Hengitystietulehdus on vasikoiden kansantauti ja vakava uhka vasikoiden hyvinvoinnille. Tutkimuksen mukaan jopa kolmannes välikasvatukseen tulleista vasikoista on valmiiksi sairaita. Vasikoista otetut näytteet osoittivat, että suomalaisilla vasikoilla on vakavia puutteita vastustuskyvyssä.
Antibioottia kuluu hengitystietulehdusten hoitoon
Vasikoiden sairastavuus on lisääntynyt 2000-luvulla niissä vasikkakasvattamoissa, joihin lypsykarjatilojen vasikat siirretään noin kolmen viikon ikäisinä. Välitysvasikoiden terveyttä selvittäneessä Helsingin yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että vakavin ongelma vasikoiden terveydelle ja hyvinvoinnille ovat hengitystietulehdukset.
Tutkimuksessa tarkasteltiin noin 29 000 vasikan terveydentilaa 87 eri vasikkakasvattamossa 180 vuorokauden aikana. Tiloilta saatiin vasikoiden lääkitystietoja, nautarekisteristä syntymä-, poisto- ja rotutietoja ja teurastamoilta päiväkasvutuloksia.
Vasikoille tutkimuksen aikana määrätyistä antibioottikuureista lähes kaikki, 90 %, käytettiin hengitystietulehdusten hoitoon. Hengitystietulehdukset koettelevat erityisesti välikasvattamojen vasikoita. Välikasvattamojen vasikoista 66 % lääkittiin vähintään kerran. Kasvattamoissa, joihin vasikat tulevat vasta vieroituksen jälkeen, vähintään kerran lääkittyjen vasikoiden osuus oli vain 5 % ja ternistä teuraaksi -kasvattamoissa 36 %. Yksikin lääkityskerta heikentää vasikan päiväkasvua, ja toistuvat lääkitykset vaikuttavat siihen vielä enemmän.
Myöhäisempi välitys parantaa vasikan mahdollisuuksia
Vasikkakuolleisuus oli tutkimuksessa 4,5 %. Vasikan kuljetus kasvattamoon hyvin nuorena, kasvattamon jatkuvatäyttöisyys, yli kolme lääkityskertaa sekä ayrshirerotu lisäsivät vasikan kuoleman todennäköisyyttä.
Vasikkakasvattamon koolla ei ollut yhteyttä kuolleisuuteen, ja suuremmissa välikasvattamoissa vasikoiden päiväkasvu oli pienempiä kasvattamoja parempi. Tuotantotulokset olivat parempia vieroitettuina ja vanhempina välitetyillä vasikoilla. Suuri vasikkakasvattamo sen sijaan lisäsi sairastuvuutta, kuten myös hyvin nuorena tapahtunut vasikan välitys. Ayrshirerotu ja se, että juotolla olevat vasikat pidettiin samassa ilmatilassa kuin vanhemmat vasikat, lisäsivät myös sairastuvuutta. Parempaan päiväkasvuun päästiin, jos tilalla oli terveydenhuollon lääkityssopimus ja jos vasikoiden juotto-osastot paitsi pestiin, myös desinfioitiin vasikkaerien välillä.
Rokottaminen parantaa päiväkasvua
Hankkeessa tehtiin myös vasikoiden rokotetutkimus yhdessä välikasvattamossa 500 vasikalla. Vasikkaerät jaettiin kahteen juotto-osastoon, joista toisessa vasikat rokotettiin intranasaalirokotteella (RS-virus ja parainfluenssa3 -virus), toisen osaston vasikat toimivat kontrollivasikkoina.
Rokotettujen vasikoiden päiväkasvu oli rokottamattomia parempi. Tämä voi tukijoiden mukaan johtua rokotettujen vasikoiden lievemmästä taudinkuvasta ja vähäisemmistä keuhkovaurioista. Niin rokotettuja kuin rokottamattomia vasikoita lääkittiin hengitystietulehdusten vuoksi, eikä tässä havaittu tilastollista eroa. Rokottamisella ei myöskään havaittu olevan vaikutusta vasikoiden kuolleisuuteen.
Tuotannon olosuhteet tunnetuiksi
Naudanlihan tuotanto-olosuhteet ovat hyvin vaihtelevat, mutta kasvatus osin tai pelkästään ritiläpohjaisessa lämminkasvattamossa ilman ulkojaloittelua tai laidunnusta on hyvin yleistä. Vasikoiden terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi tarvitaan toimia. Kyseessä on myös ihmisten hyvinvointi, sillä reipasta antibioottien käyttöä vasikoiden kasvatuksessa pitää saada vähennettyä ilman, että vasikoiden hyvinvointi heikkenee. Sairas eläin tarvitsee asianmukaisen hoidon, myös antibiootin, silloin kun se on tarpeen.
