fbpx Siirry sisältöön

Avainsana-arkisto: vasikka

Nautojen ja sikojen hyvinvoinnissa haasteensa ulkokasvatuksessakin

Liiallinen kuumuus on iso riski eläinten hyvinvoinnille, mutta Suomen olosuhteissa myös kylmyys voi olla ongelma. Hyvinvoinnin haasteet nautojen ja sikojen ulkokasvatuksessa olivat aiheena, kun tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta kokoontui syksyn ensimmäiseen kokoukseensa. Erityisesti pienten poikasten hyvinvoinnista ulkona on huolehdittava, sillä ne tarvitsevat lämpöä enemmän kuin aikuiset eläimet. Pikkuvasikoiden ja -porsaiden ulkokasvatus vaatiikin paljon hoidolta ja hoitajalta….

Lue lisää

Vasikkakuolleisuus on yhteydessä tilakokoon ja karjanhoidon käytäntöihin

Vasikoiden suuri kuolleisuus on murheellinen kesto-ongelma, johon haetaan jatkuvasti ratkaisuja. Kotimaisen tutkimuksen mukaan vasikkakuolleisuutta kasvattavat suuri tilakoko, lyhyt täysmaitojuotto, vasikan pitkä oleskelu poikimakarsinassa ja se, ettei sairastunutta vasikkaa hoideta sairaskarsinassa muista erillään. Myös koko karjan alhainen maitotuotos on yhteydessä suurempaan vasikkakuolleisuuteen. Tulokset viittaavat siihen, että vasikkakuolleisuutta olisi mahdollista pienentää noudattamalla hyviksi havaittuja hoitokäytäntöjä ja kiinnittämällä…

Lue lisää

Vasikan parempi imeä maito tutista kuin ryystää ämpäristä

Vastasyntyneellä vasikalla on imemisen tarve. Eipä ihme, sillä ilman tuota pakottavaa tarvetta vasikka ei hengissä selviäisi. Imemällä vastasyntynyt vasikka saa emältä tuhdin paketin vasta-aineita tautien vastustukseen. Ternimaidon ravintoaineet ovat niin ikään juuri vasikalle sopivat. Eläimen tarve käyttäytyä tietyllä tavalla on voimakkaasti esillä eläinsuojelulain uudistuksen yhteydessä. Vasikan tarve imeä on oiva esimerkki tärkeästä käyttäytymistarpeesta. Imeminen on…

Lue lisää

Naudan hyvinvointi

Tilanpuute, epämukava makuupaikka, nupoutus ilman kivunlievitystä ja suuri vasikkakuolleisuus ovat nautojen hyvinvoinnin ongelmia. Tilanahtaus haittaa naudan elämää Naudan hyvinvointi edellyttää, että naudalla on riittävästi tilaa ja resursseja toteuttaa lajinmukaisia käyttäytymistarpeitaan. Navetassa naudat joutuvat elämään ahtaammin kuin luonnonoloissa. Ahtaat tilat häiritsevät nautojen sosiaalista kanssakäymistä ja heikentävät eläinten hyvinvointia. Vakaassa nautaryhmässä aggressioita ei juuri ilmene, mikäli arvoasteikossa…

Lue lisää

Nauta luonnossa

Alkuhärkä metsästettiin sukupuuttoon Naudan villi esi-isä, alkuhärkä, kuoli sukupuuttoon vuonna 1627. Varhaisimmat arkeologiset todisteet naudan kesytyshistoriasta ovat 10 000 vuoden takaa. Ihminen on ilmeisesti alkanut kesyttää nautoja samanaikaisesti eri paikoissa: rasvakyttyräisten seebujen kesytyshistoria alkoi todennäköisesti Intian niemimaalla ja eurooppalaisen kyttyrättömän naudan Lähi-Idässä. Nykynautojen käyttäytymistä luonnonoloissa on päästy tutkimaan esimerkiksi Chilinghamin puoliluonnollisissa nautalaumoissa Isossa-Britanniassa. Chilinghamin naudat…

Lue lisää

Nauta tuotantoeläimenä

Nautojen pitopaikat Parsinavetassa nauta on kytkettynä parteen ja eläimen liikkuminen on rajallista. Parsinavetassa nauta syö, juo ja lepää samassa paikassa ja se myös myös lypsetään omalla paikallaan. Ruoka annetaan eläimen eteen ruokintapöydälle, juomakuppi on sivulla. Parsinavetassa elävät lehmät ja hiehot eli poikimattomat naaraspuoliset naudat pääsevät laidunkaudella laitumelle. Pihattonavetassa naudalla on mahdollisuus liikkua itse pihaton eri…

Lue lisää