fbpx Siirry sisältöön
Takaisin

Sikojen hiilidioksiditainnutus on hyvinvointiongelma

hiilidioksiditainnutus on sialle hyvinvointiongelma

Useissa kesän grilliherkuissa on eläinperäisenä ainesosana sianlihaa. Siat teurastetaan useimmiten isojen elintarvikeyritysten omissa teollisen mittakaavan teurastamoissa. Vallitsevana tainnutusmenetelmänä niissä käytetään hiilidioksiditainnutusta, joka on sialle hyvin epämiellyttävä ja kivulias tapa taintua. Hiilidioksiditainnutukselle on olemassa vaihtoehtoja, mutta ne eivät ole vielä levinneet laajaan käyttöön sikateurastamoissa.

Tainnutusmenetelmällä on merkitystä

Sikojen viimeinen matka alkaa ns. loppukasvatustiloilta, joilta siat kuljetetaan elävinä teurastamoihin. Perillä siat puretaan kuljetusautoista teurastamon karsinoihin, joissa ne odottavat siihen saakka, kunnes ne siirretään ryhmissä kaasutainnuttimeen.

Tainnutuksen tarkoitus on tehdä sika nopeasti tajuttomaksi ja tunnottomaksi ennen ryhtymistä teurastuksen seuraavaan vaiheeseen, verenlaskuun. Vain varmasti kunnolla taintuneesta siasta voidaan laskea veri. Sian tulee olla tainnuksissa kuolemaansa saakka. Sika pysyy siis tuntevana taintumiseensa asti, joten tainnutusmenetelmällä on merkitystä sian hyvinvoinnille.

Hiilidioksidi aiheuttaa tukehtumisen tunteen

Suuren mittakaavan teurastamoissa sikojen tainnutukseen käytetään yleisimmin hiilidioksidikaasua korkeana, yli 80 % pitoisuutena. Vertailun vuoksi normaalin hengitysilman hiilidioksidipitoisuus on alle 0,05 %. Hiilidioksidikaasu on limakalvoja ärsyttävä kaasu, jonka hengittäminen korkeissa pitoisuuksissa aiheuttaa sialle sekä fyysistä kipua että psyykkistä tuskaa ennen taintumista.

Tutkimuksissa on todettu, että jos sian hengitysilmassa on hiilidioksidia yli 15 %, sika yrittää paeta paikalta. Sika taintuu suuressa hiilidioksidipitoisuudessa noin 30 sekunnin kuluttua kaasualtistuksen alkamisesta. Hiilidioksidi tainnutuskaasuna on paitsi EU-säädöksen (asetus eläinten suojelusta lopetuksen yhteydessä 1099/2009) mukaisesti sallittu ja yleinen sikojen tainnutusmenetelmä, myös vakava sikojen hyvinvointiongelma.

Miksi sikoja tainnutetaan hiilidioksidikaasulla, vaikka se on sikojen hyvinvoinnin näkökulmasta huono tainnutusmenetelmä, ja onko tainnutukseen olemassa eläinten hyvinvoinnin paremmin huomioivia menetelmiä? Kysymystä pohtivat vastikään Euroopan unionin sikojen hyvinvoinnin viitekeskuksen asiantuntijat.

Lopetusasetus listaa useita sallittuja tainnutusmenetelmiä

Sian saa lopetusasetuksen mukaan tainnuttaa myös sähköllä, lävistävällä pulttipistoolilla, inerttien kaasujen (kuten argon ja typpi) seoksella tai inerttien kaasujen ja hiilidioksidikaasun seoksella. Käytännössä teollisen mittakaavan teurastamoissa käytetyin menetelmä on hiilidioksiditainnutus. Pienemmissä teurastamoissa käytetään yleisesti sähkötainnutusta.

