Kissan hyvinvointi

Saalistusleikit kuuluvat kissan päivään

Hyvinvoivalla kissalla on riittävästi mahdollisuuksia saalistaa tai leikkiä päivittäin saalistusleikkejä. Saalistusleikeissä kissalle on tärkeää kuuloaistin käyttäminen ja saalista jäljittelevä liike. Vaikka ravinnontarve tulee kotona tyydytettyä, kissa saalistaa ja kulkee päivittäin pitkiä matkoja, jos sillä on siihen mahdollisuus. Kissalla on tarve yrittää saalistusta kymmeniä kertoja päivässä.

Kissan hyvinvointi lähtee jo sisätilojen suunnittelusta. Kissan käyttäytymisen kannalta huomionarvoisia kohteita ovat eri tasot ja niiden käytettävyys, valaistus, lämpötila, hajut sekä äänet.

Sisäkissan elämään voi tarjota vaihtelua saalistusleikkien ja ruuan avulla. Kissan voi esimerkiksi totuttaa etsimään ruokaa asunnosta eri paikoista, ja ruuan koostumusta voi vaihdella.

Kissaa voi aktivoida saalistuleikkeihin erilaisten lelujen avulla, jolloin vain omistajan aktiivisuus ja mielikuvitus ovat rajana. Saalistusleikissä turhautumista voi välttää antamalla kissan välillä saada kiinni saaliinsa. Kissa arvostaa myös piiloutumiseen tarkoitettuja laatikoita sekä eri korkeuksilla sijaitsevia lepopaikkoja. 

Kotikissan hyvinvoinnille on eduksi, jos jokaisella talouden kissalla on mahdollisuus omaan ruoka-, juoma- ja lepopaikkaan sekä hiekkalaatikkoon. Tämä ehkäisee kissojen välisiä kiistoja. Kissan merkkailu hiekkalaatikon ulkopuolelle on ihmiselle epämukava ongelma, joka kielii kissan stressistä. Yleisesti stressi kissan arjessa, hiekkalaatikon huono käyttömukavuus tai sijoittelu voivat olla syitä merkkailuun. Kissan kynsimistä sallittuihin paikkoihin motivoi tukeva, korkea raapimispuu kissan paljon käyttämän alueen tai reitin varrella.

Virikkeitä ja resursseja suunnitellessa on pidettävä mielessä turvallisuus. Kissan pitää päästä leikkimään ja liikkumaan eri tasoilla ilman liukastumisen vaaraa. Kissat pitävät nauhoista ja johdoista, mutta voivat saada sähköiskun purressaan johtoja tai suolitukoksen syödessään lahjanaruja.

Yllättävät muutokset arjen rutiineissa ja tarjotuissa virikkeissä saattavat aiheuttaa kissalle aktivoinnin sijaan negatiivista stressiä. Kissa on herkkä muutoksille, joten muutokset rutiineissa, ympäristössä ja resursseissa täytyy tehdä asteittain.

Hyvä kissan ja ihmisen välinen suhde edistää kissan hyvinvointia

Kissan hyvinvointi riippuu myös suhteesta ihmiseen. Omistajat, joille kissan lajinmukainen käyttäytyminen on tärkeää, muodostavat kiinteämmän siteen, raportoivat vähemmän ongelmakäyttäytymistä ja pystyvät selvittämään ongelmatilanteita muita paremmin.

Suomalaistutkimuksessa on havaittu, että kissojen persoonallisuuspiirteitä ovat muun muassa pelokkuus, ihmisaggressio, sosiaalisuus muita kissoja tai ihmisiä kohtaan, sekä aktiivisuus ja leikkisyys. Kissan persoonallisuus voi vaikuttaa siihen, kuinka halukas kissan omistaja on pitämään kissastaan huolta. Ihmisen näkökulmasta epätoivotusti käyttäytyvä kissa voi päätyä kiertoon ja sille voi olla vaikeampi löytää uutta kotia adoption kautta. Kissojen käyttäytymisestä ja persoonallisuudesta sekä niihin vaikuttavista tekijöistä tarvitaan edelleen lisää tutkimustietoa.

