fbpx Siirry sisältöön
Takaisin

Eläinten hyvinvointitutkimuksella on Suomessa monta ääntä

eläinten hyvinvointitutkimus on kasvava tieteenala; kuvassa poliisihevosia

Tutkitun eläinten hyvinvointitiedon tarve kasvaa, ja tutkimuksen tuloksista viestiminen on yhä tärkeämpää. Eläinten hyvinvoinnin tutkimusryhmät sekä tieteelliset seurat ja verkostot ovat akateemisen tutkimuksen ytimessä. Hyvinvointitutkimusta tekevät suurelta osin alan ammattitutkijat, joita on valmistunut viime vuosina monia. Luonnontieteellisen hyvinvointitutkimuksen ohella Suomessa tehdään tasokasta eläintutkimusta muun muassa yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden aloilla. Eläinten hyvinvointi Suomessa III -raportin uusimmassa osassa kerrotaan tarkemmin hyvinvointitutkimuksesta Suomessa.

Eläinten hyvinvointia tarkastellaan useista näkökulmista

Eläinten hyvinvointitutkimus on kasvanut viime vuosikymmeninä voimakkaasti Suomessa ja maailmalla ja on nykyisin ilahduttavan monialaista ja -äänistä. Eläimiä tarkastellaan paitsi luonnontieteiden, myös esimerkiksi yhteiskuntatieteiden, oikeustieteiden ja humanististen tieteiden näkökulmista.

Eri tieteenaloilla lähestymistapa eläinten asemaan, kokemusmaailmaan ja hyvinvointiin voi olla hyvinkin erilainen. Vaikka tieteellisellä tutkimuksella ei ole agendaa, sitä tehdään aina tietystä asemasta käsin ja arvolähtöisesti. Luonnontieteellisessä eläinten hyvinvointitutkimuksessa (biologia, eläinlääketiede, eläinten käyttäytymistiede) lähtökohtana on yleensä eläinten hyvinvoinnin edistäminen niiden elinaikana yksilö-, ryhmä- tai populaatiotasolla.

Eläinten yhteiskunnallista asemaa tarkasteltaessa taas halutaan ymmärtää esimerkiksi, mistä historiallisista tai kulttuurisista lähtökohdista kumpuaa tapamme arvottaa eläimiä, miten puhumme eläimistä tai vedämme rajaa ihmisten ja muiden eläinten välille, ja mihin nämä tavat ja käytänteet perustuvat. Lähtökohtana voi olla hyvin erilaisia näkemyksiä siitä, onko eläinten pito (esimerkiksi lemmikkeinä) tai käyttö (tuotantoeläiminä, riistana tai muuten) oikeutettua tai perusteltua.

Verkostot ja seurat eläintutkimuksen sateenvarjoina

Eläinten hyvinvoinnin luonnontieteellistä tutkimusta tehdään Suomessa suurelta osin Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksen verkostosateenvarjon alla. Verkosto on eläinten käyttäytymistä ja hyvinvointia tutkivien monitieteellinen asiantuntijayhteisö. Tutkimuksessa pyritään kuvaamaan eläinyksilöiden tuntemuksia mahdollisimman objektiivisesti selvittämällä eläinyksilön kokemusta omasta olotilastaan ja ympäristöstään. Tutkimus perustuu yleisesti hyväksyttyyn määritelmään eläimen hyvinvoinnista eläimen omana kokemuksena olotilastaan.

Yhteiskunnallisilla ja humanistisilla aloilla tehtävää eläintutkimusta kokoaa merkittäviltä osin yhteen Yhteiskunnallisen ja kulttuurisen eläintutkimuksen seura YKES. Monitieteisen seuran perustamisen myötä eläimiin liittyvä tutkimus on saanut Suomessa vahvaa jalansijaa muuallakin kuin luonnontieteissä. Tällä tutkimusalalla tutkitaan monipuolisesti ja monitieteisesti eläinten ja ihmisten välisiä suhteita.

Nyt julkaistussa raportin osassa eläinten hyvinvoinnin tutkimuksesta esittelemme esimerkinomaisesti tutkimuksen tekijöitä ja tutkimushankkeita, kerromme hyvinvointitutkimuksen rahoituksesta ja tutkimusalan merkityksestä EU:ssa. Jo aiemmin julkaistussa raportin vieraskynäkirjoituksessa Monitieteinen tutkimus avaa uusia näkökulmia eläinten hyvinvointiin sosiologi Sallan Tuomivaara pohtii monialaisuuden hyötyjä eläintutkimuksen kehittymisessä. Mukavia lukuhetkiä raportin parissa!

 

Lue lisää:

Eläinten hyvinvointi Suomessa III: Eläinten hyvinvoinnin tutkimus

Eläinten hyvinvointi Suomessa III: Luonnonvaraisten eläinten hyvinvointi

Eläinten hyvinvointi Suomessa III: Johdanto raporttiin

Salla Tuomivaara: Monitieteinen tutkimus avaa uusia näkökulmia eläinten hyvinvointiin

Aikaisemmat Eläinten hyvinvointi Suomessa -raportit 2016 ja 2012

Kaikki Eläinten hyvinvointikeskuksen raportit löytyvät täältä

 

 

 

 

  • 88
  •  
  •