Miltä näyttää hyvinvoiva koira?
Terveen koiran merkkejä ovat muu muassa kirkkaat, vuotamattomat silmät, puhtaan tuoksuinen hengitys ja hengittämisen vaivattomuus, terveet hampaat, puhtaat korvat, kiiltävä turkki, sopiva kehonkoostumus (kylkiluut helposti tunnettavissa), liikkumisen ja kehon hoivaamisen helppous sekä normaali suolen toiminta ja ulosteen koostumus.
Käyttäytymisen näkökulmasta hyvinvoiva koira pystyy ilmaisemaan itseään lajityypillisen, rotutyypillisen ja yksilöllisen toiminnan kautta. Hyvinvoivan koiran käyttäytyminen ilmentää uteliaisuutta ja ystävällisyyttä ympäristöä, ihmisiä ja ainakin muita tuttuja koiria kohtaan. Koira ei pelkää ympäristöä ja ihmisiä, joiden kanssa se elää. Koira käyttää riittävästi aikaa sille tärkeiden käyttäytymistarpeiden parissa. Terve koira pystyy rauhoittumaan levolle ja toisaalta virkistyy taas leikkiin ja sosiaalisuuteen ihmisten tai muiden koirien kanssa. Koira käyttää aikaa ympäristön nuuskimiseen uteliaasti.
Eri koiraroduilla voi olla korostunut tarve toteuttaa eri metsästysketjun osia. Koiraa toteuttaa säännöllisesti esimerkiksi etsimistä, jahtaamista, kaivamista ja saaliiseen (esimerkiksi ruokaan tai leluun) tarttumista ja repimistä siten, että toiminta johtaa koiran tyytyväisyyteen ja rentoutumiseen. Normaali käyttäytymistarpeiden toteuttaminen ei ole jatkuvasti hyvin intensiivistä ja pakonomaista, vaan koira kykenee vaihtelemaan ylläpitotoiminnosta toiseen tasapuolisesti.
Kaikkien koirien tulee päästä päivittäin liikkumaan
Koirat elävät Suomessa yleensä perheissä yhdessä ihmisten kanssa. Suomessa vastuu koiran hyvinvoinnista on koiran omistajalla tai muulla vastuuhenkilöllä. Koirien hyvinvointiongelmien laajuudesta ei ole tarkkaa tietoa, vaan arviot perustuvat muun muassa koiranomistajien ja eläinalan ammattilaisten näkemyksiin. Liian pitkät yksinoloajat sekä liikkumisen ja sosiaalisuuden puute ovat yhteydessä hyvinvoinnin ongelmiin koirilla.

Osaa koirista pidetään ulkokoirina niitä varten rakennetuissa aitauksissa tai kytkettynä. Koiria saatetaan pitää myös pienissä häkeissä jopa omistajan työpäivän ajan, mikä on eläinsuojelulain vastaista. Pitkät yksinoloajat ja tekemisen puute heikentävät koiran hyvinvointia. Koira saattaa pitkästyä ja turhautua, jos sillä ei ole mahdollisuutta ominaisuuksiinsa sopivaan toimintaan, ja seurauksena voi olla ongelmakäyttäytymistä. Muut yksinolon ongelmat kumpuavat myös eroahdistuksesta sekä liian pitkistä yksinoloajoista ilman ihmisten ja muiden koirien kontaktia sisällä tai ulkoaitauksessa.
Esimerkiksi liikunta, ympäristön tutkiminen, hajutyöskentely, leikki sekä pureskelu ovat lähes kaikille koirille mieleistä tekemistä, ja niitä lisäämällä voidaan edistää koiran hyvinvointia. Lisäksi eri koiraroduilla voi olla korostuneena motivaatio toteuttaa erilaisia metsästysketjun osia, kuten paimentamista, saaliin noutamista tai repimistä.