Kissa on lihansyöjä

Voidakseen hyvin kissan tulee saada pääosin eläinperäistä, proteiinipitoista ravintoa. Kasviperäiset proteiinilähteet eivät sula hyvin kissan ruuansulatuselimistössä, eikä kissa pysty hyödyntämään kasviruoan ravintoaineita samoin kuin eläinperäisen ruoan. 

Arviolta noin puolet lemmikkikissoista kärsii ylipainosta. Sopivasti liikuntaa saava kissa säännöstelee syömistään eikä pääse lihomaan. Virikkeettömässä ympäristössä elävä kissa voi vapaasti ruokittuna syödä liikaa ja lihoa, mikä altistaa kissan erilaisille sairauksille ja johtaa hyvinvointiongelmiin. Ylipainoinen kissa ei myöskään taivu pesemään itseään riittävästi, jolloin kissa likaantuu ja sitä täytyy auttaa peseytymisessä, kunnes paino saadaan palaamaan normaaliksi.

Monet kissojen sairaudet johtuvat vääränlaisesta ruokinnasta. Pitkät ajat syömättä oleminen voi vaurioittaa munuaisia. Kuivaruokaa syövä kissa ei välttämättä juo riittävästi. Kissan juomakuppiin kuuluu puhdas ja raikas vesi, ja ruoka ja juoma tulee sijoittaa riittävän kauas hiekkalaatikolta.

Kotikissan hyvinvoinnille on eduksi, jos jokaisella talouden kissalla on mahdollisuus omaan ruoka-, juoma- ja lepopaikkaan sekä hiekkalaatikkoon. Tämä ehkäisee kissojen välisiä kiistoja.

Liiallinen jalostus ja pentutehtailu heikentävät kissan hyvinvointia

Kissojen jalostuksesta tulisi kitkeä pois äärimmäisten ulkomuotojen, kuten lyhyen kuonon, pienten korvien ja jalkojen ja ulkonevien silmien tavoittelu. Äärimmäisyyksien ihannointi aiheuttaa eläimille niiden elämää haittaavia rakennevikoja ja perinnöllisiä sairauksia, toteaa Suomen Eläinlääkäriliitto kannanotossaan. Jalostuksessa tulee painottaa terveyttä ja hyvinvointia edistäviä ominaisuuksia. Joillakin roduilla terveyden parantaminen tarkoittaa käytännössä roturisteytyksiä.

Pentua hankkiessa ostajan pitäisi päästä katsomaan koko pentuetta emonsa kanssa. Kissoilla teetetään pentuja, ja toisinaan esille tulee kissojen pentutehtailutapauksia. Ilmiöön liittyy naaraiden liian tiheää astuttamista, emon ja pentujen puutteellista ruokintaa ja perusterveydenhuoltoa, sekä pentujen liian varhaista vieroittamista. Näissä tilanteissa on tavallista, ettei myyjä halua päästää ostajaa katsoman emon ja pennun olosuhteita. Pentutehtailussa sekä emo että pennut voivat huonosti ja ovat alttiita sairauksille. Pentuja myydään usein verkkoalustoilla halpaan hintaan ja nopealla aikataululla. Tämän pitäisi aina soittaa ostajan hälytyskelloja.

Valvottu ulkoilu on kissan etu

Toisin kuin muita kotieläimiä, kissoja päästetään usein edelleen ulkoilemaan vapaasti. Ulkoilevan kissan turvallisuus on omistajan vastuulla. Järjestyslain (612/2003) mukaan kissalla on vapaa liikkumisoikeus koko maassa muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Kissan vapaaseen ulkoiluun liittyy kuitenkin ongelmia, kuten kissan terveydestä ja turvallisuudesta huolehtiminen sekä naapurisovun säilyttäminen. 

