Elintarviketurvallisuusvirasto Evira julkaisi juuri vuoden 2017 eläinsuojelutarkastusten tulokset. Tarkastuksia tehtiin sekä epäilyjen perusteella että otannalla, joka painottui viime vuonna nautatiloihin. Tuotantoeläintilojen otantatarkastuksissa puutteita löytyi 17 % tarkastetuista kohteista. Positiivista on, että viime vuosina yhä useammalla tarkastuskäynnillä on selvitty pelkästään neuvonnallisin keinoin.
Epäilyyn perustuvien tarkastusten määrä kasvussa
Epäilyyn perustuvia tarkastuksia on viime vuosina jouduttu tekemään aiempaa enemmän. Syynä kasvuun on etupäässä lemmikkieläinten pitoon liittyvien epäilyjen lisääntyminen. Näissä tarkastuksissa 29 %:lla käynneistä oli puutteita, joiden vuoksi eläinten omistajalle annettiin joko määräys korjata puutteet määräajassa, tai kielto jatkaa eläinsuojelusäädösten vastaista menettelyä. Vakavia laiminlyöntejä oli 9 % tapauksista.
Positiivista on, että kun kymmenisen vuotta sitten lähes joka toinen tarkastuskäynti johti viranomaistoimenpiteisiin, viime vuonna viranomaistoimenpiteitä aiheutui alle 40 %:ssa tarkastuksista.
Tuotantoeläintiloilla jouduttiin antamaan kieltoja tai määräyksiä hieman useammin kuin lemmikkikohteissa. Kiireellisiin toimenpiteisiin sen sijaan ryhdyttiin lemmikkieläinkohteissa huomattavasti useammin kuin tuotantoeläintarkastuksilla. Käytännössä kiireelliset toimenpiteet tarkoittavat eläinten toimittamista hoitoon muualle, ensiapuna annettavaa ruokaa, vettä ja hoitoa, sekä tarpeen mukaan myös eläinten myymistä tai lopettamista. Lähes 80 % kiireellisistä toimenpiteistä kohdistui viime vuonna lemmikkieläimiin.
Otantatarkastuksissa painotus nautojen hyvinvoinnissa
Suunnitelmallisissa otantatarkastuksissa tuotantoeläintiloja tarkastettiin 377, joista eläinsuojelusäädösten vastaista menettelyä todettiin 17 prosentilla tiloista. Määrä on pienempi kuin edellisvuotinen 24 %, ja Eviran mukaan paras tulos kymmeneen vuoteen. Kiireellisiin eläintensuojelutoimenpiteisiin ei näissä tarkastuksissa tarvinnut ryhtyä kertaakaan.
Otantatarkastuksissa painotettiin nautatiloja. Tilastoanalyysin perusteella tiedetään, että tiloilla, joilla on aiemmin havaittu eläinten hyvinvoinnin laiminlyöntejä, on riskinä, että niitä havaitaan vastakin. Laiminlyöntejä havaittiin 15 prosentilla tiloista, ja kolmannes niistä koski vasikoiden pitoa. Puutteet vasikoiden pidossa ovat olleet vuodesta toiseen toistuva murheenkryyni. Puutteita oli viime vuonna erityisesti vasikoiden juotossa sekä pitopaikan puhtaudessa ja turvallisuudessa. Tilavaatimusten noudattaminen oli kuitenkin hyvin hallinnassa.
Tarkastetuista nautatiloista yhdeksällä tilalla nautojen saatavilla ei ollut päivittäin riittävästi vettä. Tämä kertoo siitä, ettei eläinten riittävä vedensaanti ole nykylainkaan puitteissa täysin turvattu. Viidellä tilalla ei ollut riittävästi henkilökuntaa, ja näillä tiloilla oli useita vakavia eläinten hyvinvointia heikentäviä laiminlyöntejä. Suurin osa laiminlyönneistä kohdistui suoraan eläinten hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin, sillä kirjanpidon puutteiden osuus kaikista epäkohdista oli vain 2 %.
Eviran mukaan puutteet tuotantoeläinten pidossa eivät yleensä johdu tietämättömyydestä tai ammattitaidon puutteesta. Tyypillisiä syitä ovat turtuminen omiin toimintatapoihin, oman jaksamisen yliarviointi, säännösten noudattamisen kalleus sekä alan lisääntyneet tuottavuusvaatimukset. Uusien lakisääteisten vaatimusten noudattamiseen siirtymäaikojen päättyessä ei myöskään aina ole herätty ajoissa.
Kiinnostava yksityiskohta lypsykarjatilojen osalta on parsinavetoissa pidettävien nautojen jaloittelu- ja laidunnusvelvoitteen poikkeukset. Vuodesta 2006 lähtien parsinavettojen lehmät ja hiehot on pitänyt lain mukana päästää laitumelle tai jaloittelemaan vähintään 60 päivänä vuodessa. Velvoitteeseen on kuitenkin hyvin perustein voinut hakea vapautusta poikkeusluvalla. Vuonna 2006 vapautus myönnettiin lähes 170 tilalle, mutta viime vuonna enää kahdeksalle tilalle. Luvut kertovat siitä, että aika on ajanut lehmien ympärivuotiseen sisällä pitoon perustuvien parsinavettatilojen ohi.
Turkistiloilla valvontapainetta tänä vuonna
Turkiseläintiloista 23 %:lla havaittiin puutteita, mikä on huomattava parannus edellisvuosien lukemiin. Yleisimmät laiminlyönnit liittyivät lattian ja häkkien verkkopohjan kuntoon sekä rakennusten ja laitteiden turvallisuuteen. Puutteita oli myös sairastuneista ja vahingoittuneista eläimistä huolehtimisessa. Viime vuosien tyyppivikaa, pureskelu- ja virikemateriaalin puutetta, oli enää yhdellä tarhalla. Kuluvana vuonna otantaan perustuvaa valvontaa painotetaan turkistiloilla, joten ensi vuoden tulosraportti antaa kattavamman kuvan siitä, miten turkiseläinten hyvinvoinnin vähimmäisvaatimuksia noudatetaan.
Kuljetukset kunnossa
Eläinkuljetusten osalta eläinsuojelulain ja -asetusten noudattamisessa ollaan hyvällä mallilla: havaittujen laiminlyöntien määrä vähenee vuosi vuodelta. Viime vuonna jo 93 % kuljetuksista täytti vaatimukset. Keskimääräinen eläinten kuljetusaika tarkastetuissa 357 kuljetuksessa oli noin 4 tuntia, mutta yli kahdeksan tunnin kuljetuksiakin oli 32.
Eviran raportti eläinten hyvinvoinnin valvontatuloksista 2017 täällä