Korkea vasikkakuolleisuus ja pikkuvasikoiden heikko terveys huolestuttavat vuodesta toiseen Suomessa ja maailmalla. Asia on jälleen ajankohtainen, sillä EU on uudistamassa eläinkuljetussäädöksiä. Uudistuksessa ehdotetaan muun muassa, ettei pikkuvasikoita saisi kuljettaa ennen kuin ne ovat viiden viikon ikäisiä ja vähintään 50 kg painoisia. Tutkimustulokset kertovat selkeästi, että mitä nuorempana pikkuvasikka kuljetetaan syntymätilalta vasikkakasvattamoon, sitä suurempi riski sillä on sairastua, joutua lääkittäväksi ja jopa kuolla.
EU:n ehdottama tiukennus pikkuvasikoiden kuljettamiseen ei sopinut Suomelle
EU:n eläinkuljetusasetusta uudistavaan luonnokseen sisältyy edistysaskelia, joista Suomen hallitus kannatti monia, mutta vastusti vasikoiden kuljetusrajan asettamista viiteen viikkoon ja 50 kiloon. Valtioneuvosto piti vasikoiden ikää ja painoa koskevaa rajoitusta kohtuuttoman tiukkana ja katsoi, että sitä pitäisi lieventää. Ehdotuksen mukainen rajoitus ei sen mukaan sopisi Suomessa käytössä olevaan vasikoiden kasvatusjärjestelmään.
Suurin osa Suomessa syntyneistä sonnivasikoista kuljetetaan kahden-kolmen viikon ikäisinä maitotiloilta vasikkakasvattamoihin. Vasikoiden kuljetuksista vastaavat suuret liha-alan yritykset. Modernit maitotilat on rakennettu käytännössä niin, että niillä ei ole tilaa eikä työvoimaa hoitaa sinne syntyneitä sonnivasikoita. Maitotilalle syntyneet lehmävasikat tilat kasvattavat yleensä tuleviksi lypsylehmiksi itse.
Passiivinen tautienvastustus ternimaidosta, aktiivinen puolustus rakentuu myöhemmin
Vasikat saavat heti syntymänsä jälkeen emon ternimaidosta elämänsä ensimmäisille päiville tarvittavat elämisen edellytykset, mukaan lukien passiivisen tautienvastustuskyvyn ternimaidon immunoglobuliineista. Aktiiviseksi vasikan vastustuskyky muuttuu iän myötä, kun vasikan oman elimistön puolustusjärjestelmä kehittyy itsenäiseen taudinaiheuttajien vastustamiseen.
Suomessa syntyy vasikoita eniten maidontuotannon yhteydessä. Näin pidetään yllä lypsylehmien maitotuotosta. Lehmäemo satsaa vasikkaansa ennen synnytystä yhtä kauan kuin ihminen, noin yhdeksän kuukauden ajan. Syntyvä vasikka on siis arvokas panostus emolleen ja koko tuotannolle, mutta vasikan rahallinen arvo vaihtelee. Biologisesti nauta voi elää yli 20-vuotiaaksi. Tuotannossa sonnit teurastetaan meillä noin puolentoista vuoden iässä; lypsylehmä elää maidontuotannossa keskimäärin viisivuotiaaksi.
Vasikkakuolleisuus tilastoidaan useassa ikävaiheessa
Vasikkakuolleisuudesta kerrotaan useilla tilastoluvuilla. Syntymäkuolleisuus ja merkittä kuolleisuus tarkoittavat, että vasikka syntyy kuolleena tai kuolee elämänsä ensimmäisinä päivinä, ennen kuin sitä on ehditty korvamerkitä. Vasikkakuolleisuutta tilastoidaan myös 0–3 kuukauden ikäisinä kuolleilla sekä puolen vuoden ikään mennessä kuolleilla vasikoilla. Vasikaksi määrittely loppuu, kun nauta on kasvanut puolen vuoden ikään.
Yli 4 % vasikoista kuolee
Suomi ei ole yksin korkean vasikkakuolleisuuden kanssa, vaan sama ongelma koskettaa maailmanlaajuisesti. Vasikoiden terveyteen pureutuneessa kansallisessa Terve vasikka -tutkimushankkeessa alle viikon ikäisten vasikoiden kuolleisuuden mediaani eli keskiluku oli 4 %. Sandelinin (2023) väitöstutkimuksen yli 28 000 välitysvasikan otoksessa vasikoiden kasvuaikainen kuolleisuus suomalaisilla vasikkatiloilla oli keskimäärin 4,5 %.
