Back

Eläimen kipu kannattaa hoitaa

eläimen kipu kannattaa hoitaa

Kipu kuuluu elämään, mutta eläinten kivun hoidossa ei kannata pihistellä. Hoitamattomalla kivulla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia eläimen hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Tehokasta kivunlievitystä on saatavilla niin lemmikki- kuin tuotantoeläintenkin kipuihin. Ongelmana on, ettei kivusta vielä tiedetä tarpeeksi, eikä sitä aina osata tunnistaa. Kivunhoidon tärkeydestä kertoi Fincopan eläinkoekoulutusiltapäivässä kivunhoitoon perehtynyt eläinlääkäri Ann-Helena Hokkanen.

Tarpeeton vai tarpeellinen kipu?

Eläinten elämässä on tilanteita, joissa eläimille joudutaan aiheuttamaan kipua: sarvenaiheiden poisto ja kastraatio ovat näistä ehkä tavallisimpia esimerkkejä. Lisäksi eläimen kipu voi liittyä sairauksiin tai vammoihin, kuten ontumiseen, hännänpurentaan tai tulehduksiin. Näissä tilanteissa sairauden tai vamman aiheuttaja pyritään hoitamaan kuntoon.

Eläinsuojelulaki kieltää aiheuttamasta eläimille tarpeetonta kipua. Onko tarpeellista kipua sitten olemassa, ja jos on, niin mitä se on? Esimerkiksi vasikoiden nupoutuskipua on pidetty tarpeellisena kipuna, sillä nupouttaminen voi säästää sekä naudan että hoitajan myöhemmin sarvista aiheutuvilta vaaratilanteilta. Vasikoiden nupoutuksen saa vielä lain mukaan tehdä ilman minkäänlaista kivunlievitystä, vaikka kivunhoito nupoutuksen yhteydessä onkin jo monella tilalla arkipäivää.

Kivunhoito kannattaa

Eläinten kivusta tiedetään toistaiseksi melko vähän, mutta eläimen (tai ihmisenkään) kyvyttömyys kertoa kivustaan sanallisesti ei sulje pois kivun kokemisen mahdollisuutta eikä kivunlievityksen tarpeellisuutta.

Eläimen kipu on tärkeää hoitaa. Hoitamaton kipu voi johtaa kivulle herkistymiseen, mikä tarkoittaa, että kipu koetaan voimakkaampana kuin sen kuuluisi olla. Tällöin kipua alun perin aiheuttanut vamma on jo parantunut, mutta kipu tuntuu silti. Kipua vaimentava järjestelmä ei toimi kunnolla tai kivun välittäjäaineita on liikaa, jolloin kipuaistimus etenee kohtuuttoman voimakkaana aivoihin.

Hetkellinen kipu on normaalia, mutta jatkuessaan se herkistää kivulle, ja kipu muuttuu krooniseksi. Siksi kivun hoitaminen mahdollisimman tehokkaasti heti kivun ilmetessä on ehdottomasti kannattavaa.

Kivun kokeminen on yksilöllistä, eikä kipukokemus ole samallakaan yksilöllä aina samanlainen. Kivun kokeminen riippuu muun muassa tilanteesta, mielialasta, perimästä, aiemmista kokemuksista ja mahdollisesta herkistymisestä kivulle. Vakavasti sairas tamma, jolla on pieni varsa, ei näytä kipuaan vaan keskittyy varsaansa. Hammassäryn kanssa pärjää paremmin, jos on kivaa tekemistä. Broilerit ontuvat enemmän, jos niillä on tylsää. Eläin voi myös oppia odottamaan kipua, jos kipu liittyy aina tiettyyn tilanteeseen.

Kipuviesti kulkee hermosolusta toiseen

Kivun aistimisessa ja kokemisessa on useita vaiheita. Aluksi kipu tuntuu kovana ja terävänä. Kivun tarkoituksena on suojella kudosvaurioilta: kipu kertoo elimistölle, että kipua aistiva kehonosa on vedettävä kiireesti pois kivun lähteen luota. Kun kipuaistimus ei ole tietoinen kokemus, puhutaan nosiseptiosta.

Seuraavassa vaiheessa tuleva tylppä, jomottava kipu koetaan epämiellyttävänä. Tilanteesta riippuen keskushermosto pystyy muokkaamaan kipukokemusta joko vaimentaen tai voimistaen sitä. Kivun tietoinen kokeminen tapahtuu vasta silloin, kun aivot alkavat käsitellä kipuviestiä.

Kipukokemuksessa ja kivulle herkistymisessä on tärkeää, että kipuviesti menee perille aina seuraavaan hermosoluun. Kipulääkkeillä voidaan estää hermosoluja vapauttamasta kivunvälittäjäainetta tai vastaanottamasta edellisen hermosolun lähettämää välittäjäainetta.

Jos kipu ei suojele, siitä ei ole hyötyä

Jos eläimen kipu ei suojele eläintä, se on vain haitaksi. Kipuun ei totu, koska varoituksen täytyy koko ajan päästä perille aivoihin asti. Kipu aiheuttaa stressireaktion ja heikentää hyvinvointia. Se estää eläintä tekemästä sille tärkeitä asioita, hidastaa paranemista, rasittaa elimistöä ja häiritsee unta ja kasvua. Pitkittyessään kipu voi muuttua krooniseksi.

Jos eläimelle ei ole kivusta hyötyä, eli se ei esimerkiksi opi kivun avulla välttämään kipua aiheuttavia asioita, silloin kivusta on vain haittaa. Esimerkiksi nupoutustilanteessa vasikkaa ei auta, että se oppisi välttämään kuumaa nupoutuskolvia, koska välttäminen on mahdotonta. Nupoutuskivusta on tällöin vain haittaa, ja siksi kipua on tarkoituksenmukaista hoitaa.

Kivunhoito helpottaa potilaan oloa, hillitsee tulehdusreaktiota ja ennaltaehkäisee kivulle herkistymistä, kivun pitkittymistä ja kroonistumista. Se ehkäisee tulehdussairauden aiheuttamia vaurioita, laskee kuumetta ja palauttaa elimistön normaalin toiminnan. Onnistunut kivunhoito saa potilaan syömään ja juomaan ja nopeuttaa toipumista.

Tieto ei lisää tuskaa

Tutkimuksissa on todettu, että tieto kivusta ja sen hoitamisen hyödyistä lisää ihmisten halua hoitaa eläinten kipua. Tieto eläinten kokemasta kivusta, kipukäyttäytymisestä, kivun aiheuttamista muutoksista eläinten elimistössä, kivunlievityksen hyödyistä sekä mahdollisuuksista hoitaa kipua ei siis lisää tuskaa, vaan koituu eläimen eduksi. Mitä enemmän eläintenhoitaja tietää kivusta, sitä paremmin hän osaa hoitaa kipua ja sitä todennäköisemmin kipu tulee myös hoidetuksi. Tieto lisää ihmisen motivaatiota hoitaa eläimen kipu pois.

 

Lue lisää eläinten kivusta:

Hyönteisten kipu on tuntematon, mutta mahdollinen vaihtoehto

Kalan kipu on ilmeetöntä, mutta ilmeistä

Kalan kipu on todellista

Ota kalan kipu huomioon

  • 900
  •  
  •