fbpx Siirry sisältöön
Takaisin

Eläinten hyvinvoinnin edistyminen auttaa moneen vitsaukseen

zoonoosit uhkaavat sekä ihmistä että eläintä; lehmiä laitumella

Ihmisen uusista tartuntataudeista suurin osa on zoonooseja eli tauteja, joiden aiheuttajat voivat siirtyä eläimistä ihmisiin ja päinvastoin. Näihin vitsauksiin syyllinen löytyy peiliin katsomalla. Eläinten hyvinvoinnin parantaminen on yksi lääke parempaan tulevaisuuteen.  

Ilmastonmuutos ja biodiversiteettikato haastavat yhteisen terveyden

Monimuotoinen luonto suojelee meitä sairastumiselta, tiedetään. Luonnonvaraisten eläinten elinalueet ovat kuitenkin pirstaloituneet ja lajien sukupuuttotahti kiihtynyt ihmisen hyödyntäessä kotieläimineen yhä uusia alueita. Muodostamme kotieläintemme kanssa jo 96 % maanisäkkäiden biomassasta. Köyhillä alueilla ihmiset hyödyntävät kotieläinten lisäksi luonnonvaraisia eläimiä ruuaksi tai muuten elinkeinoksi. Ihmisten, kotieläinten ja luonnonvaraisten eläinten tiiviit yhteydet edesauttavat uusien taudinaiheuttajien leviämistä. Kun kohtaamme luonnonvaraisia eläimiä, joiden kanssa meillä ei ole aiempaa läheistä, yhteistä historiaa, on uusien taudinaiheuttajien siirtyminen lajista toiseen ja zoonoosien kehittyminen mahdollista. Suomalaisia on tähän saakka suojannut ilmastomme ja väljä asutus, mutta esimerkiksi ilmastonmuutoksen myötä taudinaiheuttajia kantavat ja niitä ihmisiinkin siirtävät puutiaiset ja hyttyset leviävät yhä laajemmalle.

Zoonoosit uhkana ihmisille ja (muille) eläimille

Eläintuotannon merkitys uusien zoonoosien synnyssä ja leviämisessä on viime aikoina nostettu usein esiin. Maailmanlaajuisesti intensiivinen ja tehokas eläintuotanto on hyvä alusta taudinaiheuttajille: eläimet elävät tiheässä, ovat perimältään samankaltaisia, kasvavat nopeasti, ja niitä kuljetetaan paljon. Heikosta hyvinvoinnista aiheutuva stressi voi lisäksi pitkittyessään heikentää tuotantoeläimen immuniteettiä.

Sars-cov-2-viruksen synnylle haetaan kuumeisesti syitä, ja viruksen aiheuttaman covid-19-taudin hoitoon on kytketty myös mikrobilääkkeiden heikentynyt teho, antibioottiresistenssi. Esimerkiksi covid-19-taudista paljon kärsinyt Pohjois-Italia on aluetta, jossa mikrobilääkkeiden käyttö eläintuotannossa on runsasta. Virustaudin heikentämän vastustuskyvyn seurauksena puhkeavia bakteeritauteja ei pystytä nujertamaan mikrobilääkkeillä, jos ne ovat käyneet tehottomiksi.

Mikrobilääkkeitä vain tarpeeseen

Tuotantoeläinten mikrobilääkkeiden käytössä Suomi kuuluu hyvisten joukkoon: meillä käytetään mikrobilääkkeitä hyvin vähän. Petrattavaakin on, sillä Ruotsissa ja Norjassa niitä käytetään vielä vähemmän. Kertooko mikrobilääkkeiden vähäinen käyttö eläinten hyvinvoinnista?

Ruotsissa ollaan sitä mieltä, että eläinten hyvinvoinnin tiukat lakisääteiset vähimmäisvaatimukset ovat yksi syy vähäiseen mikrobilääkkeiden tarpeeseen. Esimerkiksi ruotsalaiselle emakolle taataan porsimisen aikaan pesänteko- ja liikkumismahdollisuus ja jokaiselle ruotsalaislehmälle hyvinvointia edistävä, kesäaikainen laidunnus. Eläimillä on lakisääteisesti tilaa toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään, mikä vähentää niiden stressiä. Väljät olot voivat myös vähentää tarttuvien tautien esiintymistä.

Eläin voi kuitenkin sairastua ja parantuakseen tarvita lääkintää. Mikrobilääkkeiden nollakäyttö epäilyttääkin siksi eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta, sillä joskus eläin tarvitsee tutkitusti tehokkaan lääkkeen parantuakseen ja hyvinvointinsa turvaksi.

