fbpx Siirry sisältöön
Takaisin

Nautakarjan kasvattajat tietävät, että nupoutus sattuu

Ihmisen asennoitumisella eläimen kipuun on merkittävä rooli eläimen hyvinvoinnin suhteen. Lemmikinomistajan tehtävä on arvioida lemmikkinsä käyttäytymistä ja viedä eläin tarvittaessa lääkäriin. Kotieläintuottajan on niin ikään huolehdittava tuotantoeläintensä terveydestä ja hyvinvoinnista monin tavoin; muun muassa eläimille tehtävissä toimenpiteissä ja eläimen sairastaessa on arvioitava kivunlievityksen tarpeellisuus, eläinlääkärin kutsumisen tarve tai mahdollisesti eläimen lopettamisen kiireellisyys. Kotimaisessa tutkimuksessa selvisi, että tuottajan ikä, sukupuoli ja työkokemus vaikuttavat hänen kykyynsä tunnistaa ja tulkita eläimen kipua.

Nautatilalliset tietävät, että vasikoiden nupoutus – etenkin ilman kivunlievitystä – on vasikalle stressaava ja kivulias kokemus. Suomalaisista lypsykarjatiloista 72 % nupouttaa vasikat, mutta lihakarjatiloista vain 14 %. Syntymänupot naudat ovat lihakarjatiloilla huomattavasti yleisempiä kuin maitotiloilla. Syntymänupous on karjan hyvinvoinnin kannalta parempi vaihtoehto kuin nupoutus eli sarvenaiheiden tuhoaminen vasikoilta, joille sarvet ovat kasvamassa. Maailmalla nupouttaminen on yleisempää, eikä käsitys toimenpiteen kivuliaisuudesta ole itsestäänselvyys: jopa länsimaissa tehtyjen tutkimusten mukaan valtaosa tuottajista pitää nupoutuskipua lyhytaikaisena, vaikka suomalaistutkimusten mukaan kipu kestää useita päiviä vielä sarvenaiheiden polttamisen jälkeenkin. Erityisesti käsitykset nautojen kivun voimakkuudesta ja kipulääkityksen tarpeesta vaihtelevat tuottajien keskuudessa.

Tieto vähentää tuskaa (ja lisää kipulääkkeiden tarkoituksenmukaista käyttöä)

Tuottajan ja eläinlääkärin ammattitaito ja tilannearvio ratkaisevat, millaista ja miten pitkään kestävää kipua eläin joutuu kokemaan. Tuottajan kyky tunnistaa eläintensä kipu ja samaistua siihen vaikuttaa halukkuuteen antaa kivunlievitystä eläimille. Tieto nautojen kivuntunnosta ja kipukäyttäytymisestä sekä asianmukaiset käytännöt kipulääkkeiden annostelussa voisivat lisätä kivunlievityksen käyttöä nupoutusten yhteydessä, mutta myös muissa kivuliaissa tiloissa ja sairauksissa.

Eläinlääkärikäynnin hinnalla on kivusta kärsimisen kannalta merkitystä: eläinlääkärin kutsuminen on monen tuottajien mielestä kallista, ja jos hinta tuntuu liian suurelta, esimerkiksi nupoutus saatetaan päätyä hoitamaan itse. Omatoiminen nupouttaminen ilman kivunlievitystä on toistaiseksi sallittua, mutta tilanne saattaa muuttua uuden eläinsuojelulain voimaan tulon myötä. Toistaiseksi tuottajat eivät myöskään voi itse lääkitä eläimiään esimerkiksi rauhoittavilla lääkkeillä ennen nupoutusta, vaan tehokkaat puudutteet ja kipulääkkeet antaa eläinlääkäri.

Ikä ja kokemus lisäävät empatiaa naudan kipua kohtaan

Tutkimusten mukaan tuottajien ja eläinlääkärien käsitykset nautojen kivusta vaihtelevat arvioijan sukupuolen, iän ja työkokemuksen mukaan. Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksen tutkijat selvittivät lihakarjantuottajien käsityksiä nautojen kivusta nupoutuksen ja tiettyjen sairauksien yhteydessä. Kyselytutkimukseen vastasi yli 400 tilallista, noin viidennes Suomen naudanlihantuottajista. Kyselyvastauksista hahmottui neljä erilaista kipuun ja sen tulkintaan liittyvää kokonaisuutta: tuottajan suhtautuminen nupoutuskipuun, tuottajan herkkyys tunnistaa ja tulkita nautojen kipua, tuottajan halukkuus lääkitä nupoutettuja vasikoita itse, sekä käsitys nautojen sarvien tärkeydestä.

Tuottajista naiset arvioivat nautojen kivun keskimäärin suuremmaksi kuin miehet. Ikä ja kokemus lisäsivät positiivista asennoitumista sarvekkaita nautoja kohtaan. Vanhemmat tuottajat pystyivät nuoria herkemmin samaistumaan nautojen kipuun. Pienten tilojen isännät ja emännät olivat niin ikään herkempiä tunnistamaan nautojen kivun ja suhtautuivat nupoutuskipuun vakavammin kuin suurten karjojen omistajat. Nupoutettujen nautojen omistajat eivät pitäneet sarvia yhtä tärkeinä naudoille kuin nupouttamattomien karjojen omistajat. Tuottajien suhtautuminen nupoutuskipuun noudatteli heidän asennoitumistaan nautojen kipuun yleisesti.

Tulosten perusteella näyttää siltä, että tuottajien kyky empatiaan auttaa heitä tunnistamaan nautojen kivun, ja koulutuksen avulla nauta-alan toimijoiden tietoisuutta kivusta ja sen tunnistamisesta voidaan lisätä entisestään. Jotta uusi eläinsuojelulaki takaisi vasikoille asianmukaisen kivunhoidon nupoutuksen yhteydessä, tulisi nupoutuksen olla sallittua vain eläinlääkärin suorittamana. Vaihtoehtoisesti lainsäädäntöä eläinten lääkinnän osalta olisi muutettava niin, että tuottajat voisivat määritellyissä tilanteissa ja olosuhteissa itse rauhoittaa ja puuduttaa ­vasikkansa, nupouttaa ne kivuttomasti ja antaa pitkäkestoisen kipulääkkeen nupoutuksen jälkikipuun.

EDIT 20.3.17. Tilastotietoa:

85 % Suomen maitotiloista kuuluu nautatilojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä Nasevaan. Naseva-tiloilla 82 % nupoutuksista tehtiin vuonna 2016 käyttäen kipulääkitystä, rauhoitusta ja puudutusta. 11 %:ssa  nupoutuksista jokin edellämainituista puuttui ja 7 %:ssa tapauksista nupoutus tehtiin kokonaan ilman kipulääkitystä, rauhoitusta ja puudutusta.

Maidontuotannon volyymista suurin osa tulee Naseva-tiloilta, sillä järjestelmään kuuluu erityisesti isoja tiloja. Viime vuonna yli 1000 maitotilaa oli Nasevan ulkopuolella.

(Tiedot ovat peräisin Nasevan terveydenhuoltokäyntitilastoista 2016. Naseva toimii Eläinten terveys ETT ry:n alaisuudessa.)

Alkuperäisartikkeli:

Wikman, I; Hokkanen, A-H; Pastell, M; Kauppinen, T; Valros, A; Hänninen, L 2016: Attitudes of beef producers to disbudding and perception of pain in cattle. Animal Welfare 25(4): 429-438.

  •  
  •  
  •