Siipikarjan teurastuksessa on paljon parannettavaa lintujen hyvinvoinnin näkökulmasta. Teurastettavat yksilömäärät ovat suuria, käsittely on nopeaa ja tehokasta, ja yhden linnun yksilöarvo on alhainen. Euroopassa yleisimmin käytössä olevat siipikarjan tainnutusmenetelmät ovat sähkövesiallastainnutus sekä kaasutainnutus hiilidioksidilla. Tainnutus matalassa ilmanpaineessa (LAPS, Low atmospheric pressure stunning) on ainoa uusi menetelmä, jonka Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA on hyväksynyt EU:n lopetusasetukseen. Hyväksynnän kriteerinä on, että uusi menetelmä ei saa olla eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta käytössä olevia menetelmä huonompi.
Sähkö- ja hiilidioksiditainnutuksissa hyvinvointiongelmia
Sähkötainnutus vesialtaassa sisältää linnuille kivuliasta ja stressaavaa käsittelyä. Linnut ripustetaan roikkumaan jaloistaan koukkuihin, joita kuljettava kisko vie linnut pää alaspäin vesialtaaseen, johon johdetaan tainnuttavaa sähköä. Sähkövesiallastainnutuksen huonous lintujen hyvinvoinnin näkökulmasta on hyvin tiedossa. Linnut voivat nostaa päätään joutumatta vesialtaaseen ja päätyä tajuissaan viilletyiksi, sillä vesiallastainnutuksen jälkeen ne päätyvät suoraan kuoleman varmistavaan verenlaskuun.
Kaasutainnutus hiilidioksidilla on yleistynyt Euroopan siipikarjateurastamoissa sähkötainnutusta parempien hyvinvointitulosten ja tehokkuuden vuoksi. Hiilidioksidikaasutainnutuksen huono puoli kuitenkin on, että eläimet joutuvat hengittämään kaasua tajuissaan ollessaan. Hiilidioksidikaasu on hapanta ja sen hengittäminen aiheuttaa hengenhaukkomista, kipua ja ahdistusta.
LAPS-menetelmällä tajuttomuus aiheutetaan hapenpuutteella
Tainnutus matalassa ilmanpaineessa (LAPS) on nykyisin mahdollinen vaihtoehto alle nelikiloisten broilerilintujen tainnutukseen. Menetelmä on palautumaton, eli linnut lopulta kuolevat hapenpuutteeseen. Linnut laitetaan kuljetuslaatikoissaan tavallisesti pimeään säiliöön, jonka ilmanpainetta lasketaan vähitellen. Taintuminen tapahtuu vähitellen laskevassa ilmanpaineessa, mikä johtaa hapensaannin vähenemiseen ja keskushermoston hapenpuutteeseen eli hypoksiaan ja lopulta kuolemaan. Liian nopea paineen lasku altistaisi linnut fyysisille vaurioille ja kivulle, minkä vuoksi ilmanpainetta lasketaan asteittain. LAPS-menetelmällä tainnutettujen lintujen patologisissa tutkimuksissa ei ole löydetty vaurioita. Sisäelimet voivat kuitenkin matalassa ilmanpaineessa hieman laajeta ja mahdollisesti aiheuttaa kipua ilman fyysisiä vaurioita.
LAPS-menetelmä perustuu ilmiöön, jossa ilmanpaineen laskiessa hapen osapaine vähenee. Ihmiselläkin hypoksia johtaa kognitiivisten ja motoristen taitojen heikkenemiseen, tajunnan menetykseen ja kuolemaan – usein niin, että henkilö ei itse tiedostaa tilan kehittymistä. Tästä syystä menetelmä on linnuillekin todennäköisesti kivuton tapa aiheuttaa tajuttomuus.
Linnuilta LAPS-tainnutuksen aikana mitattu aivosähkökäyrä on osoittanut tajunnan menetykseen viittaavaa aivoaaltojen taajuuden laskua noin 60 sekunnin altistuksen jälkeen, ja kuoleman noin 180 sekunnissa. Jo pimeään kammioon siirtäminen vaikuttaa johtavan linnut horrosmaiseen tilaan, jossa aivoaallot hidastuvat. Linnut voivat tainnutuksen alussa reagoida aukomalla nokkaansa ja ravistamalla päätään. 50-70 sekuntia altistuksen alusta ne menettävät asentonsa, mitä pidetään tajunnanmenetyksen merkkinä. Parin minuutin kuluttua linnut ovat täysin liikkumattomia.
LAPS hyväksytty lopetusasetukseen
LAPS on ainoa uusi menetelmä, jonka Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on hyväksynyt EU-asetukseen 1099/2009 eläinten suojelusta lopetuksen yhteydessä. Hyväksyntä koskee alle 4 kg painavien broilerilintujen teurastusta. Yhdysvalloissa LAPS on hyväksytty vuonna 2010 ja on siellä jo kaupallisessa käytössä. Menetelmää voidaan skaalata pienistä yhden kammion teurastamoista aina suuriin teurastamoihin, joissa kammioita on useita.
EU-hyväksynnästä huolimatta menetelmää ei ole Euroopassa otettu vielä käyttöön, mikä voi tutkijoiden mukaan johtua tiedon puutteesta ja teollisuuden haluttomuudesta uuden menetelmän soveltamiseen. Käytön puutteessa tarkastusprosessit eivät myöskään kehity. Alkuinvestointi LAPS-tainnutuskammioihin on suuri, mikä pätee muihinkin teurastamoteollisuuden käyttämiin menetelmiin. Jatkuva kaasun hankintakustannus jää kuitenkin LAPS-menetelmässä pois, samoin kun epävarmuus hiilidioksidin saatavuudesta.
Humane Slaughter Association -järjestön konferenssissa (Animal Welfare Beyond the Farm Gate: Latest developments in humane slaughter and transport of animals) tutkija Dorothy McKeegan Glasgown yliopistosta kertoi LAPS-menetelmästä broilerien tainnutuksessa ja teurastuksessa. Hänen mukaansa eläinten hyvinvointiin keskittyvien tuottajien kasvava kiinnostus ja LAPS-menetelmän laaja sovellettavuus voivat tehdä siitä keskeisen työkalun siipikarjan hyvinvoinnin parantamisessa maailmanlaajuisesti.
Lue lisää:
EFSA Scientific Opinion (2017). Low atmospheric pressure system for stunning broiler chickens https://doi.org/10.2903/j.efsa.2017.5056
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin päätti: tainnutus ennen teurastusta ei rajoita uskonnonvapautta