Broilerien hyvinvoinnista, eurooppalaisesta broilerintuotannosta ja broilerinlihan ilmastovaikutuksista keskusteltiin BroilerNet-tutkimushankkeen Suomen loppuseminaarissa. Broilerinlihalla on suhteellisen pieni ilmastovaikutus, mutta tehokkaalla tuotannolla on hyvinvointivaikutuksensa eläimille. Hyvinvoinnin edistämisen nimissä moni EU-maa on siirtymässä kohti hitaampikasvuisen broilerihybridin käyttöä, mutta Suomessa siirtymää ei ole vielä näköpiirissä.
Mikä BroilerNet?
BroilerNet on Euroopan laajuinen tutkimushanke, joka pyrkii edistämään broilerien hyvinvointia ja terveyttä sekä tuotannon kestävyyttä. Hankkeessa on alan toimijoita 13 eri EU-maasta tutkimuksen, yhteistyön ja eurooppalaisen broilerintuotannon kestävyyden edistämiseksi. Jokaisesta osallistuvasta maasta on mukana elinkeinotoimija ja tutkimuslaitos, Suomesta Siipikarjaliitto ja Helsingin yliopisto. Tavoitteena on tunnistaa tärkeimpiä ongelmia broilerien terveydestä, hyvinvoinnista sekä ympäristöasioista eli tuotannon kestävyydestä. Hankkeen Suomen osuuden päätösseminaarissa 26.5.26 kuultiin puheenvuoroja tutkimuksen ja tuotannon edustajilta.
Broileri hyödyntää rehua tehokkaasti
Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilkka Leinonen kertoi broilerintuotannon ilmastovaikutuksista. Verrattaessa proteiini- ja energiapitoisuudeltaan vakioituja eläin- ja kasviproteiininlähteitä broilerin ilmastovaikutukset olivat reilusti pienemmät kuin muiden lihalaatujen, ja asettuivat jotakuinkin samaan luokkaan useiden kasviproteiinien, kuten soijan, kanssa. Soijapapujen aavistuksen broileria suuremmat ilmastovaikutukset selittyivät Leinosen mukaan sillä, että broilerien rehusta vain osa on soijaa, ja soijan ilmastovaikutuksista huomattavin osa tulee sen viljelyn vaatimista maankäytön muutoksista esimerkiksi Etelä-Amerikassa. Sen sijaan, jos tarkastellaan eurooppalaista soijaa, jonka viljelyn tieltä ei raivata sademetsiä, soijantuotannon ilmastovaikutukset ovat huomattavasti pienemmät kuin broilerintuotannossa rehuna käytettävän etelä-amerikkalaisen soijan.
Tunnetila kertoo broilerikanan hyvinvoinnista
Eläinten hyvinvointitieteen professori Anna Valros Helsingin yliopistosta kertoi broilerien hyvinvoinnista eläinten hyvinvoinnin perusmääritelmien ja -käsitteiden sekä lajinmukaisten käyttäytymistarpeiden kautta. Käyttäytymistarpeiden toteutuminen on kaikille eläimille olennainen osa hyvinvointia. Broilerkanojen tyypillisiä käyttäytymistarpeita ovat esimerkiksi ruokailuun ja ruoanhankintaan liittyvät käyttäytymiset kuten nokkiminen ja kuopiminen, kehon huoltoon liittyvä käyttäytyminen kuten hiekkakylpyjen ottaminen, siipien räpyttely ja siipien ja jalkojen ojentelu, sekä aikuisilla linnuilla (broileriemoilla) orrella nukkuminen ja pesään muniminen. Mitä tärkeämpi käyttäytymistarve on kyseessä, sitä enemmän sen toteutuminen tai toteutumatta jääminen vaikuttaa eläimen tunnetilaan ja kokemukseen hyvinvoinnista.
Tunnetila, eläimen oma kokemus olotilastaan, onkin tärkein hyvinvoinnin tekijä. Tunnetilaan vaikuttavat hyvinvoinnin muut osa-alueet eli eläimen mahdollisuus syödä ja juoda tarpeeksi ja hyvälaatuista rehua ja vettä; mahdollisuus oleskella sopivassa ympäristössä ja toteuttaa lajinmukaisia käyttäytymistarpeita, sekä pysyminen terveenä välttäen sairauksia ja vammoja.