Moni kissa kuolee ennenaikaisesti tai loukkaantuu ulkoilun vaaroissa. Suuren riskin aiheuttavat liikenne, muut eläimet ja ihmisen ilkivalta. Jos kissa loukkaantuu ulkoillessa, kissan kipu ja vammat voivat jäädä omistajalta huomaamatta ilman eläinlääkärin tutkimuksia. Vanhat murtumat tai haulit kehossa saatetaan löytää vasta vuosien päästä muiden tutkimusten yhteydessä.

Kissa on paitsi saalistaja, myös saaliseläin. Vapaana liikkuva kissa voi olla paikallisesti tuhoisa pikkulintujen saalistaja, mutta myös saalis isommille petoeläimille. Kissan turvallisuus on ulkoiltaessakin omistajan vastuulla. Aktiivinen käyttäytyminen on mahdollista myös valjaissa paikkoja tutkien tai katetulla kissaterassilla, jonka rautaverkkoseinän läpi kissa voi tarkkailla pihaa turvallisesta paikasta. Valjaisiin ja ulkoiluun kissa tulisi totuttaa asteittain jo pentuna. Liian nopea ulosvienti vieraisiin paikkoihin voi aiheuttaa kissalle pelkoa. Kissaa ei saa kytkeä muutoin kuin tilapäisesti, lyhytaikaisesti ja valvottuna.

Kissojen merkintä ja rekisteröinti ovat tulossa lain mukaan pakollisiksi vuonna 2026, mikä auttaa löydettyjen kissojen yksilöllisessä tunnistamisessa sekä omistajan jäljittämisessä. Kissojen sterilointi ei ole pakollista, mutta erityisesti ulkoilevien kissojen sterilointi on suositeltavaa  hallitsemattoman lisääntymisen ehkäisemiseksi. Villiintyneen kissan saa tavattaessa tappaa, mutta kesykissan erottaminen villistä on käytännössä mahdotonta: se voi vaatia monen päivän tarkkailua ja kissayksilön käyttäytymisen tuntemista. Suositeltava tapa villiintyneen kissan lopetukseen on pyydystää kissa ja viedä se eläinlääkärin lopetettavaksi.

Eläinsuojelun vähimmäisvaatimuksista kissanpidossa säädetään valtioneuvoston asetuksessa (674/2010) koirien, kissojen ja muiden pienikokoisten seura- ja harrastuseläinten suojelusta. Ruokaviraston esitteeseen Koira ja kissa – eläinsuojelulainsäädäntöä koottuna on koottu kissojen pitoa ja hyvinvointia koskevien eläinsuojelusäädösten sisältöä.

Passiivinen elämä ja hylkääminen uhkaavat kissojen hyvinvointia

Kotikissa stressaantuu herkästi muutoksista ympäristössä ja konflikteista toisten kissojen kanssa. Myös huono ihmisen ja kissan välinen suhde, virikkeiden puute ja lajityypillisen käyttäytymisen tukahduttaminen heikentävät kissan hyvinvointia. Kissojen ongelmallinen käyttäytyminen on usein yhteydessä siihen, ettei omistaja huomioi kissan tarpeita riittävästi.

Virikkeettömyys, ylipaino ja siitä johtuvat terveysongelmat heikentävät erityisesti sisäkissojen hyvinvointia. Vapaana ulkoileva kissa taas joutuu kohtaamaan monenlaisia ulkoilun vaaroja. Ihmisen hylkäämät kissat ja kissapopulaatioiden puolivilleinä elävät kissat ovat alttiita taudeille ja loisille, sääoloille, hallitsemattoman lisääntymisen ja sukusiitoksen aiheuttamille ongelmille sekä nälkiintymiselle. Osa kotikissoista kärsii omistajan elämänhallinnan ongelmien aiheuttamista vakavista laiminlyönneistä, kuten puutteellisesta veden ja ravinnon saannista sekä suoranaisista pahoinpitelyistä. Moni kissa päätyy kiertoon löytöeläinkotien kautta.