Visaisten ongelmien oravanpyörä on täydessä käynnissä. Ihmisen tehtäväksi jää jarruttaa oravanpyörän vauhtia ja sopeutua sen vääjäämättömään evoluutioon, mutta toivottomaksi ei kannata heittäytyä, sillä keinoja löytyy. Eläinten ja ihmisen yhteisen hyvinvoinnin edistäminen auttaa vähentämään sairastavuutta, suitsimaan antibioottien käyttöä ja siitä seuraavaa antibioottiresistenssin kasvua, huolehtimaan ruokaturvasta ja sopeutumaan muuttuviin oloihin, totesivat zoonoosien, eläinlääkkeiden käytön ja antibioottiresistenssin, ilmastokriisin eläinvaikutusten ja eläinten hyvinvoinnin asiantuntijat paneelikeskustelussa 25.11.
Mikä visainen ongelma?
Visaiset, viheliäiset, ilkeät tai pirulliset ongelmat on vuosikymmeniä vanha käsite, mutta nyt ehkä ajankohtaisempi kuin koskaan. Visaiseen ongelmaan liittyy yleensä monia tekijöitä ja muuttujia, jotka tekevät siitä monimutkaisen. Visaisiin ongelmiin liittyy usein myös erilaisia arvoja ja näkökulmia, joita on vaikea laittaa paremmuusjärjestykseen. Visaisten ongelmien luonteeseen kuuluu, että niiden ratkaisua on etukäteen mahdotonta määritellä. Ratkaisu tunnetaan tarkalleen vasta sitten kun ongelma on ratkaistu, eikä silloinkaan voida olla varmoja, löydettiinkö paras mahdollinen ratkaisu. Siksi näitä visaisia ongelmia pitääkin käsitellä poikkitieteellisesti ja laaja-alaisesti.
Ilmastokriisi ja luontokato muuttavat maailmaa
Ilmastokriisi ja luontokato eli luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ovat tämän hetken suurimpia uhkia sille nykymuotoiselle elämälle, johon varsinkin länsimaissa on totuttu ja jota pidetään normaalina. Ilmastokriisi vaikuttaa niin ihmisten kuin muiden eläinten hyvinvointiin: se rajaa elämiseen, asumiseen ja ruoantuotantoon soveltuvia alueita, köyhdyttää elinympäristöjä ja ajaa populaatioita ahtaalle. llmaston muuttuminen ja elinympäristöjen pirstoutuminen kiihdyttävät luontokatoa, ja luontokato uhkaa paitsi eläin- ja kasvilajistoa, myös ihmistä: vaarassa ovat ruokaturva, talous, terveys ja elämänlaatu. Luontokato yhdessä muun ihmisvaikutuksen ja ilmaston muuttumisen kanssa johtaa sukupuuttoihin; tälläkin hetkellä lukemattomia lajeja uhkaavat samanaikaisesti ihmisen toimet ja nopea lämpeneminen, joka sekin on ihmisen aiheuttamaa.
Visaisille ongelmille on tyypillistä, että ne ovat maailmanlaajuisia, ja yhden toimijan päätösten ja tekojen seuraukset voivat kaatua toisaalla toisen toimijan kannettaviksi. Esimerkiksi suomalaisten elintavat aiheuttavat luontokatoa myös muualla maailmassa, sillä Suomen ympäristökeskuksen mukaan suomalaisten kuluttamien maataloustuotteiden tuottamiseen tarvittavasta viljelyalasta 40 % on Suomen ulkopuolella.
Zoonoosit ja antibioottiresistenssi uhkaavat yhteistä hyvinvointiamme
Viimeiset pari vuotta ovat osoittaneet, että vielä äkillisemmin ja siten konkreettisemmin ihmisten ja eläinten yhteiseen hyvinvointiin vaikuttavia uhkia ovat zoonoosit eli ihmisten ja eläinten välillä siirtyvät tartuntataudit ja niiden aiheuttamat pandemiat sekä kasvava mikrobilääkeresistenssi. Mikrobilääkkeiden huoleton käyttö syö koko ajan sitä maailmanlaajuista puskuria, joka on mahdollistanut bakteeritulehdusten tehokkaan hoidon ja pelastanut ihmisiä ja eläimiä nykylääketieteen valossa turhilta kuolemilta.
