Back

Eläinkokeiden etiikka ja tutkijan vastuu

eläinkokeiden etiikka, kaksi valkoista kania

Kun puheenaiheena ovat eläinkokeet, nousee väistämättä keskusteluun myös niiden etiikka. Eläinten käytön eettistä hyväksyttävyyttä punnitaan tutkimuksesta koituvan hyödyn ja eläimille aiheutuvan haitan kautta. Tähän keskusteluun tarvitaan mukaan myös eläinkokeita tekeviä tutkijoita, totesi tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunta TOKES.

Laki suojelee koe-eläimiä

Eläinsuojelulain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta sekä edistää eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua. Myös tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettäviä eläimiä koskeva lainsäädäntö on eläinsuojelulähtöinen. Sen tarkoituksena on varmistaa, että eläimiä pidetään ja käytetään vain tarpeellisista ja tärkeistä syistä, että niitä käytetään mahdollisimman vähäinen määrä, ja että eläimille aiheutetaan mahdollisimman vähän kipua, tuskaa, kärsimystä tai pysyvää haittaa.

Tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelu ja hyvinvointi on tärkeää varmistaa kansainvälisellä tasolla, todetaan koe-eläimiä koskevassa EU-direktiivissä. Direktiivi tunnustaa, että eläinten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä ja eläinten kyvystä tuntea kipua on saatavilla uutta tieteellistä tietoa, ja siksi koe-eläiminä käytettävien eläinten hyvinvointia ja suojelua on parannettava tieteen kehityksen mukaisesti.

Eläinkoe vaatii pätevät perustelut

Eläinkokeita ei voi tehdä kuka tahansa, vaan kokeiden tekoon vaaditaan koulutus ja sen myötä osoitettu pätevyys. Jokaiselle eläinkokeelle on haettava etukäteen lupa viranomaiselta. Luvat myöntää hankelupalautakunta, joka koostuu muun muassa tieteen, teollisuuden, etiikan alan ja eläinsuojelujärjestöjen edustajista.

Eläinkokeet koetaan lupakäytännöistä huolimatta usein moraalisesti ongelmallisiksi. Koe-eläinalan toimijoiden on pystyttävä omalta osaltaan perustelemaan eläinkokeiden eettinen hyväksyttävyys ja ottamaan kantaa kokeiden tarpeellisuuteen. Eläinkokeita tekevillä tutkijoilla on oltava – ja onkin -perusymmärrys eläinten biologiasta, aineenvaihdunnasta, hyvinvoinnistakin. Eettinen pohdinta on perustettava tämän ymmärryksen pohjalle.

Tutkijat toivovat koulutusta

Eläinkokeista eläimille koituva haitta ei saa olla suurempi kuin ihmiselle koituva hyöty, mutta haitan ja hyödyn puntarointi on monitahoinen arvokysymys. Eläinkokeita tekevät tyypillisesti lääke- tai luonnontieteellisen koulutuksen saaneet tutkijat, joiden ydinosaamiseen ei arvopohdinta kuulu, ja jotka siksi kokevat tarvitsevansa koulutusta eläinkokeissa eteen tulevien päätösten ja valintojen tueksi. Toive koulutuksesta tuli esiin neuvottelukunnan toteuttamassa kyselyssä eläinkokeita työssään tekeville tutkijoille.

Vastuu keskustelusta kuuluu kaikille toimijoille

Eläinten käyttöä ja eläinkoelupien arviointia on perinteisesti lähestytty utilitaristisesta näkökulmasta, jonka mukaan haitta voidaan hyväksyä, jos hyöty on riittävän suuri. Utilitarismiakin on monenlaista: osa teorioista lähtee siitä, että eläimen hyöty on yhtä arvokas asia kuin ihmisen hyöty; osa teorioista taas nostaa ihmisen hyödyn eläimen edun edelle. Tasapainottelu hyöty-haittasuhteessa vaatii eläinkokeita tekevältä tutkijalta huomattavaa paneutumista eettisiin kysymyksiin, jotta eläinten käyttö ja kärsimyksen aiheuttamisen tarpeellisuus tulevat perustellusti osoitetuiksi.

Neuvottelukunnan mielestä on tärkeää, että eläinkokeita tekevät tutkijat osallistuvat keskusteluun eläinkokeiden etiikasta itse. Vastuusta ei voi vetäytyä vetoamalla siihen, ettei eettinen pohdinta kuulu tutkijalle. Eettisessä pohdinnassa ei ole kyse ei ole mielipide-eroista, vaan etiikkaa koskevien teorioiden pohjalta avautuvat ne seuraukset, joita kustakin eettisestä valinnasta tulee. Eettisiä arviointijärjestelmiä on koe-eläintoiminnassa tarpeen avata ja pohtia, millaiseen eettiseen lopputulokseen päädytään mitäkin järjestelmää käyttämällä, halutaanko juuri siihen päätyä, ja voidaanko hyväksyä se, mihin ollaan päätymässä.

Etiikan asiantuntemusta tarvitaan

Etiikan alan osaamista tarvitaan käytännön koetoiminnan, neuvottelukunnan ja lupalautakunnan ohella jatkossa myös uudessa 3R-konsortiossa, jota ollaan parhaillaan perustamassa Suomeen. Konsortion tehtävänä on edistää 3R-periaatteiden (eläinkokeiden korvaamisen, kokeissa käytettävien eläinten vähentämisen ja eläinten hyvinvoinnin parantamisen) toteutumista kotimaisessa koe-eläintoiminnassa. Neuvottelukuntaa ilahdutti tieto, että sen etiikan alan ja eläinsuojelujärjestöjen edustajien asiantuntemus on käytettävissä myös tulevassa 3R-konsortiossa.

 

Lue lisää TOKES:n toiminnasta:

Millaista on koe-eläimen hyvinvointi?

Eläinkokeiden eettiset perusteet luupin alla

Kalasoppa porisee koe-eläintoiminnassa

Tutkijat tuntevat koe-eläinten hyvinvointia edistävät periaatteet

  • 40
  •  
  •