista velvollisuuksista, mutta ei ota kantaa siihen, kenellä ja millä edellytyksin on oikeus ottaa kiinni irrallaan oleva kissa. Ruokavirasto ei myöskään ole ohjeistanut löytöeläinhoitoloita hakemaan eläimiä hoitolaan.
Lakisääteisen tehtävän tai siihen perustuvan sopimuksen perusteella löytöeläimiä vastaanottava taho ei voi kieltäytyä kissan vastaanottamisesta, jos kyse on irrallaan tavatusta ja talteen otetusta kissasta, Ruokavirasto katsoo. Jos eläimen omistaja on tiedossa, hänelle täytyy pyrkiä ilmoittamaan kissan kiinniotosta. Tarvittaessa asiassa voi myös olla yhteydessä kunnan eläinsuojeluvalvontaa tekevään eläinlääkäriin.
Valvottu ulkoilu ja saalistusleikit edistävät kissan hyvinvointia
Kissan ulkoilu vain valvottuna pitää kissan turvassa liikenteeltä ja muilta vaaroilta. Se auttaa myös lisäämään kissojen arvostusta ja nostamaan kissan asemaa yhteiskunnassa. Kissa ansaitsee tulla kohdelluksi yhtä lailla arvostettuna lemmikkinä kuin koira.
Kissan hyvinvoinnin varmistamiseen ja saalistusvietin toteuttamiseen on olemassa parempia keinoja kuin valvomaton ulkoilu. Valjaissa tai pakovarmassa ulkotarhassa liikkuessa kissa pääsee turvallisesti tutkimaan ympäristöään, ja kissan voi menestyksellisesti totuttaa valjaissa liikkumiseen jo pentuna. Sisätiloissakin kissan lajinmukaiset käyttäytymistarpeet voi tyydyttää leikittämällä kissaa ja järjestämällä sille virikkeitä ja leikkisaalistusmahdollisuuksia päivittäin.