Avainsana-arkisto: eläinkoe

Eläinkokeettomat menetelmät yleistyvät hiljalleen tieteellisen tutkimuksen menetelmätyökaluina, mutta niiden kehitykseen toivotaan lisää vauhtia. EU:n tavoitteena on korvata elävillä eläimillä tieteellisiin ja opetustarkoituksiin tehtävät toimenpiteet heti, kun se on tieteellisesti mahdollista. Lisärahoitus ja joustavuus uusien menetelmien hyväksymisessä auttaisivat unionia tässä pyrkimyksessä, toteavat Tampereen yliopiston tutkijat Hanna Vuorenpää, Laura Saarimäki ja Tarja Toimela oheisessa vieraskynässään. Teksti on…

Koe-eläimiä käytetään tieteellisessä tutkimuksessa, opetuksessa ja erilaisten kemikaalien ja yhdisteiden turvallisuuden testauksessa. Eläinkokeiden tekeminen on luvanvaraista. Toimintaa ohjaa koe-eläinten korvaamisen, niiden käytön vähentämisen ja eläinten hyvinvoinnin parantamisen periaate, jota on noudatettava kaikessa eläinkoetoiminnassa. Eläinten hyvinvointi Suomessa III -raportin uusimmassa osassa käsitellään koe-eläinten hyvinvointia ja tarkastellaan muun muassa koe-eläinten käyttömääriä sekä kokeissa eläimille aiheutetun kivun vakavuutta….

Koe-eläimiä käytetään todellisuudessa enemmän kuin tutkimuksissa raportoidaan. Iso osa eläinkokeissa käytetyistä eläimistä ja niistä saadusta aineistosta jää raportoimatta, jos tutkimuksen tulos ei olekaan odotusten mukainen eikä sitä siksi julkaista. Samantyyppisestä julkaisuharhasta kärsivät muutkin tieteenalat, mutta eläinkokeita käyttävillä aloilla julkaisematta jäävien kokeiden taustalla on aina ollut eläviä eläimiä. Julkaisuharha vääristää tutkitun tiedon kertymistä Julkaisuharha on tieteen…

Eläinkokeita tehdään tutkimuksen edistämiseksi ja ihmisten terveyden ja turvallisuuden takaamiseksi, eikä eläinten koekäytön loppuminen ole näköpiirissä ainakaan lähitulevaisuudessa. Eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä kuitenkin kehitetään jatkuvasti, ja yhä useammin niillä pystytään korvaamaan koe, jossa aiemmin olisi käytetty koe-eläimiä. Eläinkokeista halutaan päästä eroon, koska niillä ei täysin pystytä vastaamaan siihen tarpeeseen, jonka ihmiselle turvallisten ja toimivien lääkeaineiden ja…

Joukko hyvinvointiryhmien jäseniä, viranomaisia, tutkijoita, eläinlääkäreitä ja eläintenhoitajia kokoontui viime vuoden lopulla Ateenaan RSPCA-eläinsuojelujärjestön isännöimään kokoukseen pohtimaan keinoja koe-eläinten vakavan kivun poistamiseen. Oheisessa vieraskynäkirjoituksessaan koe-eläinten hyvinvointia edistävää tutkimusta tukevan Juliana von Wendtin säätiön toiminnanjohtaja Marianna Norring kertoo kokouksen kuulumisista ja eurooppalaisista edistysaskelista. Vakavaa kärsimystä aiheuttavien kokeiden määrässä vaihtelua EU-alueella eläinkokeesta koituvan kärsimyksen vakavuus arvioidaan asteikolla…

Mitä koe-eläimelle tehdään yleisimmissä eläinkokeissa, ja mitä eläin joutuu silloin kokemaan? Millaisia tavoitteita eläinkokeita tekevillä tutkijoilla on, ja miten hyvin eläinkokeet niihin pystyvät vastaamaan? Entä onko realistista odottaa eläinkokeiden vaihtuvan jossain vaiheessa kokonaan muihin menetelmiin? Muun muassa näihin kysymyksiin porautuu vasta julkaistu kirja Eläinkokeet Suomessa. Vuosittain Suomessa tehdään yli 100 000 koe-eläimiin kohdistuvaa toimenpidettä, joten myös…

Kun puheenaiheena ovat eläinkokeet, nousee väistämättä keskusteluun myös niiden etiikka. Eläinten käytön eettistä hyväksyttävyyttä punnitaan tutkimuksesta koituvan hyödyn ja eläimille aiheutuvan haitan kautta. Tähän keskusteluun tarvitaan mukaan myös eläinkokeita tekeviä tutkijoita, totesi tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunta TOKES. Laki suojelee koe-eläimiä Eläinsuojelulain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta…

Koe-eläimen hyvinvointi ei määritelmällisesti eroa muiden eläinten hyvinvoinnista, vaan siihen pätevät samat lainalaisuudet kuin muillakin eläimillä: sopivasti ruokaa ja riittävästi juomaa, mukavat olosuhteet, ei kipua, sairauksia eikä pelkoa, ja mahdollisuus normaaliin käyttäytymiseen. Haasteena on, miten nämä vaatimukset voidaan täyttää kokeissa, joissa eläimelle tehdään sen hyvinvointia todennäköisesti heikentäviä toimenpiteitä. Koe-eläinten hyvinvointia kokeiden aikana voidaan kuitenkin edistää…

Kaloilla, kananmunilla ja hyönteisillä tehtävät eläinkokeet sekä kokeiden tekijöiden koulutus olivat keskustelun kuumia perunoita, kun koe-eläinten suojelun neuvottelukunta kokoontui kuluneen talven kokouksiinsa. Oikealta nimeltään tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunta (TOKES) päättää ensimmäisen toimikautensa tämän vuoden lopulla ja haluaa kauden päätteeksi nostaa esiin myös koe-eläintoiminnan tuntemattomampia puolia. Koekalojen kivunlievitystä halutaan parantaa Kalojen käyttö koe-eläiminä…

Tutkimuksen ja opetuksen tarpeisiin kasvatetaan ja käytetään Suomessa vuosittain muun muassa kymmeniä tuhansia kaloja, hiiriä ja rottia sekä muita jyrsijöitä, ja muutamia koiriakin. Osa näistä koe-eläimistä voidaan koekäytön jälkeen tietyin ehdoin luovuttaa yksityisille jatkamaan elämäänsä lemmikkeinä. Tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunta TOKES on laatinut ohjeet tieteelliseen käyttöön tarkoitettujen eläinten yksityiselle luovuttamisesta. Ohjeistuksella TOKES…