Siirry sisältöön

Avainsana-arkisto: vasikka

vasikoiden pidempi vierihoito edistää vasikan ja emon hyvinvointia; kuvassa kyyttöjä

Neuvottelukunta: vasikoiden pidempää vierihoitoa edistettävä

Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta on ottanut kantaa vasikoiden pidemmän vierihoidon puolesta. Neuvottelukunnan mukaan maidontuotantotiloilla tulisi siirtyä nykyistä pitempään vierihoitoon, ja siirtymää tulisi edistää sekä vapaaehtoisin että lainsäädännön keinoin. Tutkimustietoa ja käytännön kokemusta on saatava riittävästi, jotta vierihoito voidaan toteuttaa eläinten hyvinvointia heikentämättä. Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan kannanotto 15.4.2025 Neuvottelukunta toteaa, että tutkimusten mukaan vasikan ja emon pidempi yhdessäolo…

Lue lisää
vierihoito hyödyttää niin vasikan kuin emon hyvinvointia; kuvassa kyyttöjä

Vasikoiden vierihoito toisi hyvinvointia emolle ja vasikalle, tietoa toimivasta toteutuksesta tarvitaan lisää

Vasikoiden vierihoidon kehittämien maitotiloille toimivaksi käytännön vaihtoehdoksi puhutti tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukuntaa. Pidempi vierihoito tuo mukanaan kiistattomia hyvinvointietuja niin vasikalle kuin emolle, mutta sen toteutus nykymuotoisissa navetoissa ei aina ole yksinkertaista. Mahdollisuuksia on kuitenkin monenlaisia, kertoi Luonnonvarakeskuksen tutkija Mikaela Mughal neuvottelukunnalle. Vierihoito tyydyttää vasikan ja emon hoivan tarpeen Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta pohti kokouksessaan vasikoiden vierihoidon kehittämisen…

Lue lisää
vasikkakuolleisuus on liian suuri; kuvassa pikkuvasikka

Vasikoita kuolee edelleen liikaa – tutkimus etsii viisastenkiveä vasikoiden hyvinvointiin

Korkea vasikkakuolleisuus ja pikkuvasikoiden heikko terveys huolestuttavat vuodesta toiseen Suomessa ja maailmalla. Asia on jälleen ajankohtainen, sillä EU on uudistamassa eläinkuljetussäädöksiä. Uudistuksessa ehdotetaan muun muassa, ettei pikkuvasikoita saisi kuljettaa ennen kuin ne ovat viiden viikon ikäisiä ja vähintään 50 kg painoisia. Tutkimustulokset kertovat selkeästi, että mitä nuorempana pikkuvasikka kuljetetaan syntymätilalta vasikkakasvattamoon, sitä suurempi riski sillä…

Lue lisää
EFSA julkaisi suositukset lehmien ja vasikoiden pitoon; kuvassa kyyttöjä

Lehmille lepomukavuutta ja laidunnusta, vasikoille lisää tilaa leikkiin ja lepoon, suosittaa EFSA

Vasikoiden ja lypsylehmien pitoon ja hyvinvoinnin edistämiseen on julkaistu tuoreet, tieteelliset suositukset. Suositukset laatinut Europan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA esittää muun muassa, että vasikoita tulisi kasvattaa ensimmäisistä viikoista lähtien ryhmissä, tilavissa, hyvin kuivitetuissa karsinoissa. Jokaiselle lypsylehmälle tulisi tarjota vähintään yhdeksän neliömetrin tila navetassa sekä järjestää mukava lepoalusta ja laidunnusmahdollisuus. EFSA:n suositukset perustuvat tieteelliseen asiantuntijatietoon eläinten hyvinvoinnista, käyttäytymisestä…

Lue lisää

Nautojen ja sikojen hyvinvoinnissa haasteensa ulkokasvatuksessakin

Liiallinen kuumuus on iso riski eläinten hyvinvoinnille, mutta Suomen olosuhteissa myös kylmyys voi olla ongelma. Hyvinvoinnin haasteet nautojen ja sikojen ulkokasvatuksessa olivat aiheena, kun tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta kokoontui syksyn ensimmäiseen kokoukseensa. Erityisesti pienten poikasten hyvinvoinnista ulkona on huolehdittava, sillä ne tarvitsevat lämpöä enemmän kuin aikuiset eläimet. Pikkuvasikoiden ja -porsaiden ulkokasvatus vaatiikin paljon hoidolta ja hoitajalta….

