Eläimen hyvinvointi on tieteessä yleisesti hyväksytyn määritelmän mukaan eläimen oma kokemus psyykkisestä ja fyysisestä tilastaan. Perinteisesti hyvinvoinnista puhuttaessa on keskitytty pahoinvoinnin poistamiseen. Yhä useammin tieteessä ja käytännössäkin vilahteleva positiivisen hyvinvoinnin käsite korostaa aiempaa enemmän eläimen oikeutta ja tarvetta kokea positiivisia tunteita ja kokemuksia. Positiivisen hyvinvoinnin kokemus parantaa eläimen mahdollisuuksia sopeutua ympäristöönsä. Eläin nauttii positiivisen hyvinvoinnin kokemuksista; siksi positiivisen hyvinvoinnin lisääminen eläimen elämään on tärkeää.
Negatiivisten tunteiden poistamisesta kohti positiivisten tunteiden lisäämistä
Eläinten hyvinvoinnin käsite on kehittynyt vuosikymmenten aikana tieteellisen tiedon kertymisen myötä. Eläinten hyvinvointitiede keskittyi pitkään kärsimyksen vähentämiseen, mutta kiinnostus eläimen positiivisten kokemusten edistämiseen on kasvanut sen rinnalla. Positiivinen hyvinvointi voidaan määritellä tilaksi, jossa eläin kokee pääasiassa positiivisia tunteita ja kasvattaa kykyään sopeutua ympäristöönsä menestyksekkäästi, ehdottaa monitieteinen tutkijaryhmä britannialaisen Royal Societyn tieteellisessä Biology Letters -julkaisussa.
Positiivinen hyvinvointi on enemmän kuin fyysisen terveyden ja kärsimyksen ehkäisyn summa: se käsittää eläinten kokemat positiiviset mielentilat palkitsevista kokemuksista, valinnan mahdollisuudet ja tilaisuudet aktiivisesti tavoitella haluttuja päämääriä ja saavuttaa tuloksia. Kokemusperäisesti määritelmä toimii yhtä hyvin niin ihmisellä kuin muun lajisilla eläimillä: ihmisen ja muiden eläinten tarve tavoitella ja kokea positiivisia tuntemuksia on yhteinen.
Positiivisen hyvinvoinnin peruspalikat kasassa
Monitieteinen tutkijaryhmä tarkasteli useita eläinten hyvinvointiin liittyviä tutkimuksia, eri eläinlajeja ja elinympäristöjä. Tarkastelluissa tutkimuksissa oli keskitytty erityisesti siihen, miten eri hyvinvointitekijät vaikuttavat eläinten käyttäytymiseen ja fysiologiaan. Eläinten hyvinvointia oli havainnoitu mittaamalla fysiologisia reaktioita sekä arvioimalla eläinten käyttäytymistä ja subjektiivista hyvinvoinnin kokemusta.
Positiivisten kokemusten tarjoaminen eläimille parantaa eläinten hyvinvointia merkittävästi. Esimerkiksi leikkimahdollisuuksien lisääminen vähentää eläinten kokemaa stressiä ja lisää mielihyvää. Autonomian lisääminen, kuten mahdollisuus valita eri aktiviteettien välillä, parantaa eläimen kykyä hallita ympäristöään ja vähentää pelkoa ja ahdistusta. Uusien taitojen oppiminen esimerkiksi kehittää kompetenssia lisäten eläimen itsetuntoa ja motivaatiota.
Positiivisen hyvinvoinnin kolme päätekijää
- Miellyttävät kokemukset: Eläimen tulee saada kokea mielihyvää, iloa ja tyytyväisyyttä. Niitä voidaan tarjota eläimelle järjestämällä esimerkiksi mahdollisuuksia leikkiin, tutkimiseen ja vuorovaikutukseen lajitovereiden kanssa.
- Autonomia ja valinnanvapaus: Eläimen tulee saada tehdä valintoja ja hallita omaa elämäänsä. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi mahdollisuutta valita erilaisista aktiviteeteista tai elinympäristöistä.
- Kompetenssin kehittyminen: Eläimen tulee saada kehittää taitojaan ja kykyjään. Tämä voi sisältää uusien taitojen oppimista ja tavoitteiden saavuttamista.