Vasikoiden sairastavuutta on pystyttävä vähentämään. Samalla vähenee myös antibioottilääkinnän tarve. Vasikoiden hyvinvoinnista, myös sen ongelmakohdista, on kerrottava kuluttajille ja lihantuotannon käytäntöjä avattava läpinäkyvyyden varmistamiseksi.
Jokainen vasikka on iso panostus
Tutkimus antaa suuntaa parantaville toimille. Osa ongelmista on maidon- ja naudanlihantuotannon rakenteissa, ja rakenteellisten hyvinvointiongelmien taustalla on monesti talous. Miten tukea maitotilaa panostamaan lihaksi kasvatettavien vasikoiden olosuhteisiin ja hoitoon niin, että vasikat välitettäisiin vahvempina vasta vieroituksen jälkeen? Voidaanko vasikkatilan eläinten hyvinvointia edistäviä investointeja ja hoitajien osaamista tukea investointituilla ja hyvinvointikorvauksella?
Pienen vasikan hyvinvoinnin heikkenemiseen pitää reagoida heti. Nopeasti hälyttävä ja tarkka vasikkasilmä on vain osaavalla hoitajalla. Lehmä panostaa syntyvään vasikkaansa kauan; siksikin jokainen syntyvä vasikka on iso biologinen resurssi. Tästä näkökulmasta vasikan sairastuminen ja etenkin kuolema on täysin turhaa hävikkiä.
Vasikoita, joilla oli alhaiset vasta-ainetasot, jouduttiin tutkimuksessa lääkitsemään enemmän. Vasikoiden sairastumisesta, lääkityksistä ja kuolleisuudesta pitää saada valtakunnallisesti kattavaa, vuosittain julkaistavaa, avointa tietoa. Muuten tilanteen kehittymisen seuranta on mahdotonta.
Apua ja neuvontaa kasvattajille
Vasikkakasvatuksessa tarttuvien tautien hallinnan kannalta huomiota on kiinnitettävä erityisesti eläintilojen osastointiin, kertatäyttöisyyteen, osastojen puhdistukseen ja desinfiointiin vasikkaerien välillä, vasikoiden ryhmittelyyn ja toistuvien lääkekuurien kontrollointiin.
Myös vasikkakasvattamojen valmiuksia lääkkeiden käytön ja kuolleisuuden seurantaan on parannettava. Kasvattajia ei saa jättää vasikoiden hyvinvointiongelmien kanssa yksin, vaan heille on oltava tarjolla apua ja neuvoja. Vastuulliselle tuotannolle on asetettava tavoitteet ja raja-arvot, joiden ylittyessä tuottaja viimeistään saa apua eläinlääkäriltä. Elinkeinon ja muiden riippumattomien neuvojien organisoimana jatkuva ammattitaitoinen neuvonta ja teemakoulutuspäivät ovat tärkeitä tilojen toimintatapojen parantamiseksi ja sairastavuuden vähentämiseksi.
Vasikoiden hyvinvoinnin tutkimukselle on tarvetta
Vasikoiden huonojen vasta-ainetasojen syihin on tutkijoiden mukaan paneuduttava jatkossa tarkemmin. Vasikoiden ruokintasuositukset on tarpeen päivittää ja varmistaa suositusten mukainen ruokinta. Rokotteiden tehon tutkiminen ja vasikkakuolleisuuden syihin pureutuminen ovat tärkeitä tutkimuskohteita myös jatkossa.
Elinkeino ja tutkijat ovat suunnitelleet niin kutsutulle laatuvasikalle tila- ja vasikkakohtaisia vaatimuksia. Tutkijoiden mukaan laatuvasikka olisi välitettäessä vähintään 21 vrk ikäinen, 60–70 kg painoinen ja rokotettu syntymätilalla hengitystieinfektioita vastaan. Nasevaan kuuluva syntymämaitotila olisi pälvisilsa- ja Mycoplasma bovis -vapaa, ja viidestä vasikasta otettaisiin vuosittain seerumin IgG-näyte. Vasikoiden vasta-ainetasolle tulisi raja. Tilalla olisi välitysvasikoiden lastaustila ja Biocheck tehtynä. Laatuvasikasta maksettaisiin tilalle laatulisä.
Lue lisää:
Vasikkakasvatuksen ongelmat ja muutosvaihtoehdot -loppuraportti
Vasikkakuolleisuus on yhteydessä tilakokoon ja karjanhoidon käytäntöihin
Naudanliha lautasella oli sonnipoika neljän seinän sisällä*