Eläimiä koskevalla lainsäädännöllä on vaikutuksia eläinten hyvinvointiin. Eläimet eivät kuitenkaan itse tule suoraan kuulluiksi lainsäädännön valmistelussa ja toimeenpanossa. Tueksi tarvitaan tutkimustietoa, joka auttaa tunnistamaan eläinten näkökulman ja arvioimaan lainsäädännön vaikutuksia. Miten eläinten hyvinvointi ja siihen liittyvä tutkimustieto voidaan ottaa huomioon lainvalmistelussa ja toimeenpanossa mahdollisimman hyvin? Tätä kysymystä tarkasteltiin SILE-hankkeen työpajassa, jossa tutkijat ja viranomaiset keskustelivat muun muassa eläinten hyvinvointivaikutusten arvioinnista.
Tutkimustietoa tarvitaan lainvalmistelun tueksi
Vastuullista lainsäädäntöä edistävä SILE-hanke on tarkastellut erilaisten yhteiskunnan hiljaisten toimijoiden asemaa niitä koskevassa lainsäädännössä. Yksi hiljaisten toimijoiden ryhmä on eläimet; ne ovat lainsäädännön näkökulmasta ihmisen kontrollin alaisena eivätkä voi osallistua itseään koskevien lakien muodostamiseen. SILE-hankkeen syyskuisessa työpajassa pohdittiin monialaisen asiantuntijaryhmän voimin, miten tutkimustietoa voitaisiin paremmin hyödyntää eläinten näkökulman huomioimiseksi lainsäädännön kehittämisen ja toimeenpanon eri vaiheissa.
Eläinten hyvinvointia koskevassa lainvalmistelussa tutkimustiedolla on keskeinen rooli. Tutkimus auttaa tunnistamaan sääntelyn kehittämistarpeita, arvioimaan erilaisten ratkaisujen vaikutuksia sekä muodostamaan tietopohjan päätöksenteolle.
Tutkimustieto olisi tärkeää saada mukaan lainvalmisteluun mahdollisimman aikaisin, totesi tilaisuudessa alustuksen pitänyt erityisasiantuntija Tiina Pullola maa- ja metsätalousministeriöstä. Mitä varhaisemmassa vaiheessa tietoa voidaan hyödyntää, sitä paremmin se voi ohjata valmistelua ja tukea vaihtoehtojen arviointia.
Pullolan mukaan tutkimustiedon hyödyntämiseen liittyy myös haasteita. Kaikista eläinlajeista tai hyvinvointikysymyksistä ei ole riittävästi tutkimustietoa, eikä olemassa oleva tieto aina sovellu sellaisenaan suomalaisiin olosuhteisiin. Päätöksiä joudutaan silti tekemään, vaikka tietopohja olisi puutteellinen. Tämän vuoksi on tärkeää, että lainsäädäntöä voidaan tarvittaessa päivittää uuden tutkimustiedon karttuessa. Samalla tarvitaan nykyistä systemaattisempaa arviointia siitä, millaisia vaikutuksia säädöksillä todellisuudessa on eläinten hyvinvointiin.
Tiedevälittäjä vie tutkimustiedon päätöksenteon tueksi
Tutkimustieto eläinten hyvinvoinnista lisääntyy jatkuvasti, todettiin Eläinten hyvinvointikeskuksen alustuksessa. Jotta tieto voi vaikuttaa käytäntöihin ja päätöksentekoon, on sen löydettävä tiensä tutkijoilta viranomaisille, päättäjille ja muille toimijoille. Työpajassa käsiteltiin tiedevälittäjän roolia tässä prosessissa.
Tutkimustiedolla on ollut vaikutusta säädöksiin. Lainsäädännön uudistuksissa on esimerkiksi vahvistettu vaatimuksia kivunlievityksestä eläimille tehtävien toimenpiteiden yhteydessä sekä huomioitu hevosten sosiaaliset tarpeet. Tutkimustietoa on myös hyödynnetty viranomaisten tukena erilaisissa käytännön kysymyksissä.
Vaikka tutkimustiedon vaikutuksista eläinten hyvinvoinnin edellytyksiin löytyy onnistuneita esimerkkejä, ei tiedon muuttuminen käytännön päätöksiksi ole aina suoraviivaista. Eläinten hyvinvointia koskevassa keskustelussa on usein mukana erilaisia näkökulmia ja tavoitteita, joiden yhteensovittaminen voi olla haastavaa. Siksi hyvinvointivaatimusten tieteellisten perustelujen selkeä esittäminen ja tutkimustiedon saavutettavuus ovat keskeisiä keinoja vahvistaa eläinten hyvinvoinnin huomioimista päätöksenteossa.
