Siirry sisältöön
Takaisin

Luonnonvaraisen eläimen hoito: yksilön vai kannan etu?

saimaannorpan kuutti

Loukkaantunut tai heikkokuntoinen luonnonvarainen eläin herättää ihmisessä auttamishalun, ja avun tarpeessa olevaa eläintä pitääkin auttaa järjestämällä sille asianmukaista hoitoa. Kuka tahansa ei kuitenkaan ole pätevä hoitamaan luonnonvaraisia eläimiä, eikä hoitaminen ole aina eläimen hyvinvoinnin kannalta järkevää. Jos eläimen ennuste selvitä luonnossa omin voimin hoidon jälkeen on huono, eläimen lopettaminen voi olla parempi vaihtoehto.

Hoidon tavoitteena palauttaminen luontoon

Luonnonvaraisten eläinten hoito on yleistynyt viime vuosina. Apua tarvitsevia eläimiä hoidetaan villieläinhoitoloissa, joiden on täytettävä eläinsuojelulain mukaiset vaatimukset väliaikaisen hoidon tarjoamisesta. Hoidon aloittamisen lähtökohtana on terveen ja hyväkuntoisen eläimen palauttaminen hoidon jälkeen luontoon. Se, toteutuuko hoidettujen eläinyksilöiden elinkelpoisuus, voidaan todentaa kuitenkin vain harvoin, ja seurantakin on vaikeaa järjestää. Villieläinten hoitoon liittyy myös kysymys siitä, onko yksilön etu yhtä kuin populaation tai koko kannan etu. Erityisesti nämä seikat korostuvat uhanalaisten populaatioiden yhteydessä.

Julkkiskuutit otsikoissa

Uhanalaisen saimaannorpan osalta asia nousi otsikoihin viime kesänä, kun kahta heikkokuntoiseksi arvioitua kuuttia ryhdyttiin hoitamaan. Aiemmin suojelusta vastaava viranomainen oli lähinnä tarkkaillut heikkokuntoisia yksilöitä, mutta eläimiä ei ollut ollut tapana aktiivisesti hoitaa, vaan ne useimmiten lopetettiin eläinsuojelullisin (247/1996, 14 §) perustein.

Viime kesänä loukkaantuneena löydetty saimaannorpan kuutti kuljettiin Korkeasaareen, jonne se jäi pysyvästi tautiriskin takia. Tästä muotoutui samalla ennakkopäätös siitä, että jos norppa siirretään pois Saimaan vesistöalueelta, sitä ei voi enää palauttaa takaisin kotivesilleen. Viime tammikuussa Korkeasaari sai poikkeusluvan säilyttää kuuttia asianmukaisissa tiloissa, mutta eläin menehtyi helmikuussa 2020 suolitukokseen. Norppa ehti olla yleisön nähtävillä Korkeasaaressa vajaat kaksi viikkoa.

Kesällä Saimaalta löytyi toinenkin huonokuntoinen kuutti, jolle perustettiin Saimaalle hoitopaikka. Kuutti vapautettiin luontoon lyhyen hoitojakson jälkeen, mutta se palaili takaisin ja vaikutti kiintyneeltä hoitajaansa. Lopulta kuutti lähti pois alueelta, mutta lokakuussa se löydettiin rannalta huonokuntoisena ja laihtuneena, eikä siitä sen jälkeen ole uutisoitu.

Milloin pitää puuttua?

Metsähallitus ilmoitti vastikään suunnittelevansa liikuteltavia norppahoitoloita Saimaalle, ja toimintatapa on tarkoitus vakiinnuttaa jo ensi kesäksi. Hoitoloissa voidaan pelastaa huonokuntoisia norppia, mutta vielä ei ole tietoa, mikä on yksittäisten norppien hoitamisen hyöty koko populaation tasolla uhanalaiselle lajille.

Luontoon palautettavien villieläinten hoitoa ei voi täysin verrata tuotanto- tai lemmikkieläinten hoitoon. Villieläinten hoidossa ihmiskontaktia on vältettävä niin paljon kuin mahdollista, eikä eläintä pidä aktiivisesti kesyttää. Eläinsuojelulain nojalla jokainen on velvollinen auttamaan loukkaantunutta tai muuten hädässä olevaa eläintä, mutta eläimen hädän tunnistaminen ei aina ole helppoa.

Luonnonvarainen eläin ei välttämättä ole lainkaan hoitoa vailla, vaikka surkealta näyttäisikin, esimerkkinä vaikkapa yksinäiset rusakonpoikaset, joihin ei pidä koskea. Rusakkoemo voi jättää poikasensa pitkäksikin aikaa, ennen kuin palaa imettämään. Joidenkin lajien eläimille lähikontakti ihmisen kanssa voi aiheuttaa jopa tappavan stressaavan kiinnipitolihasrappeuman (capture myopathy). Sairaita luonnonvaraisia eläimiä ei useimmiten ole tarkoituksenmukaista lähteä etsimään ja ottamaan haltuun.

