EU-komissio ehdotti jäsenmaille asetusta, joka tiukentaisi eläinkuljetusten maksimikestoja ja parantaisi eläinten oloja kuljetusten aikana. Ehdotuksen keskeisiä tavoitteita on pitkien teuraskuljetusten lopettaminen, paikallisen teurastuksen suosiminen sekä lihan ja sukusolujen kuljetusten edistäminen elävien eläinten sijaan. Valtioneuvoston ja maa- ja metsätalousvaliokunnan mukaan ehdotus on Suomelle paikoin liian tiukka.
Komission ehdotus eläinkuljetusten tiukempaan sääntelyyn oli odotettu uudistus
Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA julkaisi vuonna 2022 uusimpaan tutkimusnäyttöön perustuvat tieteelliset suositukset eläinkuljetusasetuksen uudistamiseksi. Suosituksiin perustuva komission asetusehdotus antaisi voimassa olevaa neuvoston eläinkuljetusasetusta paremmat edellytykset eläinten hyvinvoinnin edistämiselle. Suositus huomioi erityisesti kuljetuksenaikaisesta kuumuudesta, tilanahtaudesta ja kestosta johtuvat hyvinvointiongelmat.
Komission asetusehdotuksen mukaan eläinten hyvinvoinnin varmistaminen valvonnalla kattaisi koko kuljetuksen ja ulottuisi määränpäähän asti, vaikka määränpää olisi EU:n ulkopuolinen maa tai vaikka kuljetus alkaisi EU:n ulkopuolelta päättyen EU-alueelle. Asetuksen piiriin tulisi uusia eläinryhmiä kuten kalat, ravut ja mustekalat sekä kissojen ja koirien kaupalliset kuljetukset.
Hyväksytyt reittisuunnitelmat matkakuvauksineen edellytettäisiin sekä pitkiltä että lyhyiltä kuljetuksilta. Eläinten kuljetuskuntoisuus olisi tarkistettava niin lähtöpaikassa kuin päätepisteessä, sekä raportoitava eläinten lukumäärä, matkan aikana kuolleet ja vahingoittuneet eläimet sekä mahdollinen lämpöstressi.
Asetusehdotus: ei kuljetuksia alle viisiviikkoisille vasikoille
Asetusehdotus sisälsi paljon eläinten hyvinvointiriskejä vähentäviä yksityiskohtia, kuten sarvellisten ja sarvettomien eläinten kuljettamisen erillään. Ehdotuksen mukaan jatkossa ei saisi kuljettaa esimerkiksi pitkälle tiineitä eläimiä, vastasynnyttäneitä eläimiä, vastasyntyneitä eläimiä, joiden napa ei ole kuivunut, alle viiden viikon ikäisiä ja alle 50 kg painoisia vasikoita, eikä alle kolmen viikon ikäisiä porsaita, karitsoita ja kilejä yli 100 km matkoja. Vieroittamattomat eläimet ovat erityisen herkässä elämänvaiheessa, eikä niiden kuljettaminen ole hyvinvoinnin näkökulmasta toivottavaa. Esimerkiksi pikkuvasikoilla kuljetusstressi tutkitusti lisää sairastavuutta, heikentää päiväkasvua ja kasvattaa kuolleisuutta. Pikkuvasikoita ei pitäisi tutkimuksen mukaan kuljettaa alle neliviikkoisina. Suomessa vasikat kuljetetaan maitotilalta kasvatustiloille noin kahden viikon ikäisinä.
Asetusehdotus: ei yli 9 h kuljetuksia ilman poikkeuslupaa
Asetusehdotus määritteli kuljetusten enimmäiskestot: esimerkiksi teuraskuljetukset saisivat kestää enimmillään yhdeksän tuntia, siipikarjan kuljetukset enimmillään 12 tuntia. Myös kuljetettavien eläinten vähimmäisiät ja kuljetuksenaikaiset vähimmäispinta-alat määriteltiin ehdotuksessa. Yhdeksän tunnin teuraskuljetuksen ylittämiselle voisi ehdotuksen mukaan saada viranomaiselta poikkeusluvan, mikäli matka lähimpään teurastamoon kestää yli yhdeksän tuntia. Yli yhdeksän tunnin kuljetukset tulisivat kielletyiksi, jos ulkolämpötila on yli 25–30° C tai alle -5° C.
Kylmästressille altistavat eläimen huono kunto, huono ravitsemustila, vähäinen kehon rasvan määrä sekä aiempi tottumattomuus kylmään. Pikkuvasikoiden kuljetuksissa kylmällä tulisi vasikoilla olla paksu kuivitus ja kuivat olosuhteet. Riittävä tila kuljetuksissa on tärkeää, jotta vasikka voi siirtyä lämpötilaltaan sopivaan paikkaan ja välttää esimerkiksi ilma-aukoista tulevaa kylmää. Pikkuvasikoilla on tutkimuksen mukaan vaikeuksia ylläpitää ruumiinlämpöä pitkien kuljetusten aikana talviolosuhteissa plusasteillakin ilman erillistä lämmitystä (tutkimuksessa kuljetuslämpötila talvella oli keskimäärin 2,3° C).
