fbpx Siirry sisältöön
Takaisin

Korona muutti eläintarhaeläinten arkea Korkeasaaressa

aasianleijona; Korkeasaari

Korkeasaaren eläintarha Helsingissä avasi ulkotilansa yleisölle vapun jälkeen. Takana oli koronapandemiasta johtunut viiden kuukauden sulku, jolloin eläintarhaan ei otettu vierailijoita. Eläinten hoito ja eläintarhan tekemä lajiensuojelutyö on kuitenkin jatkunut entisellään koko sulun ajan, ja talven hiljaisuuden jälkeen eläimiä on jo ryhdytty totuttamaan yleisön paluuseen.

Hiljainen talvi Korkeasaaressa

”Entinen normaali” on tarkoittanut Korkeasaaren eläimille paitsi aikaa ennen koronaa, myös aikaa, jolloin vierailijoita riitti ja yleisön huomio oli taattu. Etenkin sosiaaliset eläinlajit saivat virikkeitä ihmisten läsnäolosta ja tottuivat olemaan katseen kohteena – tai ehkä ennemminkin itse tarkkailemaan aitausten reunoilla parveilevia turisteja. Viiden kuukauden vierailijasulku muutti useiden lajien arkea ja elämää saaressa.

”Isoin muutos normaalin verrattuna on äänimaiseman hiljeneminen ja eläinten ihmiskontaktien väheneminen”, kertoi Korkeasaaren nisäkäskuraattori ja eläinten hyvinvointiryhmän vetäjä Hanna-Maija Lahtinen. ”Suuret ruohonsyöjäeläimet eivät ole kovin näkyvästi reagoineet yleisön puuttumiseen, mutta ovat kyllä olleet aiempaa kiinnostuneempia ihmisistä ja tapahtumista, kuten saaressa tehdyistä korjaustöistä”, Lahtinen mainitsi.

Henkilökunta on talven aikana saanut keksiä kädellisille eli berberiapinoille, tamariineille, makeille, marmoseteille ja sakeille lisävirikkeitä puuttuvien yleisökontaktien korvaamiseksi. Eläinten ihmiskontaktit ovat rajoittuneet niiden hoitajiin. Normaalioloissa kädellisillä on tapana ottaa itse aktiivisesti kontaktia vierailijoihin, varsinkin lapsiin, ja nyt eläinten uusi normaali on ollut vain henkilökunnan läsnäolo. Ruokaan, koulutukseen ja oppimiseen liittyviä virikkeitä on talven aikana tarjottu eläimille entistä enemmän.

Paluu uuteen normaaliin tapahtuu vähitellen

Kevään mittaan eläimiä on ryhdytty hiljalleen totuttamaan takaisin yleisön paluuseen: Korkeasaaressa on käynyt jonkin verran kutsuvieraita ja arvonnan kautta valittuja vierailijoita. Myös henkilökunnan perheitä on kannustettu käymään katsomassa eläimiä, jotta eläimet saisivat kaipaamaansa ihmisviihdettä. Vierailijoille puolestaan on ollut palkitsevaa, kun eläimet ovat olleet tavallista kiinnostuneempia ihmisistä talven hiljaiselon jälkeen.

Korkeasaari, amurinleopardi

Nyt Korkeasaaressa vierailijoille painotetaan, että he ovat vierailulla eläinten kotona, eikä eläinten kotirauhaa saa häiritä esimerkiksi ryskyttämällä aitauksia. Eläinten annetaan sopeutua kasvaviin yleisömääriin hiljalleen muun muassa järjestämällä isoille kissoille mielekästä tekemistä ja tarjoamalla niille enemmän paikkoja vetäytyä kauemmas yleisöstä. Saaressa myös kiertää aiempaa enemmän henkilökuntaa tarkkailemassa eläinten reaktioita yleisöön, kertomassa yleisölle eläimistä ja antamassa ohjeita siitä, kuinka kannattaa käyttäytyä.

Korona on riski useille eläintarhan lajeille

Koronaviruksen tiedetään voivan tarttua ihmisestä ainakin kissaeläimiin, kädellisiin ja näätäeläimiin. Siksi näitä eläinryhmiä on Korkeasaaressakin suojeltava suorilta ihmiskontakteilta. Ihminen voi tartuttaa viruksen eläimen, mutta on myös mahdollista, että tartunta tulee eläimeltä ihmiselle. Henkilökunta onkin saanut erityiset ohjeet eläinten käsittelyyn, hoitoon ja hygieniaan, ja yleisöä opastetaan pitämään saaressa riittävän iso ’turpaväli’. Yleisön ja eläinten välistä turvaetäisyyttä on kasvatettu pystyttämällä lisäaitoja muun muassa apinoiden aitauksen eteen. Eläinten sisätilat ovat yleisöltä kiinni, ja esimerkiksi sisällä asuvia berberiapinoita yleisö pääsee näkemään vain kaukaa, jos ne ovat käymässä ulkoaitauksessaan.

