Karjuporsaiden kirurgisesta kastraatiosta ei sittenkään haluta luopua, vaikka parhaillaan voimassa oleva laki edellyttää sitä vuoteen 2035 mennessä. Hallitus on nyt avaamassa lakia kirurgisen kastraation kiellon kumoamiseksi. Kumoamisen perusteluna on sika-alan kilpailukyvyn säilyttäminen erityisesti sianlihan viennissä. Vasta vuoden voimassa olleen lain avaaminen elinkeinon vaatimuksesta herättää kysymyksen, miten pitkälle eläinten hyvinvointia ollaan valmiita heikentämään taloudellisen tuottavuuden nimissä.
Kirurgisen kastraation kielto oli askel sikojen hyvinvoinnin parantamiseksi
Pikkuporsaiden kastraatiokivun lievittäminen tulehduskipulääkkeellä tuli eläinten hyvinvointilain myötä pakolliseksi vuoden 2024 alusta alkaen. Vuodesta 2027 alkaen laki vaatii toimenpiteen yhteydessä myös paikallispuudutuksen, jota ollaan jo hyvää vauhtia ottamassa käytäntöön. Vuodesta 2035 alkaen porsaiden kirurginen kastraatio on säädetty laissa kielletyksi.
Nyt puitelaiksi luonnehdittua, eläinten hyvinvoinnin ja lajinmukaisten käyttäytymistarpeiden tärkeyttä korostavaa eläinten hyvinvointilakia ollaan avaamassa sikojen hyvinvoinnin heikentämiseksi. Lakia valmisteltiin pitkään ja huolellisesti laajassa yhteistyössä sidosryhmien, kuten sika-alan, kanssa. Sidosryhmillä oli useita mahdollisuuksia esittää kantansa lain kirjauksiin sekä esivalmistelun aikana että virallisilla lausuntokierroksilla. Karjuporsaiden kirurgisen kastraation kiellolle asetetulla pitkällä, 12 vuoden siirtymäajalla haluttiin turvata tuottajien ja teollisuuden hallittu siirtymä muihin olemassa oleviin vaihtoehtoihin.
Kirurginen kastraatio on herättänyt keskustelua: esimerkiksi lain valmisteluvaiheessa kansallinen tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta ilmaisi huolensa kirurgisen kastraation vaikutuksista karjuporsaiden hyvinvointiin. Eläinlääkäriliitto on huolestunut siitä, että keskustelua käydään lain heikentämisestä jo ennen kuin sen tavoitteita on edes ehditty toteuttaa. Kuluttajien näkemyksiä porsaiden kirurgiseen kastraatioon selvittäneen kyselyn mukaan 62 % suomalaisista halusi, että porsaiden kirurginen kastrointi lopetetaan.
Kastraatio aiheuttaa porsaalle pitkäkestoista kipua
Karjuporsaiden kirurginen kastrointi on porsaalle kivulias toimenpide, jossa iho viilletään auki, kivekset vedetään ulos ihoviillosta ja siemenjohtimet katkaistaan. Kastrointi aiheuttaa vakavan kudosvaurion ja voimakkaan kivun, joka jatkuu tulehdusreaktion vuoksi vielä päiviä kastraation jälkeen. Kastroitujen porsaiden kuolleisuus on suurempi kuin kastroimattomilla, mihin vaikuttaa ainakin haavojen tulehtumisriski.
Toimenpiteen yhteydessä annettava tulehduskipulääke lievittää toimenpiteen jälkeistä kipua. Jatkossa vaadittava paikallispuudutus taas lievittää kipua toimenpiteen aikana.
Kipu aiheuttaa porsaalle kärsimystä ja monenlaista muuta hyvinvointihaittaa: se rasittaa elimistöä, tuottaa negatiivisia tunteita ja häiritsee unta. Nuorena koettu kipu on haitallista eläimen kehitykselle ja voi herkistää kivun kokemuksille myös myöhemmin elämässä.
Lihasiaksi kasvatettavat karjuporsaat kastroidaan, koska sukukypsyyden myötä osalla karjuista lihaan kehittyy pahana pidettyä hajua, joka tulee esiin lihaa kypsennettäessä. Kaikki ihmiset eivät koe hajua epämiellyttävänä, mutta hajun kehittymisen riski on haluttu teollisuudessa minimoida, ja kastrointi estää hajun aiheuttavien yhdisteiden erityksen.
