Euroopan eläinten hyvinvoinnin neuvottelukuntien (EuroFAWC) edustajat kokoontuivat toukokuussa vuosittaiseen tapaamiseensa Kööpenhaminassa. Osallistujamaiden ajankohtaiskatsausten jälkeen keskityttiin tarkemmin villieläinten pitämiseen sirkuksissa.
Suomen neuvottelukuntia tapaamisessa edusti eläinsuojeluasiamies Sari Salminen. Ohessa Sarin kirjoitus tapaamisen annista.
Eläimet sirkuksissa
Eläinten ja erityisesti villieläinten hyvinvointi sekä niiden pitäminen ja esiintyminen kiertävissä sirkuksissa puhututtaa useissa Euroopan maissa. Itävalta ja Belgia ovat päätyneet täyskieltoon villieläinten pidolle sirkuksissa. Kaikissa pohjoismaissa on osittainen kielto villieläinten käyttämiselle ja yleisimmät sirkuksissa kiertävät villieläimet ovat norsuja ja merileijonia.
Suomessa sirkuksessa ei saa käyttää apinoita, petoeläimiä, luonnonvaraisia märehtijöitä, kavioeläimiä, pussieläimiä, hylje-eläimiä, norsuja, sarvikuonoja, virtahepoja, petolintuja, strutsilintuja eikä krokotiilieläimiä. Edellä olevista eläinryhmistä saa sirkuksissa kuitenkin käyttää koiria ja kotikissoja, merileijonia, poneja, kesyhevosia ja -aaseja.
Tanskan eläineettisen neuvottelukunnan sihteeri Stine B. Christiansen alusti aiheesta. Hän nosti esiin villieläinten pitoon sirkuksissa liittyviä eettisiä ja eläinten hyvinvointinäkökulmia kuten eläinten asumukset, ihmisten turvallisuus, kuljettaminen, kouluttaminen, itse esitykset, villit vai kesytetyt eläimet, näkemykset eläimistä ja lainsäädäntö.
Monet näistä ovat huolestuttavia etenkin villieläinten hyvinvoinnin osalta. Toisaalta sirkuksissa asuvat eläimet ovat esimerkiksi tottuneita kuljettamiseen päinvastoin kuin tilalla kasvanut tuotantoeläin, joka kuljetetaan vaikkapa jatkokasvatuspaikkaan tai teurastamolle. Yhtenä ongelmana onkin, että sirkuseläinten olosuhteista ei ole tutkittua tietoa, vaan tieto on peräisin muista eläintenpitomuodoista. Villieläinten vangituissa olosuhteissa elämisestä löytyy tutkittua tietoa eläintarhojen osalta.
Norsujen ja merileijonien osalta tiedetään, ettei liikkuvissa sirkuksissa ole mahdollista järjestää riittäviä tiloja eläinten käyttäytymistarpeiden toteuttamista varten. Norsujen osalta voitaisiin aidata väliaikaisesti riittävä tila, mutta tällöin ihmisten turvallisuus on vaarantunut. Merileijonilla pitäisi olla sukeltamista varten useita metrejä syvä allas, jonka järjestäminen on käytännössä mahdotonta.
EuroFAWC lausui kokouksessaan:
- Liikkuvissa sirkuksissa tiettyjen villieläinlajien turvallinen pitäminen ja riittävien hyvinvointiedellytysten toteuttaminen voi aiheuttaa ristiriidan, jonka seurauksena joko eläinten hyvinvointi tai ihmisten turvallisuus vaarantuu merkittävästi.
- Yleisesti ottaen eläinten on voitava toteuttaa niille tyypillistä käyttäytymistä kuten liikkuminen ja sosiaalinen kanssakäyminen.
- Kun ihminen pitää eläimiä, tulisi niiden pystyä ilmaisemaan edellä mainittua käyttäytymistä riittävästi varustellussa ympäristössä.
- Liikkuvien sirkusten erityistilanteet kuten usein toistuva kuljettaminen ja rajoitettu elintila aiheuttavat sen, että niissä on vaikea taata kaikkina hetkinä kunnon asumusta eläimille etenkään villieläimille.
- Lisäksi jos eläinten hyvinvointi ei ole tyydyttävällä tasolla, mahdollinen esiintymisen koulutuksellinen rooli on rajoittunut.
- Toisin kuin aiempina aikoina, on tänä päivänä monia erilaisia tapoja nähdä ja kokea villieläimiä, esimerkiksi eläintarhat, televisio, internet ja matkustaminen.
EuroFAWC kyseenalaistaakin, onko nykyaikaisessa yhteiskunnassa villieläinten esiintyminen liikkuvissa sirkuksissa enää oikeutettua perinteisellä koulutuksellisen ja viihdyttämisen arvolla perusteltuna. Eläinten hyvinvointiin liittyvät huolet lisäävät epäilystä siitä, voidaanko tätä perinnettä oikeuttaa modernissa yhteiskunnassa.
Teksti: Sari Salminen