Lintuinfluenssan torjunta teettää töitä

Koronan lisäksi eläintarhan eläimiä uhkaa lintuinfluenssa. Talven aikana eteläisestä Suomesta on löydetty korkeapatogeenista lintuinfluenssaa useista luonnonvaraisista ja tarhatuista linnuista. Korkeasaaren villieläinsairaalaan tuotiin talvella kanahaukka, jolla todettiin lintuinfluenssa ja joka lopetettiin sen vuoksi välittömästi. Myös muista syistä tuolloin sairaalahoidossa olleet linnut jouduttiin tautiriskin vuoksi lopettamaan. Samalla rajattiin tiukemmin lintulajit, joita voidaan ottaa hoitoon: esimerkiksi isoja vesilintuja, varislintuja ja petolintuja ei nyt hoideta Korkeasaaressa. Ohjeita lintuinfluenssan torjumiseksi on tarkennettu, ja tautisulku eläintiloihin pidetään tiukkana.

Korkeasaari, kuningasmerikotka

Valkoposkihanhi herättää tunteita myös Korkeasaaressa

Valkoposkihanhi on potentiaalinen lintuinfluenssan levittäjä, mutta myös ärhäkkä puolustamaan pesäänsä ja perhettään. Valkoposkihanhien pesintää ei-toivottuihin paikkoihin torjutaan Korkeasaaressa esimerkiksi verkoin ja turveharkoin. Hanhiliikennettä ohjataan toivotuille alueille rajaamalla näitä alueita ihmisiltä ja osoittamalla ihmisille kyltein, missä hanhilla on etuoikeus oleskeluun.

valkoposkihanhiStressaantuneina hanhet voivat käydä aggressiivisiksi ihmistä kohtaan, mutta myös osa Korkeasaaren tarhaeläimistä pelkää hanhia. Aitauksissa, joihin hanhet pääsevät sisään, eläinten ruoat on pidettävä suojassa, etteivät hanhet kävisi popsimassa herkkuja suihinsa. Näin pyritään mahdollistamaan yleisön, hanhien ja eläintarhaeläinten sopuisa yhteiselo.

Ihmislapsi viihdyttää kissapetoa

Korkeasaaren eläimet ovat pääosin tottuneita hoitajiinsa ja rutiineihinsa. Vierailijoiden ennakoimaton käyttäytyminen tuo monille lajeille virkistävää vaihtelua rutiineihin. Isot kissat saavat viihdykettä vaaniessaan lasin takana parveilevia potentiaalisia saaliita, ihmislapsia. Lapsivierailijoilla taas on tapana ottaa kontaktia erityisesti kädellisiin, joita ihmiskontakti viihdyttää.

valkoposkihanhi

Korkeasaaren tehtävänä on valistustyön lisäksi lajien- ja luonnonsuojelu. Eläintarhaan tulevat eläimet hankitaan suojeluohjelmien lajikoordinaattorien suositusten mukaisesti toisista Euroopan eläintarhayhdistykseen kuuluvista tarhoista ja kansainvälisen yhteistyön kautta muista vastuullisesti toimivista eläintarhoista, jos lajilla ei ole vielä suojeluohjelmaa. Osa eläimistä on Tullin takavarikoimia tai on tullut eksoottisten eläinten pelastuskeskuksen kautta. Eläimiä ei oteta luonnosta eikä minkään lajin vaihtamisessa käytetä rahaa, koska pentutehtailua, salametsästystä ja eläimillä keinottelua ei haluta tukea. Vain kuljetuskustannukset ja mahdolliset terveystestaukset maksetaan lähettävälle eläintarhalle.

Kuvat: Olli Leino

 

Lue lisää:

Luonnonvaraisen eläimen hoito: yksilön vai kannan etu?

Monitieteinen tutkimus avaa uusia näkökulmia eläinten hyvinvointiin

Eläimet ja sirkus: Kuuluvatko ne yhteen?

  •  
  •  
  •