Suojelun tavoitteena luonnossa selviytyvä norppakanta

Kesyyntyminen on keskeinen ongelma villieläinten hoidossa. Saimaalla kokonainen hyljepopulaatio elää hyvin lähellä ihmistä, ja siten myös suurimmat vaaratekijät ovat kytköksissä ihmiseen. Kesyyntyminen on riski, joka vähentää merkittävästi norppayksilön selviytymisen mahdollisuuksia luonnossa. Ihmisen kädestä syöttämänä norpan oma ravinnonhankinnan oppiminen luonnossa voi heikentyä.

On myös tarpeen pohtia, onko kaikkien avuntarvitsijoiden hoito tarkoituksenmukaista, kun tavoitteena on säilyttää elinvoimainen, terve populaatio. Yksilön etua on tällöin peilattava koko populaation etuun. Yksittäisen eläimen hoidon oikeutus on kyseenalainen, jos se pitkittää eläimen kärsimystä, tai jos eläin vapautetaan luontoon sellaisessa kunnossa, että sillä on heikot mahdollisuudet selvitä luonnossa omin avuin. Nälkiintyneen, alipainoisen kuutin luonnossa selviytymisen ennuste voi hoidettunakin olla huono. Alipainoisilla kuuteilla on myös muita suurempi riski jäädä kiinni kalastusverkkoihin.

Saimaannorpan suojelun tavoitteena on luonnonvarainen, elinvoimainen norppakanta Saimaassa. Luonnonvalinta ohjaa elinvoimaisen kannan kehittymistä. Kantaa avustetaan jo esimerkiksi kolattavin pesäkinoksin, ja verkkokalastusta rajoitetaan Saimaalla norppien vuoksi. Kuuttihoitoloiden perustamista suunniteltaessa on tarpeen pohtia hoidon mahdollisia hyötyjä ja haittoja laajasti tutkijoita ja kansainvälisiä asiantuntijoita kuunnellen.

Lue lisää:

Yle 18.2.2020: Metsähallitus perustaa liikuteltavan norppahoitolan saimaannorppien avuksi – ylitarkastaja: ”Suojelu ei voi perustua yhden ihmisen hyväntahtoisuuteen”

Yle 17.2.2020: Suru-uutinen Korkeasaaresta: Saimaannorppa Topias on kuollut

Yle Areena 7.2.2020: Sanelma ja Tobias sukelsivat saimaannorpan suojelun historiaan

Yle 31.1.2020: Topias-saimaannorppa saa kuin saakin oman altaansa Korkeasaareen – Yleisö pääsee jo katsomaan norppaa, mutta ei lähietäisyydeltä

Yle 28.1.2020: Korkeasaari sai luvan saimaannorpan pitoon – altaan rakentamisesta päätös tällä viikolla

Yle 4.12.2019: Korkeasaaren eläintarha hakee lupaa saimaannorpan pitoon: ”Eläin pitää lopettaa, jos sille ei löydy tarhapaikkaa”

Yle 27.10.2019: Sanelma-norppa ajautui taas huonovointisena Saimaan rantaan – virkosi muikuilla ja polski tiehensä

Yle 29.8.2019: Korkeasaareen vietyä norppaa ei saa palauttaa Saimaalle: ”Voi vaarantaa koko luonnonkannan” – lopettaminen uhkaa

Yle 15.8.2019: Katso video: Sanelma sukeltelee iloisesti vapauteen – saimaannorpan kuutti selvisi eläinlääkäreiden hoivissa lähes kuoleman kielistä

Yle 25.7.2019: Korkeasaaren villieläinsairaalan harvinainen kuuttipotilas on olosuhteisiin nähden virkeä – mutta se ei ehkä koskaan palaa Saimaaseen

Yle 25.7.2019: Loukkaantunut kuutti löytyi rantakivikosta, videolla eläinlääkäri yrittää syöttää sitä – heikkokuntoinen eläin sai onnekkaasti paikan Korkeasaaresta

Breed, D., Meyer, L, Steyl, J., Goddard, A., Burroughs, R. & Kohn, T. 2019: Conserving wildlife in a changing world: Understanding capture myopathy—a malignant outcome of stress during capture and translocation. Conservation Physiology 7(1).

Niemi, M., Auttila, M., Viljanen, M. & Kunnasranta, M. 2011: Home range, survival, and dispersal of endangered Saimaa ringed seal pups: Implications for conservation. Marine Mammal Science 29(1): 1-13.

Sipilä, T. 2003. Conservation biology of Saimaa ringed seal (Phoca hispida saimensis) with reference to other European seal populations. Ph.D. thesis, University of Helsinki.

The owner of this website has made a commitment to accessibility and inclusion, please report any problems that you encounter using the contact form on this website. This site uses the WP ADA Compliance Check plugin to enhance accessibility.