Paikallispuudutuksen käyttö porsaiden kastraatiossa esimerkkinä lainsäädännön vaikutuksista
SILE-hankkeen alustuksessa tutkijatohtori Saara Kupsala esitteli porsaiden kirurgiseen kastraatioon liittyvää tapaustutkimusta. Suomessa paikallispuudutuksen käyttö kirurgisen kastraation yhteydessä tulee pakolliseksi vuoden 2027 alusta lähtien. Lainsäädännön muutoksen ja koulutuksen käynnistymisen seurauksena sikatilat ovat voineet alkaa käyttää vapaaehtoisesti paikallispuudutusta vuodesta 2024. Muutoksen tavoitteena on vähentää toimenpiteestä aiheutuvaa kipua ja parantaa porsaiden hyvinvointia.
SILE-hankkeen tapaustutkimuksessa selvitettiin tilahavainnoinnin ja haastatteluiden avulla, millaisia vaikutuksia paikallispuudutuksen käyttöönotolla on porsaiden hyvinvointiin. Tutkimuksen mukaan paikallispuudutuksen koettiin vähentävän porsaiden kipureaktioita kastraation aikana, etenkin viillon yhteydessä. Porsailla havaittiin myös vähemmän kipukäyttäytymistä heti toimenpiteen jälkeen. Osa tuottajista ja työntekijöistä kokee työn tekemisen henkisesti vähemmän kuormittavana, kun eläimelle aiheutuvaa kipua voitiin vähentää.
Tutkimuksessa nousi esiin myös riskitekijöitä porsaiden hyvinvoinnille. Havaintojen perusteella paikallispuudutus ei tehokkaasti vähentänyt monien porsaiden reaktioita kastraation aikana. Porsaat reagoivat voimakkaasti puudutteen pistämiseen, ja puudutuksen vaikutuksen alkua odotellessa porsailla oli riski kylmettyä. Paikallispuudutuksen antaminen vaatii lisäkäsittelyä ja porsaiden kiinnipitämistä, joka aiheuttaa stressiä porsaille. Kastraation vaatima työaika ja työn fyysinen kuormitus lisääntyvät myös paikallispuudutusta käyttäessä.
Esimerkki osoittaa, että säädösmuutosten vaikutukset eivät aina ole yksiselitteisiä. Vaikka tavoitteena on eläinten hyvinvoinnin parantaminen, voi käytännön toteutuksessa syntyä uusia hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Siksi säädösmuutosten käytännön vaikutuksia on tärkeää seurata ja arvioida myös käyttöönoton jälkeen.
Tutkimus antaa eläimille äänen päätöksenteossa
Työpajan keskeinen viesti oli, että eläinten hyvinvoinnin huomioiminen lainsäädännössä edellyttää tutkittua tietoa, toimivia käytäntöjä tiedon hyödyntämiseksi, ja vaikutusten seurantaa. Erityisen tärkeää on saada tutkimustieto mukaan valmisteluun riittävän varhaisessa vaiheessa sekä kehittää nykyistä systemaattisempaa lainsäädännön jälkiarviointia.
Eläimet eivät itse saa ääntään kuuluviin lainvalmistelussa. Tutkimus tarjoaa keinon tuoda esiin eläinten näkökulmaa osaksi päätöksentekoa. Kun eläinten hyvinvointia koskeva tutkimustieto saadaan tehokkaasti osaksi lainvalmistelua, voidaan rakentaa sääntelyä, joka turvaa eläinten hyvinvointia entistä paremmin sekä nyt että tulevaisuudessa.
Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama SILE-hanke (Silent Agents and Legislation) tarkastelee lainsäädännön vaikutuksia niin kutsuttuihin hiljaisiin toimijoihin, kuten eläimiin.
Blogitekstissä on hyödynnetty työpajassa pidettyjä esityksiä:
Professori Anna Valros, Helsingin yliopisto, erityisasiantuntija Tiina Pullola, maa- ja metsätalousministeriö, erityisasiantuntija Tiina Kauppinen ja johtava asiantuntija Satu Raussi, Eläinten hyvinvointikeskus sekä tutkijatohtori Saara Kupsala, Helsingin yliopisto.
Teksti: Tara Cederberg, Eläinten hyvinvointikeskuksen harjoittelija ja eläinsairaanhoidon sekä maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti.
Lue lisää:
Eläimet – Hiljaiset toimijat – SILE-hanke
Porsaiden kastraatiokipua on lääkittävä – tutustu tuottajille suunnattuun oppaaseen