Koira seura- ja harrastuseläimenä

Koira on suosittu lemmikki

Tilastokeskuksen arvion mukaan Suomen kotitalouksissa on noin 700 000 koiraa, joista noin 200 000 on rekisteröimättömiä. Viime vuosina Suomen Kennelliiton rekistereihin on päätynyt noin 50 000 koiranpentua vuodessa. Koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti tulevat pakolliseksi toimenpiteeksi, mikä auttaa koirien hyvinvoinnin ja laittoman lemmikkikaupan valvontaa.

Kansainvälinen koirajalostusliiton FCI:n rekisteriin kuuluu 360 koirarotua. Suomessa rekisteröityjä rotuja on 320. Koirarodut luokitellaan FCI-roturyhmien mukaisesti eri koiratyyppeihin. Koirarotujen rakenne, ulkonäkö ja koko vaihtelee suuresti, mikä vaikuttaa myös niiden käyttäytymisen ilmentämiseen.

Koiria on jalostettu aikojen saatossa muun muassa vartiointiin, paimennukseen ja metsästykseen. Koiraa hankkivan on hyvä olla perillä terveyden lisäksi koirarodun alkuperäisestä käyttötarkoituksesta, koska rodun käyttäytymistaipumukset vartiointiin, metsästykseen ja saalistusketjun osiin voivat olla vahvasti näkyvissä vielä tänäkin päivänä.

Nykypäivänä koira on monipuolinen kumppani. Koiria koulutetaan edellä mainittujen tarpeiden lisäksi virkakoiriksi armeijalle ja poliisille, kadonneiden ihmisten ja eläinten sekä luonnonvaraisten eläinten etsintään, sairauksien, homeiden ja kasvilajien tunnistamiseen ja erotteluun, sekä eläinavusteiseen toimintaan muun muassa kouluihin, kirjastoihin ja terapiaan.

Mitä paremmin ihminen ymmärtää käyttäytymisen syitä koiran näkökulmasta, sitä helpompaa ja motivoivampaa ongelmien ratkaisu on myös koiraa hyödyttävällä tavalla.

Koira on yksi vanhimpia kesyeläimiä ja suosittu lemmikki. Koiran ja ihmisen pitkästä yhteisestä historiasta ja läheisestä suhteesta huolimatta ihmisillä on usein ongelmia koirien kanssa. Ongelmat voivat johtua siitä, että koiran laji- tai rotutyypillistä käyttäytymistä ei tunneta tai koiran käyttäytymisessä on tahattomasti vahvistettu epätoivottua käyttäytymistä. Kotioloissa virikkeetön ympäristö ja pitkät yksinoloajat voivat ilmetä sopeutumisen vaikeuksina, kuten ääntelynä, tarpeiden tekemisenä sisälle ja kodin irtaimiston pureskeluna. Ahdistuneisuudesta ja tylsyydestä on haittaa koiralle itselleen, ja koiran ilmaisu voi aiheuttaa välillisesti häiriötä muille.

Ennen koiran hankintaa tulee perehtyä hyvin rodun ja yksilön valintaan sekä rodussa esiintyviin yleisiin sairauksiin, jotta koirien hyvinvointiongelmia voidaan ennaltaehkäistä. Usein ongelmat koiran hyvinvoinnissa johtuvat omistajan kykenemättömyydestä vastata koiransa rotutyypillisiin ja yksilöllisiin tarpeisiin.

Koira on sosiaalinen eläin

Vaikka koirat ovat yleisesti ottaen sosiaalisia eläimiä, eivät kaikki koirayksilöt tule toimeen kaikkien kanssa. Puutteellinen sosiaalistuminen ja koiran totuttaminen yhteiskuntaan voivat edesauttaa sitä, että koira on aikuisenakin arka. Omistajan tehtävä on kiinnittää huomiota, että koiralla on sen itse hyväksymiä koiria leikkikavereina, ja että koira ei koe tarpeetonta pelkoa perheen muiden koirien läsnäolosta.

