fbpx Siirry sisältöön
Takaisin

Eläinten hyvinvointi kietoutuu politiikkaan ja talouteen

eläinten hyvinvointi, politiikka ja talous

Talous ja politiikka määrittävät eläinten hyvinvointia etenkin silloin, kun on kyse tuotantoeläimistä. Eläintuotannossa on esimerkiksi käytössä lukuisia viljelijätukia, ja toimiva tukipolitiikka on olennainen osa suomalaisen eläintuotannon kannattavuutta. Hallitusohjelmaan on kirjattu useita eläinten hyvinvointiin vaikuttavia uudistuksia, joista osa on jo toteutunut, osaa vielä viilataan. Eläinten hyvinvointi Suomessa III -raportin uusimmassa osassa kerrotaan tarkemmin politiikka- ja taloustoimien kytköksistä eläinten hyvinvointiin.

Tukipolitiikalla edistetään eläinten hyvinvointia

Eläinten hyvinvointikorvauksen, tiettyjen investointitukien sekä luonnonmukaisen tuotannon korvauksen ehdoissa on eläinsuojelusäädösten vähimmäisvaatimukset ylittäviä vaatimuksia eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi. Tukien avulla on mahdollista parantaa tuotantoeläinten hyvinvoinnin tilaa Suomessa. Eläinten hyvinvointikorvaukset ovat suosittuja tuottajien keskuudessa. Niitä maksettiin suomalaisille viljelijöille reilut 61 miljoonaa euroa vuonna 2019. Luonnonmukaisen tuotannon korvauksia (sekä luonnonmukainen eläin- että kasvituotanto) maksettiin vajaat 56 miljoonaa euroa vuonna 2019. Vuoden 2021 talousarvion eläinten hyvinvointikorvausten määräraha on 65 miljoonaa euroa, josta Euroopan unionin rahoitusosuus on 42 prosenttia.

Kuluttajien valinnat vaikuttavat eläinten hyvinvointiin, mutta onko valinnanvaraa riittävästi?

Ravintomenoistamme vajaa puolet kuluu eläinperäisiin tuotteisiin. Suomalainen kulutti vuonna 2019 lihaa noin 80 kg. Lihankulutus laski hieman vuoteen 2018 verrattuna. Kuluttajakansalaisten on mahdollista omista lähtökohdistaan tehdä päätöksiä ja arvioida eläinten hyvinvointitoimien riittävyyttä. Tästä huolimatta kansalaisilla ei välttämättä ole tarpeeksi tietoa, jotta ruokakaupassa voitaisiin tehdä valintoja paremman eläinten hyvinvoinnin puolesta.

Kananmunissa voi valita kanan tuotanto-olojen perusteella neljän tuotantotavan väliltä: virikehäkki-, lattia-, ulko- tai luomukanan munia. Tuotantotavat kertovat paitsi kanamunan hinnasta, myös kanojen elinolosuhteista. Maitotuotteisiin on meijeriyritysten ja vähittäiskaupan toimesta saatu aikaan lehmän olosuhteista ja resursseista kertovia brändejä. Vapaan lehmän maito -sanat maitopurkissa kertovat lehmän elävän kytkemättömänä pihattonavetassa, ja joissakin brändeissä vapaus sisältää myös ulospääsyn ja laidunnuksen. Lihalaaduissa ei ole nimenomaan eläinten hyvinvoinnista kertovia tuotemerkkejä, vaikkakin luomulihaa ostamalla voi varmistaa eläinten eläneen väljemmissä ja virikkeellisimmissä olosuhteissa ja päässeen jossain vaiheessa elämäänsä ulos.

Kiinnostus hyönteisten käytön mahdollisuuksista ihmisten ravinnoksi on alkuinnostuksesta hieman hiipunut. Hyönteisten hyvinvointiin vaikuttavat seikat tulee selvittää ennen niiden suurimittaista tuotantoa ihmisten ravinnoksi ja eläinten rehuksi.

Hallitusohjelman poliittiset kirjaukset tärkeitä eläinten hyvinvoinnin edistämisessä

Toisin kuin edelliseen hallitusohjelmaan, Sanna Marinin hallituksen ohjelmaan on kirjattu useita eläinten hyvinvointia edistäviä toimia, ja osa niistä on jo toteutettu. Myös media käsittelee eläinten oikeuksia yhä useammin. Toivomus eläinten perusoikeuksien lisäämisestä Suomen perustuslakiin on esitetty.

Raportin uusimmassa osassa kerrotaan eläinten hyvinvointiin kytkeytyvistä politiikan ja talouden toimista. Eläinten hyvinvointitoimijoiden lista on päivitetty, mikäli toimijoissa on tapahtunut muutoksia; muuten toimijoiden osalta viitataan edellisiin Eläinten hyvinvointi Suomessa -raportteihin (2012 ja 2016).

 

Lue lisää:

Eläinten hyvinvointi Suomessa III: Politiikka ja talous

Eläinten hyvinvointi Suomessa III: Eläinten hyvinvoinnin tutkimus

Eläinten hyvinvointi Suomessa III: Luonnonvaraisten eläinten hyvinvointi

Eläinten hyvinvointi Suomessa III: Johdanto raporttiin

Leena Suojala: Eläinten hyvinvoinnin rooli maatalouspolitiikassa kasvaa

Aikaisemmat Eläinten hyvinvointi Suomessa -raportit 2016 ja 2012

Kaikki Eläinten hyvinvointikeskuksen raportit löytyvät täältä

 

EDIT 3.5.21: kuva vaihdettu

  •  
  •  
  •