Kaikki nämä visaiset ongelmat kietoutuvat toisiinsa maailmanlaajuisesti, ja niin kietoutuvat myös ihmisen, eläinten ja ympäristön hyvinvointi yhteen. Ihminen vaikuttaa kaikkien, niin lemmikki- ja tuotantoeläinten kuin luonnonvaraistenkin eläinten hyvinvointiin joko suoraan tai välillisesti muokkaamalla elinympäristöjä ja -olosuhteita. Vaikka ihmisen välittömät intressit ovat toisinaan ristiriidassa eläinten ja ympäristön intressien kanssa, loppupeleissä pitkän tähtäimen intressinä myös ihmiselle on yhteisen hyvinvoinnin säilyttäminen ja edistäminen.
Toimiva ruokaturva ja hyvinvointi ehkäisevät tautien leviämistä
Ruokaturva on aiheena jatkuvasti ajankohtainen: tarvitsemme sitä itsemme lisäksi kaikille maailman eläimille, totesi panelisti, professori Maria Fredriksson-Ahomaa Helsingin yliopistosta. Luonnonvaraisille eläimille ruokaturvan takaa terve ja monimuotoinen ympäristö, jossa on eläimille monipuolisesti syötävää. Esimerkiksi kotimetsän ilveksen ruokaturva on alueen vahva kauriskanta. Jos ruokaturva pettää, eläin kokee stressiä, ja taudinaiheuttajat pääsevät ennen pitkää niskan päälle.
Hyvinvoiva eläin kestää paremmin taudinaiheuttajia, joita kannamme kaikki koko ajan mukanamme, Fredriksson-Ahomaa muistutti. Maailmassa on enemmän ihmisille ja eläimille yhteisiä tauteja kuin eläinlajien omia, spesifejä tauteja. Pitkittynyt, krooninen stressi alentaa vastustuskykyä ja saa taudin puhkeamaan. Krooninen stressi tarkoittaa paitsi heikentää eläimen hyvinvointia, voi myös aiheuttaa vastustuskyvyn pettämisen, jolloin eläin sairastuu ja voi levittää taudinaiheuttajia muihin. Jo pelkästään ihmiskeskeisestä näkökulmasta katsottuna tautien leviämisen estäminen on tärkeä motiivi eläinten hyvinvoinnin edistämiselle, sillä se auttaa meitä turvaamaan myös oman terveytemme ja hyvinvointimme. Eläinten altistamista stressoreille kannattaa välttää, koska terveet eläimet pystyvät paremmin vastustamaan taudinaiheuttaja. Stressaantumattomina me kaikki – ihmiset ja muunlajiset eläimet – myös levitämme vähemmän taudinaiheuttajia toisillemme.
Joskus tosin ihmisestä eläimeen tai toisin päin tarttuvat taudit voivat myös tuoda suojaa. Ihminen on muun muassa saanut pyytämättä ja yllätyksenä naudoilta luonnollisen ja erittäin hyödyllisen rokotteen: aikoinaan havaittiin, että lehmiltä tarttuneen lehmärokon sairastaneet karjakot eivät sairastuneet isorokkoon. Lehmärokko suojasi heitä isorokolta ja auttoi osaltaan isorokkorokotteen kehittämisessä!
Antibioottiresistenssin kanssa on elettävä
Epävarmuutta täytyy oppia sietämään, kuten koronapandemiakin opetti, totesi antibioottiresistenssiin perehtynyt panelisti, ylitarkastaja Saija Kalenius Ruokavirastosta. Kaleniuksen mukaan antibioottiresistenssin kehittyminen on jatkuvaa evoluutiota, jossa keikumme kauhun tasapainon laineilla bakteerien vastustuskyvyn kasvaessa yhtä matkaa kasvavan lääkkeidenkäyttömme myötä. Käyttämiämme antibiootteja on kaikkialla ympäristössä.
