Maailmanlaajuiset visaiset ongelmat – ilmastokriisi, luontokato, mikrobilääkeresistenssi, zoonoosit ja pandemiat – uhkaavat eläinten hyvinvointia ja terveyttä. Samalla ne vaarantavat ihmisen hyvinvoinnin. Tule seuraamaan Eläinten hyvinvointikeskuksen paneelikeskusteluun, miten asiantuntijat näkevät visaisten ongelmien kytkeytyvän eläimiin, ja millaisilla ratkaisuilla viheliäisiin haasteisiin voidaan tarttua.
Ilmastokriisi ja luontokato ovat suurimpia tulevaisuuden uhkia
Ilmastokriisi vaikuttaa niin ihmisten kuin muiden eläinten hyvinvointiin: se rajaa elämiseen, asumiseen ja ruoantuotantoon soveltuvia alueita, köyhdyttää elinympäristöjä ja ajaa populaatioita ahtaalle. llmastonmuutos kiihdyttää luontokatoa, johon on osansa myös muun muassa rakentamisella, maankäytöllä ja teollisuudella. Elinympäristöjen muuttumisen ja pirstoutumisen ohella eläimiin ja niiden hyvinvointiin vaikuttavat ihmisen toiminnan seurauksena tapahtuvat muutokset maailmanlaajuisessa tautitilanteessa: ihmisistä eläimin ja päin vastoin tarttuvat taudit eli zoonoosit sekä antibioottiresistenssi ovat tästä surullisen ajankohtaisia esimerkkejä.
Visaisten ongelmien kytkeytymisessä toisiinsa ja yrityksissä hallita niiden muodostamaa vyyhteä riittää tekemistä ja tutkittavaa. Vaikka eläinten ja ihmisen intressit ovat toisinaan ristiriidassa, useimmissa suurissa ongelmissa ratkaisun avaimet ovat yhteisen hyvinvointimme kannalta samanlaiset. Eläinten hyvinvoinnin parantaminen auttaa moneen vitsaukseen.
Eläinten hyvinvointikeskus järjestää to 25.11.21 klo 13-15 avoimen paneelikeskustelun visaisten ongelmien ja eläinten hyvinvoinnin kytköksistä. Tule mukaan seuraamaan keskustelua! Paneeli toteutetaan teamsin välityksellä.
EDIT 30.11.21: Katso paneelin tallenne täältä
Tallenne on katsottavissa 12.12.2021 saakka
Tutustu panelisteihin:
Maria Fredriksson-Ahomaa on Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan professori. Hänen tutkimuksensa pääteema ovat elintarvikevälitteiset bakteerizoonoosit. Fredriksson-Ahomaa on kiinnostunut myös villieläinten ihmisille ja kotieläimille aiheuttamasta tautipaineesta ja sen luomasta riskistä kotieläinten terveydelle ja hyvinvoinnille.
Saija Kalenius, eläinlääkäri ja ylitarkastaja, työskentelee Ruokaviraston Eläinten terveyden ja lääkinnän yksikössä valvomassa ja ohjaamassa eläinlääkäreiden lääkkeiden käyttöä. Kalenius katsoo eläinten hyvinvointia antibioottiresistenssin hallinnan näkökulmasta: eläinten hyvinvoinnilla on merkitystä antibioottien tehon säilyttämisessä eläinten, mutta myös ihmisten sairauksien hoidossa.
Aleksi Lehikoinen toimii yli-intendenttinä Helsingin yliopiston Luonnontieteellisessä keskusmuseossa, jossa hän vastaa linnustonseurannan koordinoinnista Suomessa. Hänen tutkimusryhmänsä the Helsinki Lab of Ornithology selvittää eri tekijöiden vaikutusta lintukantoihin käyttäen pitkäaikaisia, vapaaehtoisten harrastajien keräämiä lintuaineistoja. Tärkein yksittäinen tutkimusaihe on ilmastonmuutoksen vaikutukset lajeihin.
Eläinsuojeluasiamies Saara Kupsalan näkökulmana on yhteinen hyvinvointi: kuinka eläinten, ihmisten ja luonnon hyvinvointi kytkeytyvät toisiinsa. Eläinsuojeluasiamies on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, jonka tehtävänä on edistää ja parantaa eläinten hyvinvointia yhteiskunnassa.
***
Eläinten hyvinvointikeskus (EHK) on kansallinen eläinten hyvinvoinnin asiantuntijaverkosto. EHK seuraa, kokoaa ja levittää tutkimukseen perustuvaa tietoa eläinten hyvinvoinnista sekä edistää tutkimuksen ja viranomaisten yhteistyötä eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi ja parantamiseksi. EHK toimii Luonnonvarakeskuksen yhteydessä maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella.
***
Lue lisää:
Eläinten hyvinvoinnin edistyminen auttaa moneen vitsaukseen
Ilmastonmuutos muuttaa eläinten hyvinvoinnin edellytyksiä
Mitä tarkoittaa visainen ongelma? Katso Wikipedian määritelmä
Dialogi 18.2.2020: Pirullisten ongelmien tunnistamisella kohti hallittavampaa yhteiskuntaa