Positiivisen hyvinvoinnin sovellusmahdollisuudet ovat rajattomat
Positiivisen hyvinvoinnin käsite tarjoaa uuden näkökulman eläimen elämän ymmärtämiseen. Eläinten hyvinvointia on perinteisesti mitattu negatiivisten seurausten, kuten vammojen, kivun, stressin ja negatiivisten mielentilojen vähentämisen kautta. Esimerkiksi sikojen hännänpurenta väheni, kun sioille tarjottiin päivittäin hieman olkea. Aika, jonka siat viettivät tonkimalla ja tutkimalla olkea piteni, kun oljen määrää lisättiin reilusti. Suurempi olkimäärä oli siis tarpeen sian käyttäytymistarpeen tyydyttämiseksi. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) vastikään antaman tieteellisen lausunnon mukaan vasikalla olisi oltava tilaa vähintään kolme neliömetriä, jotta se voisi levätä mukavasti. Tilaa tulisi kuitenkin olla 20 neliömetriä per vasikka, jotta vasikat voivat toteuttaa lajinmukaista leikkikäyttäytymistään. Positiivisen hyvinvoinnin tarkastelu voi johtaa erilaisiin tuloksiin, kun kysymys siitä, kuinka välttää ongelmia vaihdetaan pohdintaan siitä, kuinka pitää eläimet tyytyväisinä.
Positiivinen hyvinvointi on enemmän kuin fyysinen terveys ja kärsimyksen poissaolo. Hyväkään fyysinen terveys yksin ei riitä turvaamaan eläimen positiivista hyvinvointia, tutkijat muistuttavat. Vaikka olosuhteet takaisivat fyysisen terveyden, ne voivat riistää eläimiltä muita hyvinvoinnin kannalta tärkeitä asioita, kuten mahdollisuuden lajinmukaiseen käyttäytymiseen. Terveyden vaalimisen näkökulmasta esimerkiksi tautialtistusta ja fyysisten vammojen riskiä voidaan hallita pitämällä eläimiä sisällä, kytkettynä tai karsinoissa. Eläimen liikkumista ja toimintaa rajoittavat olosuhteet kuitenkin estävät eläimiä toteuttamasta luontaisia käyttäytymismallejaan, mikä voi johtaa turhautumiseen. Rajoittavat olosuhteet usein vievät eläimiltä mahdollisuuksia toteuttaa käyttäytymistä, jonka ajatellaan olevan palkitsevaa, kuten sosiaalinen vuorovaikutus ja leikki.
Positiivisen hyvinvoinnin periaatteiden soveltamismahdollisuudet ovat käytännössä rajattomat: positiivisen hyvinvoinnin kokemuksia voidaan tarjota eläimille tuotantotiloilla, kodeissa, laboratorioissa, eläintarhoissa jne. Soveltaminen voi olla virikkeiden tarjoamista, valinnanmahdollisuuksia, oppimista ja miellyttävää vuorovaikutusta lajitovereiden tai ihmisen kanssa. Positiivista hyvinvointia voidaan edistää esimerkiksi tarjoamalla eläimille monipuolisia ympäristöjä ja aktiviteetteja, jotka stimuloivat eläinten luonnollista käyttäytymistä.
Uusi määritelmä täydentää vanhaa ja täydentyy tutkimuksen edetessä
Positiivisen hyvinvoinnin määritelmä täydentää muita nykyisiä eläinten hyvinvoinnin määritelmiä, ja tulee lähemmäs kansalaisten näkemystä eläinten oikeudesta hyvään elämään. Yhteiskunnallisella tasolla määritelmä luo mahdollisuuden – ehkä jopa paineen – eläinten hoitokäytäntöjen, lainsäädännön ja eläintuotteiden markkinoiden muuttamiseksi vastaamaan yhteiskunnan odotuksia siitä, miten eläimiä tulisi pitää ja kohdella, tutkijat huomauttavat.
Positiivisen hyvinvoinnin käsite tuntuu helposti ymmärrettävältä, mutta tutkijat korostavat, että positiivinen hyvinvointi on käsitteenä moniselitteinen. Se tarjoaa lähtökohdan, jota voidaan päivittää tutkimuksen edetessä uuden tiedon, monitieteisten näkökulmien sekä sidosryhmien, kuten eläinsuojelijoiden, alkuperäiskansojen ja teollisuuden edustajien, palautteen perusteella. Määritelmän toivotaan auttavan myös suuntaamaan tutkimusta ja motivoimaan tieteen edistystä eläinten ja ihmisten hyväksi.
Lue lisää:
Rault J-L, Bateson M, Boissy A, Forkman B, Grinde B, Gygax L, Harfeld J L, Hintze S, Keeling L, Kostal L, Lawrence A B, Mendl M, Miele M, Newberry R, Sandøe P, Špinka M, Taylor A H, Webb L E, Whalin L and Jensen M B 2025. A consensus on the definition of positive animal welfare. Biology Letters 2120240382. http://doi.org/10.1098/rsbl.2024.0382
Fredrickson B L 2013. Chapter One – Positive Emotions Broaden and Build. Advances in Experimental Social Psychology, Academic Press, 47: 1-53. https://doi.org/10.1016/B978-0-12-407236-7.00001-2.t
Eläintieto.fi: Eläinten hyvinvoinnin määritelmä
Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan määritelmä eläinten hyvinvoinnille
Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan määritelmä eläinten hyvinvoinnille