Avainsana-arkisto: EU

Vuosi 2025 toi eläinten hyvinvoinnin saralle parannusta uusin, aiempaa tiukemmin hyvinvointisäädöksin. Takapakkiakin nähtiin muun muassa hyvinvointilakiin kirjatun karjuporsaiden kirurgisen kastraation kiellon uudelleen avaamisen myötä. Poliittisesti kuluva vuosi tulee olemaan vaikuttamisen aikaa, välivuosi ennen eduskuntavaaleja ja seuraavia eläinten hyvinvointiin vaikuttavia linjauksia. Suurten linjojen ohella on tärkeää muistaa, että jokainen voi myös itse vaikuttaa omistamiensa tai ravinnokseen…

Kaksi vuotta tekeillä ollut EU-asetus koirien ja kissojen hyvinvoinnista ja jäljitettävyydestä on edennyt komission ja neuvoston hyväksyntään ja parlamentin viimeisiin käsittelyihin. Asetus koskee etupäässä kaupallisia toimijoita ja tulee näillä tiedoin sovellettavaksi vuonna 2028. Asetus edellyttää muun muassa, että EU-alueella kaikki koirat ja kissat on tunnistusmerkittävä ja rekisteröitävä. Yksi asetuksen tärkeimmistä tavoitteista on pyrkiä estämään pentutehtailua…

Lemmikkieläinten jalostuksen hyvinvointihaitat puhuttivat, kun eurooppalaiset eläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnat kokoontuivat toukokuussa Edinburghissa. Keinoja haittojen hallitsemiseen on jo olemassa, mutta kaikkia niitä ei vielä täysimääräisesti hyödynnetä. Ilahduttavaa edistystä tapahtuu kuitenkin jo useassa maassa, kokouksessa todettiin. Designkoirat ja pennutus tapetilla Britanniassa Koiranpentuja tuotetaan yleensä pienimuotoisesti kotiolosuhteissa sekä laajemmin kenneleissä. Näiden lisäksi ovat Iso-Britanniassa yleistyneet ja menestyneet erityisesti…

Viime vuosi ennakoi useita muutoksia tuotantoeläinten pitoon ja hoitoon. Tämän vuoden alussa voimaan tullut eläinten hyvinvointilaki, sitä tarkentavat asetukset sekä lakia mukaileviksi uudistettu eläinten hyvinvointikorvaus tuovat parannuksia eläinten hyvinvointiin ja haastavat samalla tuottajia uusien toimintatapojen omaksumisessa ja toiminnan kehittämisessä. Kivunlievitys vaaditaan eläimille kivuliaissa toimenpiteissä Eläinten hyvinvointilakiin liittyvä asetusvalmistelu on täydessä vauhdissa. Ensimmäinen lain nojalla annettu…

EU-komissio ehdotti jäsenmaille asetusta, joka tiukentaisi eläinkuljetusten maksimikestoja ja parantaisi eläinten oloja kuljetusten aikana. Ehdotuksen keskeisiä tavoitteita on pitkien teuraskuljetusten lopettaminen, paikallisen teurastuksen suosiminen sekä lihan ja sukusolujen kuljetusten edistäminen elävien eläinten sijaan. Valtioneuvoston ja maa- ja metsätalousvaliokunnan mukaan ehdotus on Suomelle paikoin liian tiukka. Komission ehdotus eläinkuljetusten tiukempaan sääntelyyn oli odotettu uudistus Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto…

Tuotantoeläinten hyvinvoinnin pitäisi olla omassa maassa paremmalla tolalla kuin se nyt on, katsoo 84 % eurooppalaisista. Lemmikkieläinten hyvinvoinnin pitäisi olla parempi 74 % mielestä. Eläinten kuljetusaikojen rajoittamista haluaa 83 % ja turkiseläinten kasvatuksen kieltoa kannattaa 57 % eurooppalaisista. Näin vastasivat EU-kansalaiset, kun heidän mielipiteitään kysyttiin maakohtaisesti ja koko EU:n osalta viimevuotisessa Eurobarometrissä. Suomalaiset haluavat muita…

Eläimen tainnutusta edellyttävä lainsäädäntö ei ole uskonnonvapauden vastainen eikä syrjivä, totesi Euroopan ihmisoikeustuomioistuin helmikuisessa päätöksessään. Ihmisoikeustuomioistuin päätyi samaan ratkaisuun kuin Euroopan unionin tuomioistuin ja Belgian perustuslakituomioistuin. Linjaus viestii, että jäsenvaltioiden on jatkossa mahdollista kieltää tainnuttamatta teurastaminen kansallisesti.  Tainnuttamatta teurastamisen voi kieltää kansallisesti Belgian Flanderissa ja Walloniassa kiellettiin eläinten teurastaminen ilman edeltävää tainnutusta. Kielto herätti vastustusta…

Turkistuotanto nykymuodossaan, häkkikasvatuksena, ei mahdollista eläinten lajinmukaista käyttäytymistä eikä vastaa eläinten olennaisiin käyttäytymistarpeisiin. Eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi turkistuotannon olosuhteita tulisi muuttaa olennaisesti ja sääntelyä parantaa, jos tuotantoa Suomessa jatketaan. Uutta kansallista sääntelyä on pian odotettavissa, ja EU:ssa käynnissä oleva pohdinta turkistuotannon tulevaisuudesta unionissa voi olla Suomen kannalta ratkaisevaa. Lajinmukainen käyttäytyminen määrittää hyvinvointia Eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta mahdollisuus…

Raha ja valta ovat keskeinen osa maatalouspolitiikkaa: poliittinen tahto määrittää, miten paljon yhteiskunnan resursseja käytetään eläinten hyvinvoinnista huolehtimiseen. Miten tukia pitäisi säätää, jotta ne edistäisivät paremmin tuotantoeläinten hyvinvointia? Entä miten eettisenä kotimainen eläintuotanto näyttäytyy kansainvälisesti? Eläinvaltakunta-podcastin kolmannessa jaksossa puhutaan rahan ja vallan vaikutuksesta suomalaiseen maatalouspolitiikkaan ja eläinten hyvinvointiin. Asiantuntijoina äänessä ovat erikoistutkija Annika Lonkila ja…

Eläinten hyvinvointikorvaus on kotieläinten pitäjille maksettava maataloustuki tuotantoeläinten hyvinvoinnin edistämiseen. Hyvinvointikorvauksen taloudellinen merkitys on kasvanut vuosi vuodelta: tänä vuonna tukeen on varattu 74 miljoonaa euroa, kun vuonna 2019 siihen kului 61 miljoonaa euroa. Sikojen, nautojen, lampaiden, vuohien tai siipikarjan pitäjä voi halutessaan sitoutua eläinten hyvinvointikorvauksen toimenpiteisiin, jotka ylittävät kansalliset eläinten hyvinvointisäädösten vähimmäisvaatimukset. Toimenpiteitä ovat muun…