Seura- ja harrastuseläinten hyvinvointi Suomessa – mitä siitä tiedetään?

Lemmikkieläinharrastus on Suomessa hienoisessa kasvussa, ja yhä useammassa kodissa on seura- tai harrastuseläin. Perehtyminen lemmikin käyttäytymistarpeisiin auttaa edistämään lemmikin hyvinvointia. Lemmikkieläimen omistajan on hyvä tuntea myös lemmikkiään koskeva lainsäädäntö ja lajin terveyteen ja jalostukseen mahdollisesti liittyvät hyvinvointiongelmat. Eläinten hyvinvointi Suomessa -raportin uusimmassa osassa tarkastellaan muun muassa seura- ja harrastuseläinten hyvinvointiin liittyviä säädöksiä sekä sivutaan kissojen, koirien ja hevosten hyvinvointikysymyksiä, käy tutustumassa raporttiin!

Joka kolmannessa suomalaiskodissa on lemmikkieläin

Vaikka valtaosa Suomen koirista on jo koirarekisterissä ja kissoillekin vastaava rekisteri on tekeillä, ei meillä vielä ole pakollista merkintä- ja rekisteröintivelvoitetta muille lemmikkieläimille kuin hevosille. Siksi monenkaan lemmikkinä pidettävän eläinlajin yksilömääristä ei ole olemassa arviota tarkempaa tietoa.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan lähes kolmanneksessa kotitalouksista oli lemmikkieläin vuonna 2016. Suomalaiskodeissa oli tuolloin arviolta 700 000 koiraa ja 590 000 kissaa. Kissojen määrä Suomessa on todellisuudessa suurempi, sillä Tilastokeskuksen arvio ei sisällä villiintyneinä eläviä populaatiokissoja.

Lemmikkieläinten aseman muutos näkyy niihin panostetussa rahamäärissä. Panostus ei tosin kohtele kaikkia lajeja tasapuolisesti, sillä esimerkiksi koirien hankintaan tarvikkeisiin, ruokiin ja eläinlääkärikäynteihin kulutetaan huomattavasti enemmän rahaa kuin kissoihin.

Hyvinvointihaittaa aiheuttava lemmikkien jalostus on lopetettava

Liioitellusti ulkonäköominaisuuksiin perustuva lemmikkieläinten jalostus heikentää lemmikkiemme hyvinvointia. Tutkimus- ja viranomaistyönä tehdyn, koirien jalostusta koskevan selvityksen mukaan hyvinvointihaittaa aiheuttava koiranjalostus pitäisikin lopettaa. Hyvinvointihaittaa aiheuttava jalostus ei koske vain koiria, sillä myös muun muassa rotukissojen, kanien ja akvaariokalojen jalostuksessa suositaan toisinaan sairaalloisia ulkonäköpiirteitä, joilla on eläimen terveyttä heikentävä vaikutus.

Tärkein edellytys lemmikin hyvinvoinnille on sen lajinmukaisten käyttäytymistarpeiden tyydyttyminen. Laji- ja rotukohtaisten sekä lemmikin yksilöllisten käyttäytymistarpeiden tunteminen antaa eväitä järjestää eläimelle mielekäs ympäristö ja tekemistä, jonka parissa eläin voi tyydyttää lajinmukaisia tarpeitaan. Seura- ja harrastuseläiminä pidettävillä lajeilla on yhä tallella samat, olennaisimmat käyttäytymistarpeet kuin niiden villeillä esi-isilläkin, sillä jalostuskaan ei syrjäytä eläimen liikkumiseen, ravinnonhankintaan, lepoon, leikkiin ja lisääntymiseen liittyviä tarpeita.

Uusi laki turvaa lemmikkieläinten hyvinvointia aiempaa paremmin

Uusi eläinten hyvinvointilaki tulee tarkentamaan seura- ja harrastuseläinten pitoa, olosuhteita ja hoitoa. Lakiesityksessä on useita uusia työkaluja lemmikkieläinten hyvinvoinnin edistämiseksi. Esimerkiksi nisäkkäiden omistajalla on jatkossa velvollisuus estää pitämiensä eläinten hallitsematon lisääntyminen. Säännöksen tarkoituksena on ohjata eläinjalostusta yhä enemmän eläinten hyvinvointia huomioivaan suuntaan.

Pito-olosuhteiden ja hoidon vähimmäisvaatimusten lisäksi lemmikin omistaan on hyvä tietään, missä, miten ja millä edellytyksin eläimiä voi ostaa ja myydä. Uusi laki tulee tiukentamaan kissojen ja koirien kauppaa ja myynti-ilmoittelua pentutehtailu ehkäisemiseksi, joten kirjauksiin on hyvä perehtyä ennen eläinkaupoille ryhtymistä.

Myös eläinten tuonnissa ja viennissä niin EU:n sisällä kuin ulkopuolella on sääntöjä, joiden tunteminen ja noudattaminen auttavat esimerkiksi säilyttämään luonnonvaraisena tuontimaassa elävän eläinlajin kannat elinvoimaisina. Tuontisäännösten avulla ehkäistään myös tarttuvien eläintautien leviämistä sekä ylläpidetään lajien hyvinvoinnin edellytyksiä Suomessa.

Suomi on Euroopan neuvoston jäsenvaltiona allekirjoittanut lemmikkieläinten suojelua koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen, jossa todetaan, että villieläimen pitämistä lemmikkinä ei tule rohkaista. Sopimuksen takia Ruokavirasto ei pääsääntöisesti myönnä lupia villieläinten tuontiin lemmikiksi.