Siirry sisältöön
Takaisin

Hyvinvoiva lemmikki on aktiivinen ja seurallinen – päivitetyillä eläintietosivuilla uutta asiaa kissojen ja koirien hyvinvoinnista

koirien ja kissojen hyvinvointi tapetilla; kuvassa kissa

Kissojen ja koirien hyvinvointi on paljon esillä ja tutkimuksen kohteena, mutta kaikki tieto ei aina välity käytännön eläintenpitoon asti. Lemmikkien käyttäytymistarpeiden tunteminen antaa eväitä järjestää eläimelle mielekäs ympäristö ja tekemistä, jonka parissa eläin voi tyydyttää lajinmukaisia tarpeitaan. Eläinten päivän kunniaksi 4.10. päivitimme kissa- ja koira-aiheiset lajitietosivumme eläintieto.fi-sivustolla. Tietopaketeissa on nyt entistä enemmän asiaa kissojen ja koirien käyttäytymisestä, kouluttamisesta, oppimisesta ja hyvinvoinnin edistämisestä, käy tutustumassa! Päivitykset sivuille on koonnut eläintenkouluttaja Heta Rautiainen.

Kissan hyvinvoinnin ratkaisee omistajan aktiivisuus

Kissat ja koirat ovat suosituimpia lemmikkejämme: joka viidennessä suomalaiskodissa on koira, mutta vielä koiraakin yleisempi lemmikki on kissa. Kissojen hyvinvointi on viime aikoina puhuttanut muun muassa kissojen hylkäämisen ja siitä seuraavan kissakriisin muodossa, sekä kissojenpidon hyvien käytäntöjen, kuten merkitsemisen ja rekisteröinnin edistämisen osalta. Kotikissan hyvinvoinnin kannalta olennaisinta on, että kissa pystyy kotona toteuttamaan lajinmukaisia tarpeitaan. Se vaatii omistajalta vaivannäköä ja paneutumista lemmikin kanssa puuhailuun.

Kissa voi hyvin, kun sillä on sopivasti seuraa ja tekemistä. Kotikissalla on tarve liikkua ja saalistaa silloinkin, kun ruoka tarjoillaan sen eteen. Kissalla on myös tarve raapia ja kiipeillä, eivätkä nämä tarpeet häviä, vaikka mahdollisuutta niiden toteuttamiseen ei olisikaan. Kissa reagoi herkästi ympäristöönsä. Yleensä ongelmakäyttäytyminen on merkki kissan hoidon tai ravinnon puutteista, kivusta, pelosta, kissan epäjohdonmukaisesta tai väkivaltaisesta kohtelusta, kissan kasvuajan olosuhteista tai aiemmista kokemuksista.

Luonnossa suloisinkin kotikissa muuttuu haitalliseksi vieraslajiksi, joka on uhka luonnonvaraisille eläimille ja luonnon monimuotoisuudelle. Tutkimusten mukaan vapaina liikkuvat suomalaiskissat saalistavat joka kuukausi noin miljoona saaliseläintä, joista valtaosa on jyrsijöitä. Taajama-alueilla kuitenkin lähes neljännes kissojen kotiin tuomasta saaliista on pikkulintuja, mikä tarkoittaa, että erityisesti taajamissa vapaina ulkoilevat kissat ovat uhka lintukannoille. Kissan paikka ei ole luonnossa myöskään sen oman hyvinvoinnin vuoksi, sillä villiintyneen kissan elämänlaatu on huono. Kissaa uhkaavat muun muassa nälkä, kylmyys, sairaudet, loiset, liikenne ja petoeläimet. Villiintyneet kissapopulaatiot ovat usein sisäsiittoisia ja kärsivät perinnöllisistä sairauksista ja vammoista.

Koiran onni on johdonmukainen omistaja, joka kouluttaa palkitsemalla

Kotikoiriemme hyvinvointia heikentävät useimmin liian pitkät yksinoloajat sekä liikkumisen ja sosiaalisuuden puute. Yhdessä ne voivat johtaa koiran turhautumista ilmentävään ongelmakäyttäytymiseen tai liikalihavuuteen, jotka myös ovat yleisiä koirilla. Jokaisen koiran tulee päästä päivittäin liikkumaan. Liikunnan lisäksi ympäristön tutkiminen, hajutyöskentely, leikki sekä pureskelu ovat lähes kaikille koirille mieleistä tekemistä, joita lisäämällä voidaan edistää koiran hyvinvointia.

Koirien luonnolliseen käyttäytymiseen kuuluu metsästykseen ja muuhun ruoanhankintaan liittyvää toiminta, ympäristön aktiivinen tutkiminen, sosiaalinen kanssakäyminen, leikki, kehon hoito, alueiden merkkaaminen ja kommunikointiin liittyvä ääntely. Kesykoirilla on yhtäläinen tarve toteuttaa näitä toimintoja kuin niiden villeillä esi-isilläkin. Moni koiralle normaali, motivoiva käyttäytyminen voi olla omistajalle häiritsevää, ja käytös voidaan tulkita väärin. Koiralle toiminnasta ei välttämättä ole haittaa. Koiraa ei tulisi rangaista normaalin käyttäytymisen ilmentämisestä, vaan ohjata sallitun toiminnan pariin. Ongelmakäyttäytyminen on usein koiran näkökulmasta keino helpottaa pahaa oloa ja turhautumista. Kaikki ongelmallinen käyttäytyminen, kuten jatkuva passiivisuus, ei ole yleensä omistajalle häiritsevää, ja voi siksi jäädä huomaamatta.

Palkitsemiseen perustuva koiran koulutus on tutkimuksin todettu koiran hyvinvoinnin kannalta paremmaksi kuin rangaistuksiin ja pakotteisiin perustuva koulutus. Koira oppii tehokkaasti, kun sen toivottua käyttäytymistä vahvistetaan palkitsemalla koiraa sille mieluisalla tavalla. Palkitsemisen kautta koira myös pystyy ymmärtämään, kuinka sen kannattaisi toimia. Koira ei ymmärrä luonnostaan sitä, millaista on ihmisen mielestä toivottu käyttäytyminen. Koiran riittävä koulutus ehkäisee ongelmakäyttäytymistä ja antaa paremmat edellytykset koiran ja omistajan hyvälle suhteelle.

 

Lue lisää:

Kissa on aktiivinen metsästäjä

Koira on vanhin kesyeläimemme

The owner of this website has made a commitment to accessibility and inclusion, please report any problems that you encounter using the contact form on this website. This site uses the WP ADA Compliance Check plugin to enhance accessibility.