Suomessa noin neljännes nautojen teuraskuljetuksista lasketaan tämänhetkisen lainsäädännön perusteella pitkiksi, yli kahdeksan tunnin kuljetuksiksi. Vasikoiden välityskuljetuksista noin 14 % on yli kahdeksan tunnin mittaisia. Erityisesti nautojen teuraskuljetuksissa eläimiä joudutaan noutamaan useammalta tilalta, minkä vuoksi nautojen kohdalla yhdeksän tuntia ylittyy arviolta 4—20 %:ssa teuraskuljetuksista.
Valtioneuvosto ja valiokunta betonoivat Suomen kannan
Valtioneuvosto kannatti omassa kirjelmässään tavoitteita, joilla pyritään parantamaan eläinten hyvinvointia kuljetuksen aikana ja kannatti pääsääntöä, jonka mukaan teuraskuljetus ei saisi ylittää yhdeksää tuntia. Valtioneuvoston kirjelmä nosti kuitenkin esiin useita kohtia, joissa komission asetusehdotuksen katsottiin olevan Suomelle liian tiukka.
Jos ehdotuksen mukaiset vasikoiden kuljetuksen ikä- ja painorajoitukset toteutuisivat, ne johtaisivat suurempaan tilantarpeeseen vasikkatiloilla, eikä nykyinen kasvatusmalli olisi enää mahdollinen, valtioneuvosto arvioi. Jos ehdotuksen mukainen siipikarjan kuljetusta koskeva aikaraja toteutuisi, Suomen siipikarjatuotannolle aiheutuisi niin ikään ongelmia. Ehdotus toisi elinkeinolle uusia kustannuksia erityisesti teuraskuljetusten suurempien tilavaatimusten vuoksi, mikä johtaisi kuljetusten lukumäärän lisääntymiseen kerralla kuljetettavien eläinten lukumäärän pienentyessä ja edellyttäisi elinkeinolta kuljetuskaluston uudistamista.
Valtioneuvosto piti tärkeänä poikkeusmahdollisuutta yli yhdeksän tunnin kuljetuksiin. Poikkeusta pitäisi valtioneuvoston mukaan laajentaa niin, että se mahdollistaisi teuraseläinten noudon useammalta tilalta. Eläinkuljetusten korkeuden vähimmäisvaatimuksia ei myöskään hyväksytty sellaisinaan, vaan niitä pitäisi valtioneuvoston mukaan arvioida uudelleen. Suomen tapauksessa pitäisi huomioida myös ilmasto-olot, pitkät etäisyydet ja suhteellisen pieni tilakoko. Esimerkiksi kuljetuslämpötiloja koskevissa rajoituksissa pitäisi huomioida myös kuljetusvälineen sisälämpötila ja lämmityslaitteiden käyttö kylmissä olosuhteissa.
Erityisesti vasikoiden ikää ja painoa koskevaa rajoitusta valtioneuvosto piti kohtuuttoman tiukkana ja katsoi, esitetystä tutkimustiedosta huolimatta, että se ei edistäisi vasikoiden hyvinvointia Suomen olosuhteissa. Perusteluissaan lieventämisvaatimuksista valtioneuvosto vetosi olemassa oleviin tuotanto- ja kasvatustapoihin, muutoksista aiheutuviin taloudellisiin kustannuksiin ja eläinten tuonnin hankaloitumiseen.
Valtioneuvoston kannanoton jälkeen maa- ja metsätalousvaliokunta kuuli asiantuntijoita, kuten eläinlääkäreitä, eläinalan toimijoita, yhdistyksiä ja Eläinten hyvinvointikeskusta. Jätimme valiokunnalle lausuntomme, jossa tutkimustietoon vedoten tuimme EU-komission asetusehdotusta. Kuulemisten pohjalta valiokunta antoi oman lausuntonsa, jossa se yhtyi valtioneuvoston kantaan. Eriävän mielipiteen jättivät Vihreiden ja Vasemmistoliiton edustajat.
Näin ollen Suomen kanta asiaan on yhtä kuin valtioneuvoston kanta. Euroopan parlamentin käsittelyaikataulusta ei vielä ole tietoa.
***
Ehdotus eläinkuljetusasetukseksi ei ole ainoa EU-säädösehdotus, jota on odotettu komissiolta. Viime vuoden loppuun mennessä komission piti lanseerata laajempi eläinten hyvinvoinnin sääntelypaketti, mutta ehdotukset annettiin lopulta vain eläinkuljetuksista ja kissojen ja koirien kauppaan ja hyvinvointiin liittyvästä sääntelystä. Eläinkuljetuksia koskeva asetusehdotus ei näillä näkymin ehdi enää parlamentin käsittelyyn kuluvalla kaudella, vaan siirtyy seuraavan parlamentin asialistalle, jos siirtyy.
Sääntely on olennainen osa eläinten hyvinvointiin vaikuttamista niin kansallisella kuin EU-tasolla. Jos vastustamme EU:n jäsenmaana eläinten hyvinvointisäädösten kehittämistä EU:ssa, vastustamme samalla eläinten hyvinvoinnin säädöspohjaista edistämistä.
Lue lisää:
Maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunto (ja eriävä mielipide)