fbpx Siirry sisältöön
Takaisin

Rautapyynnissä on tarpeettoman kärsimyksen riski

pienpetoraudat tuottavat myös ei-toivottua sivusaalista; kuvassa karhuja

Pienpetoraudat ovat käytössä erityisesti minkin pyynnissä ja kannanhallinnassa, mutta rautoihin voi jäädä muitakin eläimiä, kuten juuri kaadetun emokarhun tapaus osoitti. Karhu oli joutunut kärsimään tassuun syöpyneestä raudasta jo pitkään, ja sen orvoiksi jäävien pentujen kohtalo herättää huolta. Raudan on tarkoitus tappaa kohde-eläin välittömästi, mutta aina se ei onnistu.

Pienpetoraudat voivat tuottaa kärsimystä niin kohde-eläimelle kuin sivusaaliille

Eläinsuojelulain tarkoitus on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Tämä koskee myös luonnonvaraisia ja vieraslajisia eläimiä. Eläimen hyvinvointi on eläinyksilön kokemus sen omasta psyykkisestä ja fyysisestä olotilasta. Ansaraudat voivat aiheuttaa eläimelle kärsimystä, kipua ja tuskaa, jos rautoihin joutunut eläin ei kuole välittömästi. Oikein käytettyinä tehokkaat, heti-tappavat raudat ovat hyväksyttävä pyyntitapa, mutta niiden käyttöön sisältyy riskejä erityisesti sivusaaliina saatavien eläinlajien yksilöille. Rautojen käyttö metsästysmenetelmänä lisää sekä kohde-eläimen että sivusaaliiksi joutuvan eläimen riskiä kokea tarpeetonta kipua ja tuskaa.

Pyynti heti-tappavilla raudoilla on sallittu

Eläinten pyydystämisessä saa metsästysasetuksen pykälän 10 mukaan käyttää vain rautoja, jotka aiheuttavat lauetessaan eläimen välittömän kuoleman. Raudat on huollettava säännöllisesti ja sijoitettava siten, ettei niistä aiheudu vaaraa ihmisille eikä muille kuin pyydystettäville eläimille. Rautoja saa käyttää maalla hillerin, kärpän, näädän ja oravan metsästämiseen sekä rauhoittamattomien nisäkkäiden pyydystämiseen. Supikoiraa ei kuitenkaan saa pyytää raudoilla, eikä vieraslajien pyynnissä ylipäätään saa käyttää rautoja, jotka eivät tapa eläintä heti (valtioneuvoston asetus vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta).

Rautoihin jää ei-toivottua saalista

Testatut ja tutkitut, heti-tappavat raudat tappavat oikein käytettynä eläimen välittömästi, eikä rautojen käyttö tällöin heikennä saaliseläimen elämän aikaista hyvinvointia. Valitettavasti myös huonolaatuisia ja/tai testaamattomia rautoja on saatavilla, ja niitä voi kuka tahansa hankkia ja asentaa. Osaamattoman pyytäjän käsissä raudat voivat aiheuttaa pitkäaikaista kärsimystä, kipua ja tuskaa niihin menneille eläimille, jos eläin ei kuole välittömästi, ja aina näin ei käy (ks. Malinen, 2021). Merkittävää haittaa ansaraudoista voi aiheutua muidenkin kuin pyydettävän lajin eläimille, kuten kuluneena kesänä kävi paljon julkisuutta saaneen karhuemon tapauksessa.

Rautojen tappavuudessa on eroja

Ansaloukkujen eettisyyttä on pyritty standardoimaan AIHTS-sopimuksella (Agreement on International Humane Trapping Standards, 1997) Kanadan, Yhdysvaltojen, Venäjän ja EU:n välillä. EU ratifioi sopimuksen, mutta sen pohjalta ehdotettu direktiivi kaatui europarlamentissa, koska se ei perustunut uusimpaan tieteelliseen tietoon. Sopimuksen standardit eivät vastanneet nykyaikaista ansastusteknologiaa eivätkä siten turvanneet eläinten eettistä pyyntiä ja lopetusta. Lisäksi EU oli jo kieltänyt niin kutsutut jalkaraudat (joihin eläin jää jalastaan kiinni, mutta rauta ei tapa eläintä). Nykytilanteessa, ilman standardeja, rautojen toimivuudessa on kuitenkin huomattavia eroja, ja heti-tappavien rautojen toimivuutta on erittäin vaikea valvoa.