Hissimäiseen kaasutainnuttimeen siat ohjataan yleensä noin kahdeksan sian ryhmissä sähköisesti ohjattujen porttien avulla. Siat liikkuvat mieluummin ryhmässä kuin yksin, etenkin uusissa ja pelottavissa tilanteissa, joten kaasutainnuttimeen siirto ei aiheuta suuria ongelmia. Sähkötainnutukseen sika joudutaan kuitenkin ottamaan yksin. Toisista sioista erottaminen ja sian liikkumisen rajoittaminen voivat aiheuttaa pelkoa ja stressiä sialle.

Argon- ja typpikaasu eivät ärsytä hengitysteitä

Inerttejä kaasuja puhtaina ei ole teollisen mittakaavan sikateurastamoissa käytössä taloudellisista ja käytännön syistä, vaikka ne ovat tutkimusten mukaan eläinten hyvinvoinnin kannalta parempi vaihtoehto kuin hiilidioksidi. Ongelmia ovat argon- tai typpikaasun saatavuus, vakaus, hinta sekä sianlihan laatu näitä tainnutuskaasuja käytettäessä.

Typpi- ja hiilidioksidikaasun seos tainnuttaa hitaasti

Typpi- ja hiilidioksidikaasun hapetonta seosta on myös tutkittu sikojen tainnutusmenetelmänä. Taintuminen kestää seoskaasutainnutuksessa kauemmin kuin hiilidioksiditainnutuksessa, mikä hidastaa teurastamojen linjanopeutta ja tehokkuutta. Lisäksi vaarana on, että sika palaa tajuihinsa tainnutuksen jälkeen ennen verenlaskua tai sen aikana. Syyt hiilidioksidi- ja typpikaasun seoksen käyttämättömyydessä ovatkin niin taloudelliset kuin sian hyvinvointiin liittyvät.

Sähkötainnutus vie tajunnan välittömästi

Sähkötainnutuksessa elektrodit kohdistetaan molemmille puolille sian päätä. Sähkövirta aiheuttaa aivosähkökäyrässä yleistyneen epileptisen kohtauksen, ja tajunnan menetys on välitön. Hyvinvointiongelmia voi kuitenkin tulla ennen varsinaista tainnutusta, kun sika joudutaan erottamaan lajitovereistaan ja sen liikkumista joudutaan rajoittamaan, jotta elektrodit saadaan kohdistettua oikein. Sika on etenkin pelottavissa tilanteissa haluton jättämään lajitoverinsa. Riskinä teurastamon kiireessä on, että sikoja käsitellään kovakouraisesti tai käytetään stressaavia menetelmiä, kuten sähköpiiskaa, sikojen liikkeelle saamiseksi.

Hyvin suunniteltu sähkötainnutus parempi kuin hiilidioksiditainnutus

Tainnutuspaikkaan siirron ja toisista sioista erilleen joutumisen aiheuttamaa stressiä voidaan vähentää suunnittelemalla siirto huolellisesti sian fysiologia ja käyttäytyminen huomioiden. Sioilla on rajallinen näkökyky, ja ne tarvitsevat aikaa tutkiakseen kulkemaansa reittiä. Tilojen valaistus, ilmavirta, melu, puhtaus, lattian pitävyys ja mahdolliset häiriötekijät pitää huomioida ja sikojen liikkumista hidastavat epäkohdat korjata.

Sikojen hyvinvoinnin edistämiseksi sähkötainnutukseen siirrossa on suunniteltu useita käytännön ratkaisuja. Onnistuneessa sähkötainnutuksessa sika menettää tajuntansa välittömästi. Sähkötainnutus on siis sian hyvinvoinnin näkökulmasta hiilidioksidikaasutainnutusta parempi vaihtoehto, jos tainnutukseen siirron aiheuttama stressi saadaan hallittua.

 

Lue lisää:

Are there alternatives to CO2 stunning of slaughter pigs which are more welfare friendly? Questions to EURCAW Pigs 200324-01 12 May 2020

Temple Grandin, Colorado State University 2020: Electric Stunning of Pigs and Sheep

Hyvä toimintatapa teurastuksessa – sika

Eläinten lopetus ja teurastus aiheina kansallisten kontaktipisteiden kokouksessa

  • 1.8K
  •  
  •