Sähköpiiskan käyttö eläinten ohjailussa keskustelutti tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukuntaa. Sähköpiiskaa käytetään karjan ajoon esimerkiksi teurastamoilla, mutta sen rutiininomainen tai muuten liiallinen käyttö ei ole sallittua. Neuvottelukunnan mukaan sähköpiiska ei kuulu taitamattoman eläintenhoitajan käsiin.
Sähköpiiskan käyttö eläinlääkärin valvonnan alle
Keskustelu sähköpiiskoista nousi pintaan viime vuoden lopulla, kun sastamalalaisen teurastamon omistaja ja seitsemän työntekijää tuomittiin eläinsuojelurikoksesta päiväsakkoihin. Tuomitut olivat aiheuttaneet teuraseläimille tarpeetonta kipua ja tuskaa muun muassa liiallisella sähköpiiskan käytöllä.
Sähköpiiskan käytöstä teurastamoissa säädetään EU:n lopetusasetuksessa. Sähköpiiskalla saa ajaa karjaa vain silloin, kun eläimet eivät muuten suostu liikkumaan, eikä iskuja saa antaa toistuvasti. Sähköpiiskan käytöstä muualla kuin teurastamoissa säädettäneen tarkemmin uudistuvan eläinten hyvinvointilain toimenpideasetuksessa.
Neuvottelukunnan näkemyksen mukaan sähköpiiskan käyttömahdollisuus teurastamoiden ulkopuolella tulisi antaa vain eläinlääkärille tai sitä tulisi voida käyttää vain eläinlääkärin valvonnassa. Käyttö olisi hyväksyttävää ainoastaan eläinlääkinnällisen toimenpiteen yhteydessä. Neuvottelukunta totesi, ettei taitava eläinten käsittelijä tarvitse sähköpiiskaa ollenkaan, eikä se varsinkaan kuulu taitamattoman eläintenhoitajan käyttöön.
Hännänkatkaisurutiinista halutaan eroon EU:ssa
Neuvottelukuntaa puhutti myös lainvastainen, mutta Euroopassa yleinen tapa typistää sikojen hännät hännänpurennan ehkäisemiseksi. Sikojen suojelun EU-lainsäädäntö ei salli sian hännän leikkaamista rutiininomaisesti. EU-maista kuitenkin vain Suomessa ja Ruotsissa siat saavat pitää häntänsä. Suomalainen sikojen kasvatus, jossa eläinten häntiä ei typistetä, onkin toiminut esimerkkinä sikojen kasvatuksen hyvästä eurooppalaisesta toimintatavasta.
EU-komissio on tehnyt opintomatkan Suomeen ja suomalaiset tuottajat ovat esiintyneet eurofoorumilla kertoen, miten hännällisten sikojen kasvatus onnistuu. Komission tavoitteena on hännäntypistyksen vähentäminen koko EU:ssa. Häntineen kasvatusta kuitenkin vastustetaan monessa EU-maassa, sillä se edellyttää tuotantokustannuksia kasvattavia investointeja, kuten lisätilaa ja rakolattia-alan vähentämistä sikojen karsinoissa.
Tuotantokanien pidolle luvassa vähimmäisvaatimukset
Neuvottelukunta totesi, että tuotantokanien pidon hyvinvointisäännöksille alkaa Suomessakin olla tarvetta. Kani on eurooppalaisittain hyvin yleinen lihan, turkiksen ja/tai villan vuoksi kasvatettava tuotantoeläin, ja kanituotantoon on virinnyt mielenkiintoa meilläkin. Maa- ja metsätalousministeriössä on vertailtu eri EU-maiden lainsäädäntöä kanien pitoon liittyen ja ryhdytty valmistelemaan kanien hyvinvointisäädöstä, joka asettaisi tuotantokanien pidolle ja hoidolle vähimmäisvaatimukset.
Säädöksessä tulisi määritellä, mitä tuotantokanilla tarkoitetaan, ja mikä on kaniharrastuksen ja kanituotannon ero. Kanien hyvinvointiin vaikuttaa muun muassa pitopaikan pohjamateriaali. Säädöstä valmistellessa on pohdittava, voiko kaneja kasvattaa häkeissä, ja jos voi, onko verkkopohja hyväksyttävä kanien alustana. Kantaa on otettava myös siihen, sallitaanko kanien ulkokasvatus eristämättömissä rakennuksissa. Neuvottelukunta jatkaa keskustelua tuotantokaniasetuksen sisällöstä tulevissa kokouksissa.