Käyttäytymiseen liittyvien ongelmien ohella muita yleisiä hyvinvointiongelmia koirilla ovat ylipaino, allergiat ja ja hammasongelmat. Ylipainoa voidaan ennaltaehkäistä koiran energiantarpeeseen sopivalla ruokinnalla ja riittävällä aktivoinnilla. Koiran hampaiden pesua tulisi harjoitella kotioloissa säännöllisesti eläinlääkärin suorittamien hammastarkastusten ja nukutuksessa suoritettavan hammaskiven poiston lisäksi.
Koiran hyvinvointi kärsii virikkeettömyydestä ja huonosta kohtelusta
Moni koiralle normaali motivoiva käyttäytyminen voi olla omistajalle häiritsevää ja käytös voidaan tulkita väärin. Koiralle tästä toiminnasta ei välttämättä ole haittaa. Koiraa ei tulisi rangaista normaalin käyttäytymisen ilmentämisestä vaan ohjata koiraa sallitun toiminnan pariin. Koiran käyttäytyminen voi liittyä pyrkimykseen vuorovaikutukseen ihmisen kanssa, tai jonkin mieleisen toiminnan tavoitteluun. Myös nuoruusiässä koiran ajoittainen itsehillinnän puute kuuluvat koiran kehitykseen ilman, että koira pyrkisi tekemään pahaa toiminnallaan. Sen sijaan turhautuminen tai epänormaali käyttäytyminen, kuten stereotypiat, kertovat koiraa haittaavasta olotilasta ja ongelmista sopeutua elinympäristöön.

Ongelmakäyttäytyminen on usein koiran näkökulmasta keino helpottaa pahaa oloa ja turhautumista. Kaikki ongelmallinen käyttäytyminen, kuten jatkuva passiivisuus, ei ole yleensä omistajalle häiritsevää, ja voi siksi jäädä huomaamatta. Stressiä voivat virikkeettömän elämän lisäksi aiheuttaa myös konfliktit perheen ihmisten tai muiden eläinten kanssa. Koira voi purkaa stressiään niin kodin irtaimistoon ja rakenteisiin kuin ihmisiin ja eläimiinkin. Näissä tilanteissa tulisi selvittää tarkalleen koiran tunnetilan ja toiminnan syy ja pyrkiä helpottamaan tilannetta muuttamalla elinympäristöä ja rutiineja koiralle sopivammaksi.
Myös pelokas koira kärsii henkisesti joutuessaan sietokykynsä ylittäviin tilanteisiin. Vilkkaissa kaupunkiympäristöissä liikenne, yllättävät ja voimakkaat aistiärsykkeet tai altistuminen muiden eläinten tai ihmisten arvaamattomalle toiminnalle voivat lisätä koirien ahdistusta. Suomalaiskoirilla on tutkimuksessa havaittu arkuutta ja ääni- tai alustapelkoa sekä arkuuden yhdistymistä aggressiivisuuteen. Pelokkuuden riskitekijöitä ovat suomalaistutkimuksen mukaan koiran puutteellinen sosiaalistaminen, kaupunkimainen ympäristö sekä virikkeetön elämä. Aktiivinen ja sosiaalinen elämä suojaa koiria aikuisiän ei-sosiaaliselta pelokkuudelta.
Ensimmäisiä koiran jännittymisen merkkejä voivat olla pään kääntäminen poispäin, kielen lipominen, silmänvalkuaisten näkyminen, korvien kääntäminen taakse tai kehon nojaaminen poispäin. Pelokas koira välttelee jännittäviä tilanteita tai voi jähmettyä tai puolustautua. Koira voi turvautua murinaan ja puremiseen, jos se kokee, ettei se saa jännittävää tilannetta loppumaan lievemmillä eleillä kommunikoimalla. Jos koira joutuu toistuvasti tällaiseen tilanteeseen, voi se alkaa käyttää voimakkaampia eleitä jo nopeammin. Mitä enemmän jännittymiseen liittyviä eleitä on, sitä todennäköisemmin koira pelkää. Koiran pelkoa voidaan vähentää totuttamalla asteittain jännittäviin tilanteisiin koiran tahdissa. Väkisin altistamista tulee välttää.