Toisin kuin elävänä pyytäviä loukkuja, heti-tappavia rautoja ei tarvitse tarkistaa päivittäin; Riistakeskuksen mukaan niiden kokemisväli voi olla jopa kaksi viikkoa. Jos eläin joutuu rautaan ja jää henkiin, se voi joutua kitumaan raudassa pitkäänkin. Metsästysasetuksen mukaan tappavien rautojen on tapettava rautaan mennyt eläin heti. Raudat, joiden toimivuutta ei ole testattu, voivat olla suuri riski eläimen hyvinvoinnille.

Vieraslajistatus tekee eläinyksilöstä lainsuojattoman

Koska rautapyynti ei ole riskitöntä, etenkin minkinpyyntiin olisi hyvä löytää parempi ratkaisu. Minkin asema kansallisesti haitallisena vieraslajina tekee minkinpyynnistä mahdollista kenelle tahansa, milloin tahansa ja maanomistajan luvalla missä tahansa. Pyyntiin ei myöskään vaadita metsästäjätutkinnon tuomaa osaamista.

Ongelmallista on vieraslajisilla eläimillä myös emojen tappaminen, sillä emoista riippuvaiset poikaset jäävät tällöin nääntymään nälkään. Vieraslajisia (aiemmin riistalajeiksi määriteltyjä) eläimiä voi nykyisin pyytää myös pesimisaikaan. Pesäpoikasten jättäminen tietoisesti ilman emon hoivaa tuottaa niille tarpeetonta, pitkäaikaista kärsimystä, kipua ja tuskaa eikä siten ole eläinsuojelulain mukaista. Vieraslajit uhkaavat Suomen luonnon monimuotoisuutta ja niiden yksilöiden tappaminen paikallisesti puolustaa siten paikkaansa. Eläinten pyynti ja lopettaminen vaativat kuitenkin osaamista. Siksi myös vieraslajisten eläinten pyynti olisi hyvä jättää vain metsästäjätutkinnon suorittaneiden tehtäväksi.

Yksi ratkaisuvaihtoehto olisi palauttaa minkki (ja supikoira) rauhoittamattomasta eläimestä takaisin riistaeläimeksi. Se tarkoittaisi, että pyyntiin vaadittaisiin metsästäjätutkinto ja pyynnistä tulisi ajallisesti säädeltyä, jolloin eläimillä olisi pesintärauha. Standardoidut loukut, osaavat metsästäjät ja pesintärauha tekisivät pyynnistä eettisesti kestävämpää mahdollistaen samalla kannan koon säätelyn, ja eläinten riski joutua kärsimään kipua ja tuskaa olisi huomattavasti pienempi.

(EDIT 2.9.21: Lisätty maininta siitä, että supikoiran pyynti raudoilla on kiellettyä)

(EDIT 7.9.21: Lisätty tarkennus EU:n toimista AIHTS-sopimuksessa: EU ratifioi sopimuksen, mutta siihen perustunut direktiiviehdotus kaatui, koska sopimuksen standardit eivät perustuneet ajantasaiseen tietoon ja teknologiaan)

 

Lue lisää:

Proulx G, Cattet M, Serfass TL, Baker SE. 2020. Updating the AIHTS Trapping Standards to Improve Animal Welfare and Capture Efficiency and Selectivity. Animals 10(8):1–26.

Warburton B, Poutu N, Peters D, Waddington P. 2008. Traps for killing stoats (Mustela erminea): improving welfare performance. Animal Welfare 17:111–116.

Malinen, J (2021). Neljän raudan tehot mitattuna – Kuolema alle silmänräpäyksessä. Metsästys ja kalastus, 3:8-13.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta

Riistakeskus: Vieraslajien pyynti

Riistakolmiot.fi

Eläinten hyvinvointi Suomessa III: Luonnonvaraisten eläinten hyvinvointi

  •  
  •  
  •