Pentuaikana koiralle on hyödyksi tavata pentueensa ja vanhempiensa lisäksi monen rotuisia kilttejä aikuisia ja pentuja, joiden kanssa pentu saa opetella erilaisten koirien elekieltä. Koiralle on tärkeää oppia ymmärtämään, kuinka lähestyä muita koiria kohteliaasti, milloin antaa tilaa, ja oppia muokkaamaan omaa toimintaansa toisen koiran antaman palautteen avulla. Koirien, joilla on paljon karvoitusta kasvoissa voi olla vaikea nähdä selvästi ympäristöään, ja toisten koirien voi olla vaikea tulkita koiran kasvon eleitä karvapeitteen takaa.

Koirien leikki voi olla hyvinkin monivaiheista ja vilkasta. Koirat voivat jahdata toisiaan, painia, äännellä ja käyttää hampaitaan kevyesti, mutta ne viestivät samalla toisilleen, etteivät ole tosissaan hyökkäämässä. Koirat keskeyttävät tarvittaessa leikin ja odottavat toisen reaktiota, kumartavat ja vuorottelevat.

Koirat lukevat tarkasti ihmisten elekieltä. Ihmisten ja koirien yhteisen kesyyntymishistorian on arveltu vaikuttavan siihen, että koirat kehittävät aikaisin sosiaalisia taitoja ihmisiä kohtaan. Koirat lukevat hyvin ihmisen eleitä ja huomion suuntaa ja käyttävät tätä hyödyksi ihmisen huomion saamiseen ja kommunikointiin. Koirat tunnistavat myös positiivista ja negatiivista tunteiden laatua kasvon eleistä ja äänen sävystä, mikä aiheuttaa myös koirissa tunnetilan muutoksia. Koirat tunnistavat tarkasti myös muita koiria. 

Harrastamisen tulee tukea koiran hyvinvointia

Mikä vain ihmiselle ja koiralle iloa tuova ja arkeen sopiva aktivointi voidaan laskea koiran kanssa harrastamiseksi. Aktivoinniksi ja harrastamiseksi lasketaan niin arjen sujuvuuden harjoitteleminen, retkeily, metsästys kuin koiraharrastuslajitkin. Koska ihminen on se, joka tekee päätöksen harrastamisesta, tulee harrastaminen tehdä koiralle mieluisaksi. Koira ei ymmärrä ihmisen asettamien tavoitteiden tärkeyttä, eivätkä menestyksen tavoittelu tai jonkin toiminnan esiin saaminen oikeuta kärsimyksen aiheuttamista koiralle.

Ihmisen uskomukset vaikuttavat koirien kohteluun

Koiran käyttäytymisen perimmäinen syy on pyrkimys kommunikoida ja ilmaista omaa oloaan. Ihmisen tehtävä on tutustua koiraan eläimenä ja yksilönä. Koiran normaali käyttäytyminen, kuten haukkuminen, saattaa olla ihmisen näkökulmasta epätoivottua tai häiritsevää, mutta koiran näkökulmasta tärkeää kommunikaatiota. Koirista esiintyy myös uskomuksia, että ne tietäisivät tekevänsä väärin tai tahallisesti haluaisivat olla tottelematta ihmistä. Koiralla ei ole kuitenkaan ihmiselle tyypillistä moraalista tajua eikä koira pysty ymmärtämään, miksi sitä torutaan.

Toinen vanhentunut harhaluulo on, että koira yrittäisi aloitteita tekemällä päästä perheessä johtajan paikalle, ja että koiran aloitteisiin vastaaminen olisi koiran tahtoon alistumista. Tosiasiassa koira on sosiaalisesti älykäs ja yritteliäs eläin, joka haluaa ottaa myös omaehtoisesti kontaktia ihmiseen.

Ihmisen näkökulmasta ihanteellinen koiran käyttäytyminen voi joskus estää koiraa käyttäytymästä koiran tavalla. Esimerkiksi jos koiraa vaaditaan aina ulkoilemaan lyhyessä hihnassa ilman, että se saa haistella ja tutkia ympäristöään, koira ei pääse tutustumaan ympäristöönsä eikä pääse toteuttamaan mielihyvää tuottavaa lajityypillistä käyttäytymistään.