Hyvinvoinnin toteutumista eläimen elämässä voidaan mitata esimerkiksi hyvinvointitieteessä suositulla, tieteellisellä Welfare Quality -mittausmenetelmällä, joka tarkastelee eläinyksilö hyvinvointia eläimestä itsestään havainnoitavien mittareiden avulla. Tällaisia mittareita erityisesti broilereilla ovat muun muassa kävelykyky (gait score), aktiivisuus ja kylpeminen, sulkapeitteen hoito, ruokailukäyttäytyminen sekä lintuparven tasainen jakautuminen sekä aggressiivisen käyttäytymisen puuttuminen. Lintujen tunnetilaa taas voidaan arvioida esimerkiksi ihmispelon kautta tai niin kutsutulla QBA (qualitative behaviour analysis) -menetelmällä.
Tunnetilaa ja hyvinvointia tutkitaan käyttäytymisen avulla
Eläimen kokemuksia ja hyvinvointia voidaan tutkia käyttäytymisen muutosten avulla. Esimerkiksi kipukäyttäytyminen, aktiivisuuden muutokset ja eläimen pelokkuus kertovat heikentyneestä hyvinvoinnista. Monimuotoinen käyttäytyminen, jossa on merkkejä myös positiivisista tunnetiloista, taas kertoo eläimen voivan hyvin. Tällaisia käyttäytymismuotoja ovat muun muassa tutkiminen, kehonhuolto ja leikki. Fysiologiset muutokset tukevat käyttäytymisen tulkintaa, mutta ovat harvoin itsessään riittävän tarkkoja kertomaan eläimen kokemasta hyvinvoinnista. Fysiologisin mittauksin voidaan selvittää esimerkiksi stressistä ja mielihyvästä kertovien hormonien pitoisuuksia ja stressireaktioon liittyviä muutoksia elinten toiminnassa ja rakenteessa. Esimerkiksi immunoglobuliini A:n pitoisuus laskee, jos lintu on kroonisessa stressissä, ja nousee, kun stressi hellittää virikkeellisessä ympäristössä ja riittävän väljässä kasvatustiheydessä. Liian tiheässä kasvatuksessa taas stressihormoni kortikosteroidin pitoisuus nousee ja lintujen jalkapohjien kunto heikkenee.
Broilerikanojen käyttäytyminen vaikuttaa niiden terveyteen. Broilerien todettiin käyttävän tasoja huomattavasti enemmän kuin orsia, ja tasot paransivat lintujen kävelykykyä kasvatuksen loppuvaiheessa. Broilerien kävelykyvyn heikkeneminen merkitsee useimmiten myös kipukokemusta. Heikentynyt kävelykyky on yhteydessä lintujen vähentyneeseen aktiivisuuteen, ja kipulääkitys parantaa kävelykykyä. Heikosti kävelevät broilerit valitsevat rehua, jonka mukana on kipulääkettä, mikä sekin kertoo kävelyn ongelmien kivuliaisuudesta.
Siirtymää kohti hitaampikasvuista hybridiä ei Suomessa näköpiirissä
BroilerNet-hanke on lisännyt ymmärrystä eri tuotantotapojen välillä ja kerännyt laajan tietopankin broilerintuotannosta, totesi Katariina Latva Siipikarjaliitosta. Latva kuitenkin muistutti, että vaikka teollinen broilertuotanto on eri maissa ja kulttuureissa pääosin hyvin samanlaista, siinä on kuitenkin paikallisia eroja, eivätkä samat ratkaisut sovi joka paikkaan ja maahan. Suomalainen broilertuotanto eroaa eurooppalaisesta muun muassa siinä, että broilerparvia ei meillä kasvatuksen aikana harvenneta eikä tuotantopolven broilereita lääkitä.
Euroopan laajuisesti broilerin kasvatus painottuu edelleen nopeakasvuiseen hybridiin, mutta hyvinvoinniltaan paremman ja kestävämmän hitaampikasvuisen broilerin kasvatukseen on myös kiinnostusta; esimerkiksi Norja on siirtymässä kokonaan hitaampikasvuisen hybridin kasvatukseen, Alankomaissa kaikki kotimainen kuluttajamyynnissä oleva broileri on hitaampikasvuista lajiketta, ja Tanskakin on etenemässä asiassa. Suomessa siirtymää hitaampikasvuisen broilerin kasvatukseen ei kuitenkaan teollisuuden mukaan ole näköpiirissä.
Lue lisää:
Tarttuuko eurooppalainen yhteishanke broilerien hyvinvoinnin kehittämiseen?
Broilerinlihan tuotanto muuttui Alankomaissa, vähittäiskauppa avaintoimijana
Antibiootittomuus ei ole broilerien hyvinvoinnin tae
Kanan ja broilerin hyvinvointi