Avainsana-arkisto: koe-eläimet

Suomi käyttää joka vuosi karkeasti noin 100 000 koe-eläintä etupäässä perus- ja soveltavaan tutkimukseen. Lisäksi tuhansia eläimiä vuositasolla käytetään tutkimuksen tarpeisiin käytettävien geenimuunneltujen eläinkantojen kehittämiseen ja ylläpitoon. EU on asettanut tavoitteeksi päästä kokonaan eroon eläinkokeista korvaamalla ne muun muassa solu- ja tietokoneavusteisilla malleilla. Toistaiseksi tavoite ei näytä koe-eläinten käyttömäärissä Suomen tasolla edistyneen. Laki ja direktiivi säätelevät…

Tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunnan (TOKES) viisivuotiskausi päättyi ja seuraava kausi on alkamassa. Viime töikseen neuvottelukunta suositteli eläinperäisten vasta-aineiden korvaamista ei-eläinperäisillä vasta-aineilla ja kokosi yhteen kuluneen kautensa saavutuksia. Neuvottelukunta jatkaa toimintaansa seuraavalla viisivuotiskaudella uuden kokoonpanon voimin.  Kauden tuloksena 3R-periaatteen edistämistä, koulutusta ja lausuntoja Koe-eläinten suojelun neuvottelukunnan tehtävänä on edistää eläinkokeiden korvaamisen, kokeissa käytettävien…

Geeniteknologian alalla vauhdikkaasti kasvanut geenieditointi herättää eettisiä kysymyksiä. Onko geenieditointi yhtään oikeutetumpi kuin mikään muu aiemmin käytetty menetelmä eläinten genomien muokkaamiseen? Asiaa herätteli pohtimaan brittiläisen Royal Society for the prevention of cruelty to animals -järjestön Eläimet tieteessä -osaston johtaja Penny Hawkins. Hawkins puhui eläinsuojeluasiamiehen ja Eläinten hyvinvointikeskuksen toukokuun lopussa järjestämässä jalostus ja hyvinvointi -seminaarissa ja…

Koe-eläimiä käytetään tieteellisessä tutkimuksessa, opetuksessa ja erilaisten kemikaalien ja yhdisteiden turvallisuuden testauksessa. Eläinkokeiden tekeminen on luvanvaraista. Toimintaa ohjaa koe-eläinten korvaamisen, niiden käytön vähentämisen ja eläinten hyvinvoinnin parantamisen periaate, jota on noudatettava kaikessa eläinkoetoiminnassa. Eläinten hyvinvointi Suomessa III -raportin uusimmassa osassa käsitellään koe-eläinten hyvinvointia ja tarkastellaan muun muassa koe-eläinten käyttömääriä sekä kokeissa eläimille aiheutetun kivun vakavuutta….

Koe-eläimiä käytetään todellisuudessa enemmän kuin tutkimuksissa raportoidaan. Iso osa eläinkokeissa käytetyistä eläimistä ja niistä saadusta aineistosta jää raportoimatta, jos tutkimuksen tulos ei olekaan odotusten mukainen eikä sitä siksi julkaista. Samantyyppisestä julkaisuharhasta kärsivät muutkin tieteenalat, mutta eläinkokeita käyttävillä aloilla julkaisematta jäävien kokeiden taustalla on aina ollut eläviä eläimiä. Julkaisuharha vääristää tutkitun tiedon kertymistä Julkaisuharha on tieteen…

Eläinkokeita tehdään tutkimuksen edistämiseksi ja ihmisten terveyden ja turvallisuuden takaamiseksi, eikä eläinten koekäytön loppuminen ole näköpiirissä ainakaan lähitulevaisuudessa. Eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä kuitenkin kehitetään jatkuvasti, ja yhä useammin niillä pystytään korvaamaan koe, jossa aiemmin olisi käytetty koe-eläimiä. Eläinkokeista halutaan päästä eroon, koska niillä ei täysin pystytä vastaamaan siihen tarpeeseen, jonka ihmiselle turvallisten ja toimivien lääkeaineiden ja…

Kansallinen koe-eläinlaki ja -asetus ovat parhaillaan lausuntokierroksella EU-komission vaatimien muutosten ja tarkennusten jäljiltä. Komission mukaan koe-eläindirektiivin täytäntöönpanossa oli Suomessa puutteita, jotka nyt korjataan kansalliseen lainsäädäntöömme. Samalla lain soveltamisalaan ollaan lisäämässä lintujen ja matelijoiden sikiöt eli munat sikiökauden viimeisellä kolmanneksella, koska on todennäköistä, että sikiöt pystyvät jo silloin tuntemaan kipua ja kärsimystä. Komission huomautukseen on reagoitava…

Mitä koe-eläimelle tehdään yleisimmissä eläinkokeissa, ja mitä eläin joutuu silloin kokemaan? Millaisia tavoitteita eläinkokeita tekevillä tutkijoilla on, ja miten hyvin eläinkokeet niihin pystyvät vastaamaan? Entä onko realistista odottaa eläinkokeiden vaihtuvan jossain vaiheessa kokonaan muihin menetelmiin? Muun muassa näihin kysymyksiin porautuu vasta julkaistu kirja Eläinkokeet Suomessa. Vuosittain Suomessa tehdään yli 100 000 koe-eläimiin kohdistuvaa toimenpidettä, joten myös…

Eläinten käyttö vakavan haittaluokituksen eläinkokeissa huolettaa eläinsuojelijoita, tavallisia ihmisiä ja tutkijoita. Tutkijat pohtivat lisäksi tulostensa heikkoa toistettavuutta ja vaikuttavuutta, mutta siirtyminen uusiin tutkimustapoihin ei ole helppoa. Millaisilla keinoilla tutkimusympäristöjä voitaisiin muokata otollisemmiksi eläinystävällisten menetelmien hyväksynnälle? Eläinten hyvinvoinnin asiantuntija Marianna Norring vetää yhteen brittiläisen eläinsuojelujärjestö RSPCA:n isännöimien tutkijoiden ja koe-eläintuntijoiden viimeisimpien tapaamisten antia Brysselissä ja Berliinissä….

Kaloilla, kananmunilla ja hyönteisillä tehtävät eläinkokeet sekä kokeiden tekijöiden koulutus olivat keskustelun kuumia perunoita, kun koe-eläinten suojelun neuvottelukunta kokoontui kuluneen talven kokouksiinsa. Oikealta nimeltään tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunta (TOKES) päättää ensimmäisen toimikautensa tämän vuoden lopulla ja haluaa kauden päätteeksi nostaa esiin myös koe-eläintoiminnan tuntemattomampia puolia. Koekalojen kivunlievitystä halutaan parantaa Kalojen käyttö koe-eläiminä…