Jos koiraa pidetään suden tai ihmisen kaltaisena, sen toiminnan motiivit voivat tulla väärin tulkituiksi. Koira poikkeaa käyttäytymiseltään susista, ja ihmisille tyypilliset toiminnan motiivit (kosto, juonittelu, miellyttäminen, kateus) eivät ole koiralle mahdollisia. Lievä antropomorfismi (toiminnan tulkinta ihmisen toiminnan kautta) voi kuitenkin auttaa tunnustamaan, että koiralla on omat yksilölliset kokemuksensa ja tunteensa. Koiran yksilöllistä käyttäytymistä tulisi ymmärtää kokonaisuutena koiran itsensä näkökulmasta: sitä ohjaavat eläinyksilön perimä, kokemukset, kognitiivinen kapasiteetti, tunteet, persoonallisuus sekä koiran ja omistajan välinen suhde.

Vanhakin koira oppii uusia temppuja

Koira ei ole koskaan liian nuori tai vanha oppimaan. Koirat pystyvät oppimaan arjen joka hetkessä, ei vain silloin, kuin ihminen päättää kouluttaa koiraa. Koirilla on luontaisesti hyvät edellytykset yhteistyöhön ihmisten kanssa, mutta koira ei ymmärrä luonnostaan ihmisen määrittelemiä käyttäytymissääntöjä.

Ihmisen kannattaa opetella huomioimaan arjen pienissä hetkissä koiran onnistumisia. Koulutuksen tulee tapahtua järjestelmällisesti niin, että koiralle järjestetään aktiivisesti tilaisuuksia onnistua ja oppia. Koiran hyvä motivaatio ei ole luonneominaisuus vaan kehittyy, kun ihminen oppii systemaattisesti palkitsemaan koiraa sille tavoiteltavilla asioilla.

Sopiva ympäristö on tärkeä oppimisen kannalta, sillä pelottavat tai positiivisesti liian kiihdyttävät aistimukset heikentävät koiran kykyä keskittyä ja painaa mieleen harjoiteltavia asioita.

Se toiminta, josta seuraa koiralle jotain kannattavaa, vahvistuu.

Koiran sopeutumisen kannalta perustaitoja on hyvä hakea pentuajasta alkaen ja yleistää niitä vähitellen muihin yhteyksiin koiran tottumisen tahdissa. Paljon kokemuksia kartuttaneelta vanhalta koiralta tai rescuekoiralta uusien tapojen oppiminen sujuvaksi vanhojen, lähes automaattisten tapojen sijaan voi viedä hieman enemmän aikaa, varsinkin jos ympäristössä on paljon vanhoja tapoja esiin houkuttelevia vaikutteita. 

Kouluttaminen vaikuttaa koiran hyvinvointiin

Koiran koulutustapa vaikuttaa koiran hyvinvointiin. Kaiken koulutuksen perusta on  rakennettu luottamus ihmisen ja koiran välillä, sekä koiran tarpeista huolehtiminen. Jotta koira kohtaisi uusia asioita mahdollisimman stressittömästi, sitä tulee totuttaa asteittain hoitotoimenpiteisiin, eläinlääkärikäynteihin, liikenteeseen ja ulkoiluvälineiden käyttöön. Perustaitojen opettaminen palkitsemiseen perustuen lisää koiran positiivista suhtautumista ihmisen kanssa tekemiseen ja lisää osaltaan koiran henkistä hyvinvointia positiivisten kokemusten kautta. Eläinsuojelulaki kieltää tarpeettoman pelottelun, kivun ja kovakouraisen käsittelyn.

Positiivisten kokemusten lisääminen on kuin laittaisi rahaa pankkiin. Koiran näkökulmasta negatiiviset tapahtumat, kuten huutaminen tai kynsien leikkuu pakottamalla taas verottavat rahaa kuvitteellisesta luottamuspankista. Kouluttaessa sekä koira että ihminen ovat oppimassa uusia tapoja kommunikoida toisilleen. Siksi on tärkeää suhtautua kouluttamiseen positiivisuudella ja kärsivällisyydellä. Kouluttamisessa sekä ihminen että koira pääsevät helposti alkuun muutamilla yksinkertaisilla tehtävillä, joiden toteuttamisesta koiraa palkitaan sille motivoivalla palkkiolla. Lisäksi kaikkien koiran kanssa aikaa viettävien tulisi sitoutua käyttämään koiran oppimia pyyntöjä samalla tavalla, jotta koiralla on mahdollisuus ymmärtää, mitä siltä toivotaan.

