Porsaiden kirurgista kastrointia halutaan jatkaa, vaikka se tuottaa kipua ja kärsimystä

Karjuporsaiden kirurginen kastraatio on taas puheenaiheena hallituksen esityksen myötä. Eläinten hyvinvointilaki kielsi karjuporsaiden kirurgisen kastraation hyvinvointisyistä pitkällä siirtymäajalla, vuodesta 2035 lähtien. Nyt hallitus esittää, että kielto kumottaisiin kokonaan. Syynä ovat odotetut kustannukset ja sianlihan viennin pelätty vaikeutuminen Aasian markkinoille. Suomalaisten sikojen näkökulmasta kirurgisen kastraation jatkaminen on selvä askel taaksepäin eläinten hyvinvoinnissa ja hyvinvointilain hengen toteuttamisessa.

Hallituksen esitys myöntää hyvinvoinnin heikkenemisen mutta vetoaa kustannuksiin

Hallituksen esitys HE 32/2026 vp eduskunnalle laeiksi eläinten hyvinvoinnista annetun lain ja eläinten lääkitsemisestä annetun lain 17 §:n muuttamisesta ehdottaa, että sen nojalla ”kumottaisiin säännös, jonka mukaan tuotantoeläimenä pidettävää sikaa ei saa kastroida kirurgisesti 1 päivästä tammikuuta 2035 lukien”. Esityksen perusteluissa todetaan, että ”kastraatiokiellosta olisi hyötyä eläinten hyvinvoinnille, ja tiettyjä taloudellisia hyötyjä syntyisi myös tuottajille eläinten paremman rehuhyötysuhteen, nopeutuneen tuotantokierron ja vähentyneen työmäärän ansiosta”, mutta että ”lihateollisuudelle aiheutuisi kuitenkin erittäin merkittäviä kustannuksia”. Esityksen tavoitteena on ”estää kastraatiokiellosta sika-alalle aiheutuvat lisäkustannukset” ja ”varmistaa, että sianlihan vienti Aasiaan ja Yhdysvaltoihin ei vaikeudu kirurgisen kastraation kiellon myötä.”

Esitys on ollut juuri käsiteltävänä eduskunnassa ja tulee käsittelyyn maa- ja metsätalousvaliokunnassa, joka on pyytänyt kuultavakseen ministeriön lisäksi Elintarviketeollisuusliiton, MTK:n ja sen ruotsinkielisen vastineen SLC:n, Suomen Sikayrittäjät, Atrian, Suomen Eläinlääkäriliiton, SEY Suomen eläinsuojelun sekä Eläinten hyvinvointikeskuksen.

Kastraatiokiellon kumoaminen ei palvele eläinten hyvinvointia

Vuonna 2024 Suomen teurastamoille tuotiin reilut 1,7 miljoonaa lihasikaa, joista noin puolet oli kirurgisesti kastroituja karjuja. Kirurgisesta kastraatiosta luopuminen säästäisi nykytuotannolla vuosittain yli 800 000 porsasta kastraation aiheuttamalta kivulta, stressiltä ja tulehduksille altistumiselta. Hallituksen esitykseen ja valiokunnan kuulemiseen antamissamme lausunnoissa toteamme, että karjuporsaiden kirurgisen kastraation kiellon kumoaminen olisi merkittävä taka-askel eläinten hyvinvoinnissa.

Karjuporsaiden kirurginen kastrointi on porsaalle kivulias toimenpide, jossa iho viilletään auki, kivekset vedetään ulos ihoviillosta ja siemenjohtimet katkaistaan. Kastrointi aiheuttaa vakavan kudosvaurion ja voimakkaan kivun, joka jatkuu tulehdusreaktion vuoksi vielä päiviä kastraation jälkeen. Kipu aiheuttaa porsaalle kärsimystä ja monenlaista muuta hyvinvointihaittaa. Nuorena koettu kipu on haitallista eläimen kehitykselle ja herkistää kivun kokemuksille myös myöhemmin elämässä. Kastroitujen porsaiden kuolleisuus on myös suurempi kuin kastroimattomilla.

Kirurgista kastraatiota edeltävä kivesalueen paikallispuudute vähentää porsaiden toimenpiteen aikaisia reaktioita ja ääntelyä. Tästä huolimatta porsaat kokevat voimakasta stressiä toimenpiteeseen liittyvästä käsittelystä ja kiinnipitämisestä. Myös itse paikallispuudutuksen injektointi on porsaalle kivulias toimenpide.

Kirurgisen kastraation kiellon kumoaminen ei palvele eläimen hyvinvoinnin etua. Kastraatiokielto sen sijaan hyödyttäisi karjuporsaiden hyvinvointia tarpeettoman, pitkäkestoisen kivun ja stressin sekä tulehdusriskin välttämisen myötä. Kirurgisen kastraation kiellon tarpeellisuuden ja vaihtoehtojen arvioinnissa lähtökohtana tulee olla myös eläimen hyvinvointi, ei vain tuotannon tai viennin vaatimukset.