Lue lisää koiran hyvinvoinnista:
- Eläinsuojelusta koiranpidossa säädetään valtioneuvoston asetuksessa (674/2010) koirien, kissojen ja muiden pienikokoisten seura- ja harrastuseläinten suojelusta.
- Ruokaviraston esitteeseen Koira ja kissa – eläinsuojelulainsäädäntöä koottuna on koottu koirien pitoa ja hyvinvointia koskevien eläinsuojelusäädösten sisältöä.
- Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta on määritellyt yleisimpien lemmikkieläinten olennaiset käyttäytymispiirteet.
- SEY Suomen eläinsuojelun koiratieto.fi -sivustolla on tietoa siitä, millainen eläin koira on, millaisia tarpeita sillä on ja miten ihminen voi ymmärtää koiraansa paremmin.
- Hyvinvoiva koira on SEY:n maksuton opas koiranhoitoon.
- Sekä aikuisten että pentujen rokotussuojan ylläpitäminen suojaa koiria vaarallisilta, tarttuvilta taudeilta. Lisäksi Kennelliiton alaisissa tapahtumissa on voimassa omat rokotusmääräyksensä. Lue lisää Ruokaviraston rokotussuosituksista ja Kennelliiton rokotusmääräyksistä.
Hanki koira vain luotettavalta kasvattajalta

Niin kutsuttuun pentutehtailuun liittyy narttukoirien liian tiheää astuttamista sekä emon ja pentujen puutteellista ruokintaa ja hoitoa. Perusterveydenhuollosta ei välttämättä huolehdita. Pennut saatetaan myös vieroittaa emästään liian aikaisin, alle seitsemän viikon iässä. Pentutehtaista päätyy koiranpentuja Suomen markkinoille niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.
Kasvattajaltakin ostettu pentu on saatettu vieroittaa emästään liian aikaisin. Emä on voitu viedä kasvattajalta omistajalleen pentujen ollessa esimerkiksi viisiviikkoisia, jolloin pennut ovat jääneet ilman emää kasvattajan luokse luovutusikäisiksi asti. Koiranpentujen asiallisen hoidon ja olosuhteiden sekä oikean vieroitusiän ja riittävän emon hoivan varmistamiseksi pennun ostajan tulisi aina ennen koiran hankintaa tutustua paikan päällä emoon ja pennun kasvuolosuhteisiin.
Palkitsemiseen perustuva koulutus on koiralle mieluisaa

Palkitsemiseen perustuva koiran koulutus on tutkimuksin todettu koiran hyvinvoinnin kannalta paremmaksi kuin rangaistuksiin ja pakotteisiin perustuva koulutus. Koira oppii tehokkaasti, kun sen toivottua käyttäytymistä vahvistetaan palkitsemalla koiraa sille mieluisalla tavalla. Palkitsemisen kautta koira myös pystyy ymmärtämään, kuinka sen kannattaisi toimia. Koira ei ymmärrä luonnostaan sitä, millaista on ihmisen mielestä toivottu käyttäytyminen. Koiran riittävä koulutus ehkäisee ongelmakäyttäytymistä ja antaa paremmat edellytykset koiran ja omistajan hyvälle suhteelle.
Rankaisuun perustuvat koulutusmenetelmät ovat eläinsuojelulain hengen vastaisia. Ne aiheuttavat koirille hyvinvointiongelmia esimerkiksi lisäämällä koiran aggressiivisuutta ja ongelmakäyttäytymistä. Rangaistuksina saatetaan käyttää esimerkiksi hihnasta nykimistä, lyömistä, potkimista, koiran selättämistä, kuristamista, kolisevien esineiden heittämistä, sitruunapantaa, piikkipantaa tai sähköpantaa. Piikkipannan ja sähköpannan käyttö on kielletty eläinsuojelusäädöksissä.