Lisää hyvinvointia, vähemmän mikrobilääkkeitä

SIKAVA-rekisterin ja teurastamojen lihantarkastustietojen avulla on tutkittu mikrobilääkkeiden käytön yhteyttä sikojen terveyteen ja hyvinvointiin. Mikrobilääkkeitä käytettiin sioilla etenkin tuki- ja liikuntaelinsairauksiin, hännänpurennasta aiheutuneisiin sairauksiin sekä hengityselinsairauksiin.  Lihantarkastustiedoista selvisi, että 15 % tarkastelluista sioista kärsi keuhkopussintulehduksesta, 5 %:lla oli maksavaurioita ja 4 %:lla paiseita. Suurempi sikatilan koko tarkoitti suurempaa mikrobilääkehoitojen määrää sikaa kohti. Vialliset juomalaitteet, virikkeiden puute ja suuri eläintiheys olivat yhteydessä tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi annettujen mikrobilääkehoitojen määrään.

Hännänpurennan vuoksi määrättiin enemmän mikrobilääkkeitä, jos eläintiheys oli suuri ja virikkeitä vähän. Hengitysteiden aiheuttamiin ongelmiin määrättiin niin ikään enemmän mikrobilääkkeitä sikaa kohti, jos sikalassa oli ilmanlaatu- ja hygieniaongelmia. Tutkijoiden mukaan mikrobilääkkeiden käyttöä voidaan vähentää parantamalla eläintilojen hygieniaa ja eläinten hyvinvointia. Virikkeiden määrällä ja laadulla, hyväkuntoisilla juomalaitteilla, hyvällä ilmanlaadulla ja väljillä tiloilla saadaan siis hyvin todennäköisesti vähennettyä sekä sikojen sairauksia että lääkkeiden käyttöä.

Ihminen levittää zoonooseja

Me ihmiset voimme levittää taudinaiheuttajia muihin eläimiin. Ihmisistä eläimiin tarttuvia tauteja kutsutaan antropozoonooseiksi. Vähentynyt matkailu toivottavasti suojaa esimerkiksi gorilloja ja muita kädellisiä ihmisistä niihin tarttuvilta taudeilta. Alankomaissa ja Yhdysvalloissa turkistarhojen minkeillä todetuissa koronatartunnoissa minkit olivat todennäköisesti ovat saaneet taudinaiheuttajia turkistarhojen työntekijöiltä.

Tulevaisuudessa olemme paremmin suojassa tartuntataudeilta, jos syömme kasvispainotteisesti, torjumme ilmastonmuutosta ja suojelemme luonnon monimuotoisuutta, ovat tutkijat todenneet useilla foorumeilla. Kasvisoluissa ei kasva sellaisia bakteereita, viruksia tai loisia, jotka tarttuisivat ihmiseen. Naudan, sian ja kanan lihassoluissa ja kudoksissa sen sijaan viihtyvät esimerkiksi ihmiseenkin tarttuvat kampylobakteerit ja salmonellat. Modernissa eläintuotannossa bioturvallisuuden jatkuva parantaminen onkin todella tärkeää.

Hyvinvoinnin edistyminen auttaa moneen ongelmaan

Eläintuotannolla, mikrobilääkkeiden käytöllä, antibioottiresistenssillä ja zoonooseilla on yhteyksiä eläinten hyvinvointiin. Asioiden kytkeytymisessä toisiinsa ja kokonaisuuksien hallinnassa riittää tutkittavaa pitkäksi aikaa. Tiedon puutteessa ei kuitenkaan tarvitse jäädä rukkaset kädessä seisomaan. Tiedämme keinoja eläinten hyvinvoinnin edistämiseen, ja edistyminen parantaa todennäköisesti tilannetta muissakin hankalissa ongelmissa.

Teksti on julkaistu KMVET-lehden hyvinvointikolumnina numerossa 3/2020.

 

Lue lisää:

Mourkas, E. ym. (2020). Agricultural intensification and the evolution of host specialism in the enteric pathogen Campylobacter jejuni. Proceedings of the National Academy of Sciences.

Stygar, A.H., Chantziaras, I., Toppari, I., Maes, D., & Niemi, J.K. (2020). High biosecurity and welfare standards in fattening pig farms are associated with reduced antimicrobial use. animal, 1-9.

Ympäristötiedon Foorumin Ympäristödialogeja -keskustelu Ympäristönmuutos ja tartuntataudit 6.5.2020

Eläinten hyvinvointi ja tuotannon tehokkuus – mahdoton yhtälö vai tavoitetila?

  • 157
  •  
  •