Blogi

Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan kannanotto 20.2.2018 Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan mielestä äärimmäisiä ulkonäköpiirteitä korostava eläinjalostus on ennen kaikkea eläinten hyvinvointia heikentävä yhteiskunnallinen epäkohta, johon on pikimmiten puututtava. Jalostusta on ollut mahdollista ohjata jossain määrin jo nykyisen lainsäädännön avulla. Tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan ole hyödynnetty riittävästi. Uuden eläinten hyvinvointilain luonnoksen kirjaukset tarjoaisivat puuttumiseen aiempaa…

Uuden eläinten hyvinvointilain tarkoituksena on edistää eläinten hyvinvointia ja suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla niiden hyvinvoinnille aiheutuvalta haitalta. Alun perin tähän yhteyteen oli suunniteltu myös mainintaa eläimen itseisarvoon perustuvasta kunnioittamisesta. Itseisarvo olisi riippumaton eläimen käyttötarkoituksesta ja taloudellisesta tai muusta arvosta ihmiselle. Eläimen itseisarvo mainitaan lain perusteluissa, mutta luonnoksen lakitekstiin asti kirjaus ei päätynyt. ­ Lakiehdotuksen…

Uuden eläinten hyvinvointilain tavoitteena olisi edistää eläinten hyvinvointia varmistamalla, että eläimet voivat ihmisenkin hoidossa toteuttaa lajinmukaisia käyttäytymistarpeitaan. Siksi on luontevaa, että lakiin kirjattava lista sallituista eläinlajeista tulisi rajaamaan pois sellaiset lajit, joille ei Suomen oloissa pystytä järjestämään riittävän lajinmukaista hoitoa ja olosuhteita. Positiivilista eli lista sallituista eläinlajeista ei ole lainsäädännössämme aivan uusi asia, sillä meillä…

Eläinten terveyttä ja hyvinvointia haittaavaa jalostusta tehdään sekä lemmikki- että tuotantoeläinpuolella. Laki kieltää periaatteessa tällaisen jalostuksen, mutta toistaiseksi sairaaksi jalostamisesta ei ole annettu tuomioita. Tiettyjen ominaisuuksien ja rotupiirteiden osalta jalostustoiminta on jo karannut kauas eettisesti hyväksyttävästä. Uuden eläinten hyvinvointilain myötä tilanteeseen on mahdollista puuttua aiempaa tehokkaammin. Nykyisen eläinsuojelulain mukaan sellainen jalostus, joka aiheuttaa tai saattaa…

Uusi lakiluonnos painottaa jokaisen kansalaisen vastuuta eläimistä, niin lemmikeistä, tuotantoeläimistä kuin luonnoneläimistäkin. Jokaisella meistä on velvollisuus auttaa sairasta tai loukkaantunutta eläintä. Jatkossa luonnonvaraista eläintä ei kuitenkaan saisi ottaa pitkäaikaiseen hoitoon, mitään selkärankaista eläintä ei saisi ottaa luonnosta lemmikiksi, eikä lemmikkieläimiä saisi päästää lisääntymään hallitsemattomasti ja muodostamaan puolivillejä populaatioita. Kadonneen lemmikin etsimisessä olisi toimittava aiempaa nopeammin,…

Uuden eläinten hyvinvointilain vaatimuksiin kuuluu, että eläimiä on kohdeltava hyvin ja kunnioittavasti. Perusteena on, että eläinten kohtelulla on keskeinen merkitys eläimen hyvinvoinnille kaikissa niissä tilanteissa, joissa ihminen on tekemisissä eläimen kanssa. Eläimen ja hoitajan välinen hyvä suhde on keskeinen tekijä eläimen kokonaishyvinvoinnin kannalta. Uutena vaatimuksena lakiluonnokseen sisältyy säännös eläimen totuttamisesta käsittelyyn ja pito-olosuhteisiin. Uutta olisi…

Uuden eläinten hyvinvointilain luonnoksessa kielletään aiheuttamasta eläimelle tarpeetonta kärsimystä. Eläimille tehtävien kivuliaiden toimenpiteiden yhteydessä tulisi jatkossa käyttää kivunlievitystä. Käytännössä tämä tarkoittaisi esimerkiksi vasikoiden nupoutusta ja porsaiden kastrointia kipulääkittyinä. Vaatimuksesta tullaan säätämään tarkemmin asetustasolla. Kipulääkityksen vaatimuksesta voitaisiin jatkossa poiketa ainoastaan silloin, kun toimenpiteestä aiheutuu vain lievää tai hetkellistä kipua tai jos on kyse hätätilanteesta. Erikseen kiellettäisiin…

Juominen ja syöminen ovat jokaisen eläimen perustarpeita. Puhtaan juomaveden saanti ja sopiva määrä oikeanlaista ravintoa ovat hyvinvoinnin edellytyksiä, ja puutteet niissä näkyvät hyvinvoinnin heikkenemisenä ja esimerkiksi tuotantoeläimillä tuotoksen laskuna. Uuteen eläinten hyvinvointilakiin suunniteltiin kirjattavaksi vaatimus jatkuvasta vedensaannista, mutta nyt lausunnoilla olevan luonnoksen mukaan jatkuvaa vedensaantia ei edellytettäisi. Sopiva vedensaanti toteutuu parhaiten, kun vettä on jatkuvasti…

Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan kannanotto 10.1.2018 Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta on huolissaan tarhattujen suurikokoisten sinikettujen hyvinvoinnista. Eläinoikeusjärjestön julkisuuteen tuomat kuvat, viimeaikainen keskustelu sinikettujen jalostamisesta ja ruokkimisesta ylilihaviksi, sinikettujen vääntyneet jalat sekä turkiseläintilojen viranomaistarkastusten huonot tulokset ovat lisänneet neuvottelukunnan huolta turkiseläinten hyvinvoinnista. Suurikokoisten sinikettujen lihavuus ja roikkuva nahka aiheuttavat haittaa eläinten hyvinvoinnille. Huolta herättää myös yleinen sinikettujen jalkojen…

Mahdollisuus toteuttaa luontaisia käyttäytymistarpeita on olennainen osa eläimen hyvinvointia. Käyttäytymistarve tarkoittaa eläimen normaalin kehittymisen sekä fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi välttämätöntä käyttäytymistä. Vaatimus eläimen mahdollisuudesta tiettyjen olennaisten käyttäytymistarpeiden toteuttamiseen on kirjattu useaan kohtaan eläinten hyvinvointilain luonnoksessa. Käyttäytymistarve on olemassa olosuhteista riippumatta Eläimen tarve käyttäytyä tietyllä tavalla on olemassa riippumatta siitä, onko käyttäytyminen eläimen elinympäristössä mahdollista ja…