fbpx Siirry sisältöön
Takaisin

Eläinten hyvinvoinnin rooli maatalouspolitiikassa kasvaa

hyvinvointipolitiikka on yhä tärkeämmässä roolissa; kuva navetasta
Poliittiset linjaukset ja talouden reunaehdot vaikuttavat eläinten hyvinvointiin monin tavoin.

Eläinten hyvinvointi on yhä tärkeämpää maatalouspolitiikan monimutkaisessa järjestelmässä niin Suomessa kuin EU:ssakin. Poliittisella linjanvedolla eläinten hyvinvoinnin suhteen on iso merkitys, kun arvioidaan kotieläintuotannon toimintaedellytyksiä ja alalla tarvittavia ohjaus- ja tukitoimia, kirjoittaa MTK:n asiantuntija Leena Suojala vieraskynäkirjoituksessaan.

Eläinten hyvinvointipolitiikka yhä suuremmassa roolissa

Kotieläintuottajalle tuotantosuunnan valinta on sekä arvovalinta – valinta siitä, että haluaa tehdä työtä eläinten parissa -, että liiketaloudellinen valinta. Kotieläintuotannon harjoittamisen täytyy olla sen verran kannattavaa, että tuottajalle jää viivan alle riittävä summa yrityksen pyörittämiseen. Tämä perusperiaate ei aina nouse esiin, kun yhteiskunnallinen keskustelu velloo eläinten hyvinvoinnin parantamisen, lihan syönnistä luopumisen tai eläinten hyödyntämisen kyseenalaistamisen viidakossa. Siinä kotimainen ja globaali tuotanto nähdään helposti samassa paketissa. Suomalainen kotieläintuotanto ei ole tehotuotantoa globaalein mittarein, vaikka se tehokasta onkin.

Taloudesta puhuttaessa mittari on helppo, kun laskemme euroja yhdessä muiden EU-maiden kanssa vapaan kaupan ja vapaan tavaroiden liikkuvuuden nimissä. Politiikalle sen sijaan ei ole olemassa niin kovia mittareita kuin taloudelle. Politiikka on mielikuvia, mielipiteitä, arvoja, vaikuttamista ja kompromisseja. Sillä on kuitenkin merkitystä, millaiset poliittiset suuret linjat yhteiskunnassa vedetään, kun arvioidaan kotieläintuotannon toimintaedellytyksiä, kotieläintuotannon kannattavuutta ja mitä ohjaus- tai tukitoimia alalle voitaisiin suunnata.

Hallitusohjelman eläimiä koskevat kirjaukset ja niiden toteutuminen

Muutamia konkreettisia tavoitteita kotieläintuotantoon liittyen kirjattiin nykyiseen hallitusohjelmaan vuodelta 2019:

Jo kerran eduskunnassa loppusuoralla olleen eläinten hyvinvointilain perusteluita täydennettäisiin eläimen itseisarvolla ja mahdollistettaisiin eläinten lajityypillinen käyttäytyminen entistä paremmin. Myös eläinten hyvinvointiin liittyvän lainsäädännön valvontaa parannettaisiin ja teurastamoiden videovalvontaa tehostettaisiin. Seinäjoelle perustettaisiin eläinsuojeluasiamiehen virka. Ohjelmaan on kirjattu myös asetettavaksi asiantuntijaryhmä selvittämään, miten voidaan tukea sika-alan tavoitteita porsitushäkeistä luopumiseksi. Toinen kirjaus koskee porsaiden kirurgista kastraatiota ja mahdollisuuksia luopua siitä tai taata riittävä kivunlievitys kirurgisen kastraation yhteydessä.

Eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyy myös kirjaus tuotantoeläimille suunnattujen antibioottien vähäisen käytön kehittämisestä ja salmonellavapauden ylläpitämisestä. Kestävien tuotantotapojen edistämiseksi ja antibioottien liikakäytön vähentämiseksi luvattiin selvittää eläinperäisten tuotteiden osalta antibioottiveron käyttöönottoa. Vakavia eläintauteja torjuttaisiin ja vakuutusmaksuveron poisto eläintautivakuutuksista toimeenpantaisiin. Lisäksi luvattiin perustaa kansallinen eläintautirahasto yhdessä maatalousyrittäjien ja elintarviketeollisuuden kanssa. Eläinlääkäripalveluja koskeva lainsäädäntö tultaisiin myös uusimaan siten, että ympärivuorokautisen eläinlääkäripäivystyksen järjestämisvastuu säilyy julkisella sektorilla.

Arvioitaessa hallitusohjelman toteutumista nyt keväällä 2021, voidaan aika selkeästi todeta, että lähes kaikki nämä kirjatut toimenpiteet on toteutettu tai työn alla. Eläinten hyvinvointilakiluonnosta odottelemme parhaillaan lausunnoille, ministeriön lupaus on kevään 2021 aikana. Eläinsuojeluasiamies Saara Kupsala on aloittanut tehtävässään. Vapaa porsitus -työryhmä antoi loppuraporttinsa, jonka perusteella hyvinvointikorvausjärjestelmän toimenpiteitä valmistellaan. Kirurgisen kastraation vaihtoehtoja käsitellään Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnassa. Hallittu antibioottien käyttö ja lääkitysten käyttötarpeen vähentäminen on kärkenä eläinten hyvinvointikorvaus -toimenpiteitä valmisteltaessa tulevalle ohjelmakaudelle. Eläintautirahastotyöryhmän tavoite on saada esitys ennen kesää ministeriöön. Eläinlääkintähuoltolakia uudistetaan ja tavoite on turvata päivystys- ja peruseläinlääkäripalvelut jatkossakin kaikille kotielämille. Eläinten hyvinvointimerkintä -hanke Luken hallinnoimana eteni suunnitellusti ja loppuraportti on julkaisua vailla.

Onko uusia keinoja edistää eläinten hyvinvointia?

Eläinten hyvinvointi on yksi vastuullisuuden ja laadun osa-alueista. Suomalainen kotieläintuotanto on valinnut strategiakseen laadun tuottamisen ja sillä on tutkitusti kuluttajan luottamus. Politiikka on kuitenkin aina yhteensovittamista. Pandemia antoi meille opetuksen myös huoltovarmuuden tärkeydestä ja oman ruuantuotannon merkityksestä.

Tuottajan omista ratkaisuista riippuu, millaisia investointeja hän tekee pitkällä tai lyhyellä aikavälillä. Uudistetaanko rakennuksia, satsataanko tekniikkaan, luovutaanko porsitushäkeistä tai parsinavetoista vai muutetaanko kokonaan tuotantosuuntaa tai vaihdetaan tuotantotapaa – nämä ovat isoja kysymyksiä tuottajan ja tilan tuotannon jatkumisen kannalta, eikä niitä tehdä kevein perustein, vaan visio tulevasta on oltava olemassa. Eläinten hyvinvoinnin edistäminen on yksi niistä tulevaisuuteen tähtäävistä valinnoista, joihin elinkeino on jo vahvasti sitoutunut, ja joita yhteiskunta on erilaisin toimenpitein halunnut tukea. Sama trendi on nähtävissä myös Euroopassa, tosin takamatkalla siellä ollaan verrattuna kotimaiseen tuotantoon.

Teksti: Leena Suojala. Suojala toimii Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitossa tuotantoeläinten terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijana.

 

Lue lisää:

Yhteiseurooppalainen eläinten hyvinvointimerkintä vahvasti agendalla

EU-komission strategia tähtää parempaan eläinten hyvinvointiin

Neuvoston päätelmät eläinten hyvinvoinnista kestävän eläintuotannon erottamattomana osana

 

  • 230
  •  
  •