Tanskan tällä viikolla ratkenneissa parlamenttivaaleissa yhdeksi isoksi teemaksi nousi sikojen hyvinvointi. Vasemmistopuolueet halusivat vähentää sikojen kasvatusta ympäristön ja eläinsuojelun nimissä, mutta ajatus kohtasi myös vastustusta. Meilläkin eduskuntavaalikevät 2027 lähestyy hyvää vauhtia. Voisiko eläinten hyvinvointikysymyksistä nousta ajankohtaisia vaaliteemoja myös Suomessa?
Sianliha on Tanskan vientivaltti
Tanska tuottaa yhtenä maailman suurimmista sianlihan tuottajista 28 miljoonaa teurassikaa vuodessa. Määrä ylittää noin viisinkertaisesti maan oman kulutuksen, ja Tanska onkin huomattava sianlihan viejä. Lähes puolet Tanskan maa-alasta käytetään tuotantoeläinten rehun kasvattamiseen.
Sikojen hyvinvointi nousi Tanskan parlamenttivaalin vaaliväittelyissä keskusteluun, kun kansalaisjärjestö, vihreät ja vasemmisto nostivat esiin sianlihatuotannon laajuuden, tuotannon aiheuttamat ympäristöhaitat sekä sikojen heikon hyvinvoinnin tilan. Vasemmistopuolueet vaativat sikamäärien reipasta vähentämistä tasolle, joka tyydyttäisi Tanskan kuusimiljoonaisen väestön oman kulutuksen.
Alankomaat on sekin volyymiltaan Euroopan suurimpia eläintuotantomaita. Alankomaat on pyrkinyt vähentämään tuotantoeläinmääriä, syinä ensisijaisesti eläintuotannon ympäristövaikutukset, erityisesti typpipäästöt. Alankomaat sai kolme vuotta sitten EU-komissiolta luvan maksaa lähes 1,5 miljardia euroa korvauksia tuottajille eläintuotannon vapaaehtoisesta lopettamisesta luonnonsuojelualueilla.
Suomi ottaa takapakkia hyvinvointilainsäädännössä
Suomi ei ole eläintuotannon volyymissa Tanska eikä Alankomaat, mutta Suomen valtio on laittanut resursseja ruokavientiin myös eläintuotannon osalta. Esimerkiksi sianlihan Kiinan-viennin vaarantuminen on ollut maa- ja metsätalousministeriön peruste avata vuoden 2024 alusta voimaan tullut eläinten hyvinvointilaki ja kumota vuonna 2035 voimaan tuleva porsaiden kirurgisen kastraation kielto.
Eläintuotanto ei ole Suomessa halpaa
Suomessa keskusteluun pulpahtelee toisinaan mahdollinen rooli toimia tulevaisuudessa kokoamme ja väestöämme suurempana eläintuotteiden tuottajana ja viejänä maailman väestörikkaille alueille. Perusteluina käytetään viennin edistämistä eli talouskasvua ja Suomen resursseja, puhdasta luontoa ja vesivaroja.
Tuotantoeläinten kasvattaminen Suomessa ei kuitenkaan ole halpaa. Broilerien ja sikojen valkuaisrehukasvina soija on vertaansa vailla, mutta se ei kasva Suomessa. Rehusoijaa tuodaan esimerkiksi Etelä-Amerikasta, jossa soijanviljely heikentää luonnon monimuotoisuutta. Märehtijöille, naudoille ja lampaille, sen sijaan voimme kasvattaa ruuan omassa maassa.
Työvoimakustannukset ovat meillä kohtalaisen korkeat ja eläintilojen on vaikea saada työvoimaa. Eläinten hoito on raskasta, sitovaa ja vastuullista työtä. Sikaloiden, broilerihallien, kanaloiden ja navetoiden rakentaminen on kallista, ja niiden ylläpito vaatii esimerkiksi lämmitykseen ja ilmanvaihtoon runsaasti energiaa. Voikin kysyä, onko Suomen järkevää pyrkiä tuottamaan suurella volyymilla alhaisen jalostusasteen eläintuotteita maailmalle.
Nousevatko eläinteemat Suomenkin vaaleissa?
Ruoantuotannon omavaraisuus, huoltovarmuus ja ruokaturva ovat jo jonkin aikaa olleet suomalaisen ruokakeskustelun kuuma peruna. Uudet ravitsemussuositukset painottavat kasviperäistä ruokaa. Saamme jatkuvasti uutta tutkimusnäyttöä siitä, että kasvisruoka on ihmisille hyvinvoinnin näkökulmasta parasta. Se ehkäisee sydän- ja verisuonitauteja, 2-tyypin diabetesta ja suolistosyöpiä. Terveellinen kasvisruokailu voi jopa pienentää masennuksen riskiä. Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten näkökulmasta onkin ihme, että terveellistä ja monipuolista kasvisruokailua ei ole suurella volyymilla edistetty.
Ilman kasvituotantoa emme selviä. Suomella on hyvät mahdollisuudet monipuolistaa kasvituotantoa suoraan ihmisten ruoaksi, mutta samalla meidän on huolehdittava kasvinviljelijöiden edellytyksistä tehdä työtään. Luonnonvarakeskuksen selvityksen mukaan vuonna 2040 Suomi voisi tuottaa yli 200 miljoonaa kiloa kasviproteiinia, mikä mahdollistaisi koko proteiinikulutukseemme suhteutetun kasviproteiinituotannon nousun nykyisestä 29 prosentista jopa 98 prosenttiiin.
Eläinten käytössä vähemmän on enemmän
Eläinten hyvinvointia on mahdollista edistää eläintuotannossa monin keinoin, kuten laatua nostamalla ja resurssihukkaa vähentämällä. Laadimme Eläinten hyvinvointikeskuksen oman politiikkasuosituksen teemalla Eläinten käytössä vähemmän on enemmän. Politiikkasuosituksella pyrimme siihen, että tulevat poliittiset päättäjät edistäisivät toimillaan eläinten hyvinvointia, ja että voisimme tarjota tuotantoeläimille nykyistä paremmat hyvinvoinnin edellytykset käyttämällä eläimiä ruoaksi nykyistä vähemmän,
Lue lisää:
Eläinten käytössä vähemmän on enemmän. Eläinten hyvinvointikeskuksen politiikkasuositus 2025
Eläinten hyvinvointi – miten meni 2025, mitä tulossa 2026?
Ravitsemussuositusten noudattaminen säästäisi kymmeniä miljoonia eläinyksilöitä vuosittain
Planetaarisen hyvinvoinnin edistäminen hyödyttää lajiin katsomatta