Koiran kouluttaminen ei voi perustua koiran lajityypillisen käyttäytymisen totaaliseen poistamiseen, sillä tarve on koirilla perimässä. Myös väitteet siitä, että tietynlaisia koiria tulisi kouluttaa kovin ottein tai vääristä teoista rankaisten, perustuu vanhentuneisiin käsityksiin koirien käyttäytymisestä. Koira yrittää ratkaista monia arjen tilanteita itselleen ominaisella tavalla, mikä ei ole aina sitä, mitä ihminen toivoo. Moni koirille opetettavista käytöksistä, kuten sivulla seuraaminen ja istuminen ennen ruokaa, taas ovat koirille epäluonnollista käyttäytymistä, mutta helposti opetettavissa koiralle mieluisalla tavalla. Kun koiran yrityksiä palkitaan asteittain kohti tavoiteltavaa käyttäytymistä, koira oppii toiminnan kannattavaksi. Myös niin sanotun ongelmakäyttäytymisen kohdalla on tärkeää selvittää syy koiran käyttäytymiseen ja lähestyä kouluttamista koiran tarpeiden ja positiivisten kokemusten kautta.

Koiran aloitteisiin vastaaminen kehittää suhdetta

Koiran hyvään elämään kuuluu se, että se saa sekä toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään että ilmaista persoonallisuuttaan ja tehdä myös aloitteita ihmisen suuntaan. Kun koira oppii, että sen tarpeisiin vastataan ja sitä kohtaan toimitaan johdonmukaisesti positiivisella tavalla, se oppii myös luottamaan ihmiseen enemmän. Ihminen päättää koiran elämässä lähes kaikista asioista. Jos asiat tehdään aina ihmisen aloitteesta eikä koiran aloitteita huomioida, voi koirasta tulla lannistunut ja aloitekyvytön. Tällainen “kiltti ja huomaamaton koira” voi kärsiä sisäisesti toimijuuden ja mielihyvän puutteesta.

Koirat tekevät mielellään aloitteita leikkiin, ja leikki on monille koirille myös mieluisa palkkio. Koiran aloitteista ihmisellä on mahdollisuus huomata, mistä asioista ja toiminnasta koira pitää tai mitä se mahdollisesti pelkää ja pyrkii välttämään. Tällöin koiran elämään on helppo lisätä innostusta yhteisiin hetkiin. Jos koira pitää jonain päivänä enemmän vetoleikeistä kuin pallon heittämisestä, kannattaa tällöin juuri vetoleikkejä käyttää osana koiran leikittämistä ja palkkaamista. Jos koira vetää tassun pois kynsiä leikatessa, on se merkki siitä, että koira tarvitsee taukoa ja maltillisempaa etenemistä.

Koska ihminen pystyy arvioimaan joitain toiminnan seuraamuksia paremmin kuin koira, toimii ihminen myös koiran vastuuhenkilönä. On päivänselvää, ettei esimerkiksi koiran aloitetta juosta autotielle suin päin tarvitse toteuttaa. Tällaisten tilanteiden varalle koiralle tulee järjestelmällisesti opettaa positiivinen motivaatio tehdä myös ihmisen pyytämiä asioita ja opettaa rajattunakin kulkeminen mukavaksi. 

Koirista on ihmiselle monenlaista hyötyä

Työkäytössä toimii muun muassa näkövammaisten apuna toimivia opaskoiria, liikuntarajoitteisten apuna toimivia avustajakoiria sekä kuulokoiria kuulovammaisten avuksi. Erilaisista sairauksista kärsivien ihmisten avuksi on koulutettu koiria, jotka voivat ilmaista esimerkiksi laskemassa olevan verensokerin tai lähestyvän epilepsiakohtauksen. Koirat voivat toimia eläinavusteisessa toiminnassa terapeuttien ja muiden toiminnan ohjaajien mukana esimerkiksi kouluissa, päiväkodeissa, palvelukodeissa ja sairaaloissa. Eläimen läsnäolo, sen silittäminen ja eläimelle juttelu voi auttaa parantamaan ihmisen psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia.