12 vuoden siirtymäaika mahdollistaisi toimintatapojen kehittämisen

Eläinten hyvinvointilakiin kirjattiin sen voimaantullessa 12 vuoden siirtymäaika kirurgisesta kastraatiosta luopumiselle. Tällä turvattaisiin tuottajien ja teollisuuden hallittu vaiheittainen siirtymä olemassa oleviin vaihtoehtoihin, kuten immunokastraatioon tai täyskarjujen kasvatukseen. Paikallispuudutteen antaminen kirurgisen kastraation yhteydessä olisi välivaihe. Jo vuonna 2024 oli mahdollista kastroida karjut eläinystävällisemmin immunokastraatiolla, joka on myös sianlihan kuluttajalle täysin turvallinen vaihtoehto. Suomalaisille kuluttajille teetetyn kyselyn mukaan sianlihaa kuluttavista 57 % oli valmis ostamaan immunokastroidun sian lihaa.

Kastroimattomuus on arkipäivää useiden Euroopan maiden sioille

Tanskan parlamenttivaaleissa sikojen hyvinvointi nousi isoksi teemaksi. Tanskan maatalouden ja elintarvikealan kauppajärjestö Landbrug & Fødevarer on asettanut tavoitteeksi kirurgisen kastraation hallitun lopettamisen vuodesta 2030 alkaen. Tavoite on huomionarvoinen, sillä Tanska tuottaa noin 28 miljoonaa teurassikaa vuodessa. Lisäksi immunokastroitujen karjujen tuotanto on Tanskassa merkittävää.

Kotimaisen selvityksen mukaan pelko viennin vaarantumisesta kirurgisen kastraation kiellon myötä ei ole perusteltu. Euroopan maista esimerkiksi Irlannissa, Iso-Britanniassa, Portugalissa, Espanjassa ja Alankomaissa valtaosa karjuista kasvatetaan kastroimattomina.

Tutkimuksen mukaan karjujen kasvatuksessa on etuja ja haasteita

Luonnonvarakeskuksen tuoreen Karjupossu-tutkimushankkeen mukaan karjujen kasvatuksenaikaiset haasteet ja kustannukset ovat hallittavissa toimintatapoja kehittämällä. Karjut kasvavat leikkoja eli kirurgisesti kastroituja sikoja paremmin: ne käyttävät tehokkaammin rehua ja niiden lihaprosentti on korkeampi. Karjujen rasvassa on myös enemmän terveysvaikutteista linolihappoa kuin kastroitujen sikojen rasvassa.

Karjun hajua lihassa voidaan vähentää teurastamalla karjut hieman muita sikoja aiemmin, jolloin niiden sukukypsyys ei ole ehtinyt kehittyä täysikasvuisen karjun tasolle. Tilatasolla karjujen kasvatuksen kannattavuuden ratkaisee, miten liha hinnoitellaan ja miten paljon lisätyötä karjujen ja naarassikojen erillään pito aiheuttaa.

Teollisuus on ollut huolissaan sianihan viennin vaikeutumisesta, jos karjunhajuisen lihan osuus kasvaisi. Karjupossu-hankkeen tulosten mukaan kastraatiosta luopuminen ei estäisi sianlihan vientiä, mutta vaikuttaisi myyntiin ja myyntituottoihin. Toisaalta kastroimattomien karjujen lihaa vievissä maissa, kuten Espanjassa ja Alankomaissa, ei ole koettu karjunhajua ongelmaksi viennissä. Karjunlihan katetta taas parantaa karjun tehokkaampi kasvu ja parempi lihaprosentti.

Hyviä toimintatapoja ja suosituksia sika-alan toiminnan turvaamiseksi tarjolla

Karjuporsaiden kirurgisesta kastraatiosta luopumista valmistellut työryhmä tarjoaa suosituksia sika-alan toimintaehtojen turvaamiseksi kirurgisesta kastraatiosta luovuttaessa: eläinten hyvinvointikorvauksella voidaan kompensoida täyskarjujen ja immunokastroitujen karjujen kasvatuksen kustannuksia, ja elinkeinoa ja teollisuutta voidaan tukea karjunhajun tunnistusmenetelmien kehittämisessä ja muissa tarpeellisissa kehittämistoimenpiteissä ja investoinneissa. Myös Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta on kiinnittänyt huomiota karjuporsaiden hyvinvoinnin heikkenemiseen kirurgisen kastraation yhteydessä ja ehdottanut, että korvaavien menetelmien käyttöönottoa tuetaan ja tietoa kastraation vaihtoehdoista lisätään.

Karjuporsaiden kirurgiselle kastraatiolle on vaihtoehtoja. Keskustelua niistä ja alan parhaista käytännöistä tulee jatkaa. Eläinten hyvinvointilain avaaminen teollisuuden tarpeita palvelemaan on yhteiskunnallisesti ja poliittisesti merkittävää. Lain tarkoituksena on edistää eläinten hyvinvointia ja suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla niiden hyvinvoinnille aiheutuvalta haitalta. Kumoamalla lakiin jo kirjattu kirurgisen kastraation kielto toimittaisiin päin vastoin.