Lue lisää

Vasikkakuolleisuus on yhteydessä tilakokoon ja karjanhoidon käytäntöihin

Vasikoiden suuri kuolleisuus on murheellinen kesto-ongelma, johon haetaan jatkuvasti ratkaisuja. Kotimaisen tutkimuksen mukaan vasikkakuolleisuutta kasvattavat suuri tilakoko, lyhyt täysmaitojuotto, vasikan pitkä oleskelu poikimakarsinassa ja se, ettei sairastunutta vasikkaa hoideta sairaskarsinassa muista erillään. Myös koko karjan alhainen maitotuotos on yhteydessä suurempaan vasikkakuolleisuuteen. Tulokset viittaavat siihen, että vasikkakuolleisuutta olisi mahdollista pienentää noudattamalla hyviksi havaittuja hoitokäytäntöjä ja kiinnittämällä…

Lue lisää

Vasikan parempi imeä maito tutista kuin ryystää ämpäristä

Vastasyntyneellä vasikalla on imemisen tarve. Eipä ihme, sillä ilman tuota pakottavaa tarvetta vasikka ei hengissä selviäisi. Imemällä vastasyntynyt vasikka saa emältä tuhdin paketin vasta-aineita tautien vastustukseen. Ternimaidon ravintoaineet ovat niin ikään juuri vasikalle sopivat. Eläimen tarve käyttäytyä tietyllä tavalla on voimakkaasti esillä eläinsuojelulain uudistuksen yhteydessä. Vasikan tarve imeä on oiva esimerkki tärkeästä käyttäytymistarpeesta. Imeminen on…

Lue lisää

Naudan hyvinvointi

Tilanpuute, epämukava makuupaikka, nupoutus ilman kivunlievitystä ja suuri vasikkakuolleisuus ovat nautojen hyvinvoinnin ongelmia. Tilanahtaus haittaa naudan elämää Naudan hyvinvointi edellyttää, että naudalla on riittävästi tilaa ja resursseja toteuttaa lajinmukaisia käyttäytymistarpeitaan. Navetassa naudat joutuvat elämään ahtaammin kuin luonnonoloissa. Ahtaat tilat häiritsevät nautojen sosiaalista kanssakäymistä ja heikentävät eläinten hyvinvointia. Vakaassa nautaryhmässä aggressioita ei juuri ilmene, mikäli arvoasteikossa…

Lue lisää

Nauta luonnossa

Alkuhärkä metsästettiin sukupuuttoon Naudan villi esi-isä, alkuhärkä, kuoli sukupuuttoon vuonna 1627. Varhaisimmat arkeologiset todisteet naudan kesytyshistoriasta ovat 10 000 vuoden takaa. Ihminen on ilmeisesti alkanut kesyttää nautoja samanaikaisesti eri paikoissa: rasvakyttyräisten seebujen kesytyshistoria alkoi todennäköisesti Intian niemimaalla ja eurooppalaisen kyttyrättömän naudan Lähi-Idässä. Nykynautojen käyttäytymistä luonnonoloissa on päästy tutkimaan esimerkiksi Chilinghamin puoliluonnollisissa nautalaumoissa Isossa-Britanniassa. Chilinghamin naudat…

Lue lisää

Nauta tuotantoeläimenä

Nautojen pitopaikat Parsinavetassa nauta on kytkettynä parteen ja eläimen liikkuminen on rajallista. Parsinavetassa nauta syö, juo ja lepää samassa paikassa ja se myös myös lypsetään omalla paikallaan. Ruoka annetaan eläimen eteen ruokintapöydälle, juomakuppi on sivulla. Parsinavetassa elävät lehmät ja hiehot eli poikimattomat naaraspuoliset naudat pääsevät laidunkaudella laitumelle. Pihattonavetassa naudalla on mahdollisuus liikkua itse pihaton eri…

Lue lisää
The owner of this website has made a commitment to accessibility and inclusion, please report any problems that you encounter using the contact form on this website. This site uses the WP ADA Compliance Check plugin to enhance accessibility.