Euroopassa karjuporsaiden kirurginen kastraatio on vallitseva käytäntö Pohjoismaissa ja Saksassa, mutta esimerkiksi Espanjassa, Alankomaissa, Iso-Britanniassa ja Kreikassa se on huomattavasti harvinaisempaa.
Kirurgiselle kastraatiolle olisi vaihtoehtoja
Kirurginen kastrointi ei ole ainoa keino, jolla karjunhajun kehittymistä voidaan hallita. Karjut on mahdollista kastroida myös immunologisesti. Immunokastraatiossa karjulle annetaan pistos, joka neutraloi sukupuolihormonin vaikutuksen eivätkä karjun kivekset kehity. Pistoskertoja tarvitaan kaksi, ja pistokset annetaan porsaille lihasikavaiheessa, jolloin porsaat ovat isompia ja vaikeammin käsiteltäviä kuin viikon ikäisinä kirurgisesti kastroitavat porsaat.
Immunokastraatioon liittyy muun muassa karjujen kasvatuksesta, käsittelystä ja pistoksista aiheutuvaa lisätyötä, mutta leikkaamattoman karjun kasvuvauhti on kovempi ja tuotto parempi kuin leikatulla porsaalla. Tuotto voi siten olla immunokastroitujen karjujen kasvatuksessa parempi kuin kirurgisesti kastroitujen porsaiden kasvatuksessa. Koko tuotantoketjun tasolla immunokastraation kustannusvaikutuksen on arvioitu jäävän vähäisiksi. Kyselyn mukaan immunokastroidun sian liha kelpaisi noin 60 %:lle suomalaiskuluttajista, ja puolet kuluttajista ostaisi sitä mieluummin kuin kirurgisesti kastroidun sian lihaa.
Toinen vaihtoehto kirurgiselle kastraatiolle on kasvattaa karjut ilman kastrointia, ns. täyskarjuina, kuten useissa Euroopan maissa tehdään. Tapa vaatii tuottajilta sopeutumista, sillä karjut on kasvatettava nykyistä väljemmin ja pidettävä erillään naaraista. Myös niiden käsittely ja teurastukseen liittyvä logistiikka eroavat kastroitujen porsaiden käsittelystä. Karjujen kasvatusta tutkitaan parhaillaan Suomessa, ja alustavien tulosten mukaan kasvatuksenaikaiset haasteet ja kustannukset olisivat toimintatapoja kehittämällä hallittavissa. Tutkimusta, totuttelua ja uusien toimintatapojen ja ratkaisujen omaksumista varten lakiin jätettiin 12 vuoden siirtymäaika.
Immunokastraatio ja täyskarjujen kasvatus eivät ole tällä hetkellä Suomessa taloudellisesti kannattavia. Immunokastraatio ei ole suosittua Kiinassakaan, jonne viedään sianlihaa Suomesta. Lihatalot pelkäävät viennin vaarantuvan, jos kirurginen kastraatio korvataan muulla menetelmällä tai jos lihassa esiintyy karjunhajua, vaikka selvityksen perusteella pelko voi olla aiheeton.
Kirurgisen kastraation kiellon kumoaminen on askel taaksepäin eläinten hyvinvoinnissa. Kun vasta voimaan saatettua lakia ryhdytään taloudellisin perustein avaamaan yhden eturyhmän vaatimuksesta, herää kysymys, katsotaanko eläinten hyvinvoinnin heikentäminen tarpeelliseksi jatkossa muissakin lainkohdissa. Viime kädessä hallituspuolueiden yksimielinen kanta määrittää lakimuutoksen etenemisen eduskuntaan.
Lue lisää:
Selvitys: Porsaiden kirurginen kastraatio tulee loppumaan, mutta siirtymävaihe voi olla pitkä
Neuvottelukunta: Porsaiden kirurginen kastraatio on hyvinvointiongelma
Mari Heinonen 2021: Kastraatioselvitys
Porsaiden kastraatiosta luopumisen vaikutukset Suomen sikaketjussa (Karjupossu)
Opas pikkuporsaiden kastraatiokivun lievittämisestä
Hallitus valmistelee juuri kielletyn porsaiden kirurgisen kastraation sallimista uudelleen