Antibioottiresistenssin taltuttamiseksi on tärkeää välttää liiallista stressiä niin ihmisillä kuin eläimillä. Stressi altistaa sairauksille, ja useiden sairauksien hoitoon joudutaan käyttämään antibiootteja. Antibioottiresistenssin kasvu uhkaa yhteistä hyvinvointiamme, mutta sairaat on silti syytä hoitaa. Tuhlailevasti antibiootteja käyttävien länsimaiden näkökulmasta yllättävä ongelma on, että edes tavallisimpia antibiootteja, kuten penisilliiniä, ei ole kaikissa kehittyvissä maissa yhteiskunnan vähäosaisimpien saatavilla.
Ilmastokriisi tekee linnuista pakolaisia
Tutkimus on osoittanut, että linnuista on tullut ilmastopakolaisia, kertoi yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisessä keskusmuseosta. Ilmastokriisin vaikutuksiin perehtyneen ornitologin mukaan ilmastonmuutos stressaa erityisesti pohjoisia lintulajeja, joista monet ovat jo joutuneet siirtymään vakiintuneilta alueiltaan pohjoisemmaksi. Siirtymällä on vaikutuksensa paitsi uusien alueiden eliöyhteisöille, myös niille alueille, joilta eläimet lähtevät: muutokset horjuttavat vakiintunutta tasapainoa ja uhkaavat lajien säilymistä. llmastokriisiin sopeutumiseksi tarvitaan suojelualueita, joilla ihmisen toiminta ei häiritse alueen eliöyhteisöjä – ihmisen on suojeltava eläimiä ja ekosysteemejä itseltään, Lehikoinen summasi. Lajien suojeluun ilmastokriisiä vastaan tarvitaan myös systemaattisesti kerättyä, pitkäaikaista ja avointa tilastotietoa luonnon tilasta ja sen muutoksista, ja laadukkaan tiedon keruuseen tarvitaan resursseja.
Yhteinen hyvinvointi sataa kaikkien laariin
Muiden lajien toimijuuden huomioiminen on osa yhteistä hyvinvointiamme, korosti eläinsuojeluasiamies Saara Kupsala. Visaisten ongelmien vyyhti kytkee toisiinsa ihmisten ja muunlajisten eläinten hyvinvoinnin: ilmastokriisi aiheuttaa niin ihmisille kuin eläimille ilmastopakolaisuutta, joka puolestaan aiheuttaa luontokatoa alueilla, joilta eläimet joutuvat siirtymään pois. Ilmastopakolaisuus, johon voi olla syynä tai josta voi seurata ruokaturvan pettäminen, aiheuttaa stressiä, ja stressaantuneina sairastumme herkemmin ja levitämme tehokkaammin taudinaiheuttajia toisiimme. Sairaina joudumme ehkä käyttämään mikrobilääkkeitä, mikä kasvattaa maailmanlaajuista antibioottiresistenssiä.
Meillä on kuitenkin keinoja parantaa tilannetta, eläinsuojeluasiamies muistutti. Voimme pyrkiä vähentämään kotieläintemme ja samalla omaa stressitasoamme. Voimme kuluttaa vähemmän eläimiä, antaa niille enemmän elintilaa ja järjestää kullekin lajille sopivan hoidon ja elinympäristön. Luonnonvaraisten eläinten elinvoimaa uhkaavat eniten ilmastonmuutos ja luontokato, joiden hillintään meidän jokaisen on osallistuttava myös oman olemassaolomme turvaamiseksi. Vaikka suurista linjoista päättäminen ei ole yksilön käsissä eikä vastuulla, voimme jokainen omalla toiminnallamme vaikuttaa oman lähipiirimme hyvinvointiin ja vaatia samalla parempia toimia yhteisestä hyvinvoinnista huolehtimiseen maailmanlaajuisesti.
Eläinten hyvinvointi ja visaiset ongelmat -paneelikeskustelu on katsottavissa 12.12.21 saakka kokonaisuudessaan täällä
Lue lisää:
Eläinten hyvinvointi kytkeytyy globaaleihin visaisiin ongelmiin – tule seuraamaan paneelikeskustelua