Koiralle hajutyöskentely on mielekästä ja lajityypillistä toimintaa, joka sopii harrastuksena kaikille koirille. Lisäksi koiria voidaan kouluttaa tunnistamaan ja ilmaisemaan erityisiä hajunlähteitä. Koiran tarkasta hajuaistista on hyötyä erilaisissa etsintätehtävissä, kuten kadonneiden ihmisten ja eläinten etsinnässä sekä huume-, home- ja rahakoirien työssä. Poliisin, tullin, rajavartiolaitoksen ja puolustusvoimien koirat ovat tunnettuja työkoiria nykypäivän Suomessa. Pelastuskoirat toimivat viranomaisen apuna etsintätehtävissä. Homekoirat ilmaisevat huoneilman homeita ja sädesieniä.

Koiria käytetään apuna myös metsästyksessä. Koirat toimivat rodun mukaan erilaisissa tehtävissä metsästäjän apuna. Metsästyskoirat voidaan jakaa ajaviin, noutaviin, pysäyttäviin, karkottaviin, seisoviin ja haukkuviin metsästyskoiriin sekä luolakoiriin. Lisäksi metsästyksessä saatetaan tarvita jälkikoiria esimerkiksi haavoittuneiden ja loukkaantuneiden riistaeläinten löytämiseksi.

Maataloudessa paimenkoirat avustavat lampaiden ja nautojen paimentamisessa ja laumanvartijoina. Laumanvartijakoirat sosiaalistetaan nuorena niihin eläimiin, joita niiden halutaan suojelevan ja ilmoittavan tilan alueelle tulevista eläimistä tai ihmisistä.

Suomessa lemmikkikoiria on koulutettu osallistumaan vapaaehtoisesti tieteelliseen kognitiotutkimukseen. Helsingin yliopistossa on tutkittu muun muassa, kuinka koira prosessoi ihmisten ja muiden koirien eleitä. Suomessa rekisteröityjen koirien terveystietoja voidaan käyttää lisäksi koirien terveystutkimukseen. Koirien ja ihmisten yhteinen terveys sekä koirien käyttäytyminen ovat ajankohtaisia tutkimusaiheita.

Työkoirakin on tarpeiltaan aina koira

Kaikessa koiran työ- ja harrastuskäytössä on muistettava huolehtia koiran yksilöllisestä hyvinvoinnista ja huomioida koiran yksilölliset ominaisuudet, kuten osaamistaso ja rakenne. Koira tarvitsee monipuolista harjoittelua sekä taitojen kehittämiseen yksilöllisesti kiinnostavaa ja tilanteeseen sopivaa motivointia. Motivaatiota harjoitteluun ja ihmisen kanssa työskentelyyn tulisi lisätä muunlaisilla keinoilla kuin pitämällä koiraa puutteessa ravinnosta ja sosiaalisista kontakteista.

Harjoittelun ulkopuolella koiran tarpeiden, kuten levon, ravinnonsaannin ja sosiaalisten tarpeiden täyttyminen on edellytys koiran fyysiselle ja psyykkiselle jaksamiselle harjoittelussa ja arjessa. Koiralla pitää myös olla riittävästi resursseja palautumiseen. Koiran ohjaajan tulee tarkkailla koiran jaksamista sosiaalisissa tilanteissa, ja koiralla olisi hyvä olla mahdollisuus ottaa etäisyyttä tiiviiseen kontaktiin ihmisten kanssa. Mitä rasittavampaa työ on fyysisesti tai psyykkisesti, sitä useammin koira tarvitsee taukoja.

Metsästyskoirien kunnosta ja levosta tulee huolehtia pitkin vuotta, jotta koirat jaksavat metsästyksen aikana. Koiralle on hyvä olla mukana energiaa, vettä ja ensiaputarvikkeet. Koira voi esimerkiksi loukata itsensä metsässä risukkoon, joutua luonnoneläimen puolustautumisen kohteeksi tai juosta liikenteen sekaan. Metsästävälle koiralle on tärkeä opettaa luotettava luoksetulo myös jäljeltä positiivisin keinoin.

Työkoirat yleensä asuvat ja tekevät työtään yhdessä ohjaajansa kanssa. Työkoirille on usein määritelty eläkeikä. Suomen Kennelliiton sivuilta löytyy tietoa hyötykoirista.