Koira ei osaa päätellä, mitä sen olisi tullut tehdä rankaistun toiminnan sijaan. Koira voi tällöin alkaa suunnata käyttäytymistään johonkin toiseen toimintaan, joka voi olla ihmisen näkökulmasta yhtä epätoivottua. Koiran näkökulmasta ihmisen rankaisuihin liittyvä toiminta näyttäytyy epäluotettavana, arvaamattomana ja pelottavana. Koira voi tulla yleisesti pelokkaaksi ihmisen seurassa ja toimia ihmisen mielestä kielletyllä tavalla, kun ihminen ei ole läsnä. Rankaisut voivat lannistaa koiran yritteliäisyyttä tehden koirasta jopa opitusti avuttoman.
Rangaistuksia käytettäessä myös kouluttaja voi joutua vaaraan, jos koira vastaa käsittelyyn aggressiivisesti. Stressitilanteessa koira yrittää ensin ilmentää epämukavuuttaan esimerkiksi katselemalla muualle tai poistumalla paikalta, mutta jos koiran lieviä epämukavuuden merkkejä ei huomioida, saattaa koira alkaa turvautua nopeammin murinaan, näykkimiseen ja puremiseen. Tällöin koirasta saatetaan ajatella, että se hyökkäsi kuin tyhjästä.
Suomen eläintenkouluttajat ry on tehnyt eläintenkouluttajan eettiset ohjeet. Sivuilta löytyy myös lista eläinkoulutuksen ammattilaisista, jotka ovat sitoutuneet noudattamaan yhdistyksen eettisiä sääntöjä ja tarjoavat eläinten käyttäytymisen, oppimisen ja hyvinvoinnin neuvontaa sekä kursseja.
Lue lisää positiivisesta vahvistamisesta koiran koulutuksessa:
Liian pitkälle viety jalostus voi heikentää koiran hyvinvointia
Pitkään kestänyt, voimakas koiran ominaisuuksien valinta ja periyttäminen eli jalostus on tuottanut tulokseksi useita eri koirarotuja. Erirotuiset koirat eroavat toisistaan käyttäytymiseltään ja tarpeiltaan. Ennen koiran hankintaa tulisi tutustua rodun alkuperään ja käyttäytymiseen, rodun keskimääräiseen terveyteen, sekä pentueen sukulaisiin.

Suomen Eläinlääkäriliiton kannanoton mukaan koirien jalostuksesta tulisi kitkeä pois äärimmäisten ulkomuotojen tavoittelu, sillä tällaiseen jalostukseen kytkeytyy usein koiran elämää haittaavia rakennevikoja ja perinnöllisiä sairauksia. Jalostuksessa tulee Eläinlääkäriliiton mielestä painottaa koirien terveyttä ja hyvinvointia edistäviä ominaisuuksia.
Joillakin roduilla terveyden parantaminen tarkoittaa käytännössä roturisteymiä. Suomen Kennelliitto sallii jalostustoiminnassa myös roturisteytysten käytön. Kennelliitto on käynnistänyt vuonna 1984 rotukoiria koskevat, terveyden edistämiseen tähtäävät toimet. Näitä ovat perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustusohjelma (PEVISA) sekä jalostuksen tavoiteohjelma (JTO), joita rotuyhdistykset yhdessä Kennelliiton kanssa laativat. Vuonna 2009 koiranäyttelyjen ulkomuototuomareille tehtiin kaikkia rotuja koskevat ohjeet. Tuomareiden tulee ohjeiden mukaan kiinnittää huomiota esimerkiksi liioiteltuihin piirteisiin tai koiran epäterveeseen rakenteeseen.
Kokonaisvaltaisen koiranjalostuksen tuki -yhdistyksen päämääränä on edistää eettisten näkökohtien huomioon ottamista koiranjalostuksessa ja parantaa tulevien koirasukupolvien terveyttä ja hyvinvointia. Tähän pyritään lisäämällä yleistä tietotaitoa koiranjalostusasioissa.
Lue lisää:
- Kennelliiton päivitetyt, vuonna 2020 voimaan tulleet ohjeet roturisteytyksistä
- Kennelliiton uutisia aiemmista roturisteytysprojekteista