Vasikoiden hyvinvoinnin seurannan kannalta olisi hyvä, että meillä olisi kansallinen, avoin viranomaistieto vuosittain koko Suomen vasikkakuolleisuudesta ja sairastavuudesta. Nyt näitä tietoja saadaan tutkimushankkeiden julkaisuista tai osalta toimijoista vapaaehtoisuuteen perustuen.
Kuljetusiän ja -painon nostaminen edistäisi vasikan hyvinvointia
Vasikoiden terveydestä väitellyt eläinlääkäri Atte Sandelin kertoi tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan kokouksessa tutkimusnäytön olevan selkeää siinä, että vasikan kuljetusiän ja painon nostaminen nykyisestä käytännöstä edistäisi vasikan hyvinvointia. Vastasyntyneen vasikan ternimaidosta saama passiivinen vastustuskyky ei ehkä riitä taistelussa taudinaiheuttajia vastaan uudessa ympäristössä, missä usealta tilalta peräisin olevat vasikat ja taudinaiheuttajat kohtaavat. Nykyistä käytäntöä vanhempana välitetyn vasikan oma puolustusjärjestelmä ehtisi jo hieman kehittyä.
Sitä, miten hyvin vastasyntynyt vasikka saa ternimaidosta passiivista vastustuskykyä, voidaan mitata vasikan seerumin immunoglobuliini G:n (IgG) pitoisuudella, jonka hyvä taso on yli 20 mg/ml. Terve vasikka -tutkimushankkeessa havaittiin, että tutkituista vasikoista alle puolella, noin 41 %:lla, seerumin IgG-pitoisuus oli yli 20 mg/ml.
Miten vasikoiden hyvinvointia voidaan edistää?
Terve vasikka -tutkimushankkeessa havaittiin, että yli 80 lehmän karjoissa suurempi vasikkakuolleisuus oli todennäköisempää kuin pienimmissä karjoissa. Vasikkakuolleisuus pieneni, jos vasikalle annettiin tarpeen mukaan muuta kuin oman emon ternimaitoa, jos oman emon maito oli laadultaan heikkoa.
Vasikan juottaminen vain kaksi kertaa päivässä lisäsi korkeamman vasikkakuolleisuuden todennäköisyyttä verrattuna juottoautomaatilla juottamiseen tai useampaan kuin kahteen juottokertaan päivässä. Vasikkakarsinan kuivittaminen oljella tai heinällä vähensi myös tilan vasikkakuolleisuutta.
Tuotantoeläinten antibioottien käytön vähentäminen olisi toivottavaa antibioottiresistenssin ehkäisemiseksi. Vasikoita joudutaan lääkitsemään valitettavan usein: noin puolet välikasvatukseen päätyneistä vasikoista lääkitään antibiootein vähintään kerran. Lähes aina lääkitys tarvitaan hengitystiesairauden hoitoon.
Pikkuvasikalle koituu syntymän jälkeen monta stressaavaa kokemusta. Maitotilalla vasikka erotetaan emosta yleisesti pian syntymän jälkeen, laitetaan monesti yksin karsinaan ja maito tarjotaan emon nisän sijaan keinotutin kautta (mikä on kuitenkin avoämpäriä parempi). Vieroitusstressin jälkeen kuljetus ja siirto uuteen kasvatusympäristöön tuntemattomien vasikoiden kanssa parin-kolmen viikon iässä tuo lisää naudan luontaiseen elinkertoon kuulumattomia stressoreita. Nautatuotantoa on kuitenkin monenlaista. Niin kutsutuilla emolehmätiloilla, joissa emolehmiä ei lypsetä, emo voi imettää vasikkaansa ja olla samassa emojen ja vasikoiden ryhmässä lähelle luontaista vieroitusikää verrattavan ajan.
Lue lisää:
Liian moni vasikka saa hengitystietulehduksen
Vasikkakuolleisuus on yhteydessä tilakokoon ja karjanhoidon käytäntöihin
Lehmille lepomukavuutta ja laidunnusta, vasikoille lisää tilaa leikkiin ja lepoon, suosittaa EFSA
Naudan elämänpuu – Eläimen hyvinvoinnin laskuri naudan erilaisille elämänpoluille