Korvamerkinnän yhteydessä annettavan kivunlievityksen perustelut ja huolenpitokulttuurin tuominen koe-eläinten käsittelyyn puhuttivat koe-eläinten suojelun neuvottelukuntaa helmikuisessa kokouksessa. Huolenpidon käsite ja kulttuuri rantautuvat Suomeen hyvää vauhtia, mutta kivunlievityksen menetelmistä ja tarkoituksenmukaisuudesta eläinten merkinnän yhteydessä keskustellaan vielä.
Eläinkokeista eroon pääseminen tavoitteena koko EU:ssa
Tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunta TOKES:in toiminta perustuu kansalliseen koe-eläinlakiimme ja sen pohjana olevaan EU-direktiiviin tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta. Neuvottelukunnan tehtävänä on edistää 3R:n periaatteita eli eläinten käytön korvaamista, vähentämistä ja hyvinvoinnin parantamista tutkimuksessa ja opetuksessa.
Koe-eläimen elämän tulisi olla mahdollisimman hyvä syntymästä kuolemaan. Lainsäädäntö edellyttää, että koe-eläimille aiheutetaan mahdollisimman vähän kipua, tuskaa, kärsimystä tai pysyvää haittaa. Koe-eläindirektiivin mukaan eläviä eläimiä on edelleen tarpeen käyttää ihmisten ja eläinten terveyden ja ympäristön suojelemiseksi, mutta direktiivi korostaa lopullista tavoitetta korvata elävillä eläimillä tehtävät toimenpiteet kokonaisuudessaan heti, kun se on tieteellisesti mahdollista. Tätä direktiivin tavoitetta myös TOKES pyrkii edistämään.
Pitääkö korvamerkinnän yhteydessä antaa kivunlievitystä?
Neuvottelukunta kokoontui helmikuussa keskustelemaan koe-eläinten käytön kehityksestä Suomessa. Kokouksessa puhutti muun muassa koe-eläinten kivunlievitys tunnistusmerkinnän yhteydessä. Eläinten hyvinvointilain mukaan kipua tai kärsimystä aiheuttavan toimenpiteen saa tehdä eläimelle vain, jos se on eläimen hyvinvoinnin kannalta perusteltua. Sallittua on kuitenkin merkitä eläin lyhytaikaista ja vähäistä kipua aiheuttavalla menetelmällä, kuten korvamerkinnällä.
Korvamerkintä on toimenpide, jossa eläimen (yleisimmin hiiren tai rotan) korvalehdestä leikataan pieni pala pois. Nisäkkäiden korvalehdet ovat pääasiassa rustokudosta, eikä kivuntunto ei ole niissä yhtä herkkä kuin monissa muissa kehonosissa. Neuvottelukunta pohti, millaisissa tilanteissa kipulääkitys korvamerkinnöissä on tarpeen. Tiedetään, että esimerkiksi suun kautta voi olla vaikeaa annostella pienikokoiselle eläimelle suuria kipulääkemääriä, Jos taas kipulääkkeen pistäminen neulalla aiheuttaa vastaavan kivun kuin itse korvamerkintä, onko kipulääkkeen antaminen perusteltua? Tutkimustietoa kaivataan lisää, jotta eläinten kokema kipu voidaan minimoida.
Toisaalta keskustelussa todettiin usein vedottavan siihen, että jokaisesta eläinten käytöstä tai käyttötarkoituksesta pitäisi olla toistettua tutkimusta ennen kuin uusia menetelmiä voidaan ottaa käyttöön, ja itse eläinten suojelu tarpeettomalta kivulta voi jäädä uutta tutkimusta odotellessa polkemaan paikallaan. Eläinten tiedetään joka tapauksessa kokevan kipua korvamerkinnän yhteydessä. Varovaisuusperiaatteen mukaan kärsimyksen aiheuttamista tulisi välttää silloinkin, kun tietoa kyseessä olevan toimenpiteen kivuliaisuudesta ei vielä ole riittävästi. Jos myöhemmin käy ilmi, ettei toimenpide olekaan kivulias, voitaisiin erillisestä kivunlievityksestä luopua. Neuvottelukunnan keskustelu aiheesta jatkuu seuraavassa kokouksessa.
3R-keskus kouluttaa eläinkokeita tekeviä tutkijoita huomioimaan hyvinvoinnin
TOKES-neuvottelukunnan lisäksi Suomessa toimii myös 3R-keskus FIN3R, yliopistojen, tutkimuslaitosten, viranomaisten ja teollisuuden yhteistyöalusta, joka edistää 3R-periaatteita. 3R-keskuksen johtoryhmän puheenjohtaja Marianna Norring kertoi kuulumisia keskuksen toiminnasta. Keskus järjestää koulutusta ja webinaareja, joiden tallenteet ovat keskuksen sivuilla vapaasti katsottavissa. Loppukevään aikana on ohjelmassa muun muassa verkkoseminaari organoiditeknologiasta, syksyllä järjestetään työpajoja ja kansallinen 3R-symposium. Koe-eläinlaitosten hyvinvointiryhmien verkosto kokoontuu säännöllisesti. Valtaosa 3R-keskuksen toiminnasta linkittyy TOKES:in työryhmiin ja yhteistyö on toimivaa. Eurooppalainen 3R-keskusten verkosto hakee parhaillaan muotoaan; pohdinnassa on, millaista annettavaa verkostolla voisi olla tiedon jakamisessa, koulutuksessa ja tutkimusrahoituksen hakemisessa, ja millaisia vastuita eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien edistämisessä eri toimijoilla voisi olla.
Huolenpidon kulttuuri aiheena kevään symposiumissa
TOKES ja 3R-keskus järjestävät yhdessä High standards, Humane Science -symposiumin huolenpitokulttuurista koe-eläintoiminnassa 9.4.2025 Helsingin yliopiston Meilahden kampuksella. Kaikille avoin symposium on tarkoitettu etenkin koe-eläinten parissa työskenteleville. Huolenpitokulttuuri koe-eläintyössä tarkoittaa sitoutumista eläinten hyvinvoinnin ja kokeellisen laadun parantamiseen. Tavoitteena on edistää koe-eläinten hyvinvointia haastamalla ja parantamalla vallitsevia käytänteitä ja tieteenteon standardeja. Symposium tarjoaa kansainvälisiä esimerkkejä huolenpitokulttuuritoiminnasta ja tarkastelee nykytilannetta Suomessa. Pyrkimyksenä on laatia tiekartta huolenpitokulttuurin edistämisestä tulevaisuutta varten.
Ilmoittaudu High standards, Humane Science -symposiumiin 7.4. mennessä täällä. Symposiumin ohjelma löytyy täältä.
Lue lisää:
Eläinten hyvinvointi Suomessa III: Koe-eläinten hyvinvointi
Eläinten hyvinvointi Suomessa III: Eläinten hyvinvoinnin trendit
Eläinkokeettomat menetelmät kehittyvät, mutta mikä hidastaa niiden käyttöönottoa?
3R-konsortio tavoittelee eläinkokeetonta Suomea
Tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunta TOKES