Moni hevosharrastaja, ammattilainen ja hevosenomistaja haluaa hevoselleen parasta – mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa hevosen näkökulmasta? Yhä enemmän puhutaan hevosen lajityypillisistä tarpeista, hyvinvoinnista ja siitä, miten vanhat toimintatavat istuvat nykytietoon. Eläinvaltakunta-podcastin toisen tuotantokauden ensimmäisessä jaksossa hevosten hyvinvoinnista keskustelevat Hippoksen asiantuntijaeläinlääkäri Susanna Mäki ja yrittäjä, hevostenkouluttaja Minna Tallberg. Mukana on kokemuksia, käytännön esimerkkejä ja ajatuksia siitä, miten hevosten arkea voitaisiin parantaa.
Obs! Läs mer om ämnet i vår svenskspråkiga blogg
Ihmisen luoma arki muokkaa hevosen hyvinvointia
Hevonen on saaliseläin, joka luonnossa viettää suurimman osan ajastaan liikkumalla ja etsimällä ruokaa. Se elää laumassa, kommunikoi hienovaraisesti ja tarvitsee muiden hevosten seuraa tunteakseen olonsa turvalliseksi. Hyvinvointi edellyttää, että hevonen saa toteuttaa näitä tarpeitaan myös ihmisen luomassa arjessa. Vaikka ymmärrys hevosten tarpeista on lisääntynyt, monet käytännöt ovat yhä peräisin vanhoista tottumuksista.
Hevonen kaipaa lajitovereidensa seuraa
Hevosella on voimakas tarve sosiaalisiin suhteisiin. Se tarvitsee lajitovereidensa läheisyyttä, mikä tuo sille myös turvallisuuden tunnetta. Ihmisen ylläpitämä ympäristö voi olla hevoselle stressaava, ja sosiaalinen käyttäytyminen auttaa hevosta selviytymään kuormittavista tilanteista. Valmisteilla olevan uuden hevosasetuksen myötä hevosilla tulisi olla näkö- ja kuuloyhteys toisiin hevosiin sekä mahdollisuus turpakosketukseen.
”Pitkäaikainen sosiaalisten kontaktien puute voi patoutua ja ilmetä esimerkiksi eroahdistuksena.” – Minna Tallberg
Hevosten yksinpitoa perustellaan usein sillä, että hevonen ei tule toimeen muiden kanssa tai että kilpahevosia täytyy pitää erillään loukkaantumisriskin vuoksi. Aggressiivisen käyttäytymisen taustalla on kuitenkin usein resurssien puute, kuten liian vähän tilaa tai ruokaa – hyvinvoivassa laumassa tällaista käytöstä ei yleensä esiinny.
Tallikulttuuri elää sukupolvelta toiselle
Tallien toimintatavat siirtyvät usein sukupolvelta toiselle, ja monia asioita tehdään yhä vain siksi, että niin on aina tehty. Esikuvien merkitys on suuri, sillä usein idolin sanalla on enemmän vaikutusta kuin asiantuntijan näkemyksellä.
Varusteisiin liittyvät hyvinvointiongelmat kuten hankaumat, kivun aiheutuminen tai liikkeen rajoittuminen, voivat jäädä huomaamatta, jos niitä ei koskaan kyseenalaisteta. Tutkimusten mukaan kuolaimiin liittyvät suuvauriot, kuten haavaumat ja mustelmat, ovat hyvin yleisiä erityisesti ravi- ja kenttähevosilla. Kuolaintyyppien ja suuvaurioiden välillä on havaittu yhteyksiä. Nämä vauriot aiheuttavat hevoselle kipua ja muodostavat merkittävän hyvinvointihaitan.
Liikunta ja ulkoilu ovat hevosen hyvinvoinnin perusedellytyksiä
Hevonen on luotu liikkumaan; pelkkä tarhaus ei riitä. On tärkeää ottaa huomioon, kuinka paljon hevonen liikkuu päivän aikana, oli kyseessä sitten ratsastuskoulun hevonen, kilpahevonen tai harrastekaveri.
”Lihavuudesta puhuminen koetaan usein henkilökohtaisena, mutta se on tärkeä hyvinvointikysymys.” – Susanna Mäki
Liikunnan puute on yhteydessä ylipainoon, josta on tullut hevosilla yhä yleisempi ongelma. Esimerkiksi suomenhevonen rakastaa ruokaa ja oppii nopeasti kerjäämään. Väkirehut ovat erittäin energiapitoisia, ja seisomaruokinnassa syöminen poikkeaa luonnollisesta tavasta, jossa hevonen laiduntaa lähes tauotta pitkin päivää.
Myös pitkät ruokintavälit ovat hevoselle ongelmallisia. Karkearehun määrän tulisi olla riittävä ja ruokintavälin enimmäispituuden enintään neljä tuntia, sillä karkearehun syöminen on hevoselle tärkeä käyttäytymistarve ja pitkät ruokintavälit altistavat suoliston terveysongelmille. Asetusluonnoksen mukaan siirtymäajan jälkeen sallittu enimmäisaika ilman karkearehua olisi kuusi tuntia, vaikka luonnossa hevonen ei ole koskaan ilman ruokaa niin pitkään.
Sään ei myöskään pitäisi estää hevosen ulkoilua. Hevoset kestävät kylmää hyvin ja käyttävät enemmän energiaa kehon viilentämiseen kuin lämmittämiseen. Riittävä ja säännöllinen ulkoilu on tärkeää kaikkina vuodenaikoina.
Stereotyyppinen käyttäytyminen on keino hallita stressiä
Stereotyyppinen käyttäytyminen, kuten imppaaminen (ilman nieleminen) tai puun pureminen, on usein seurausta stressistä. Stereotypiat ovat tutkimusten mukaan yhteydessä muun muassa siihen, kuinka paljon hevonen viettää aikaa yksittäiskarsinoissa. Hevonen käyttää näitä keinoina selviytyäkseen tilanteesta – ne toimivat niin sanottuina palkitsevina selviytymiskeinoina.
”Stereotyyppinen käyttäytyminen voi juurtua niin syvälle, että se jatkuu olosuhteiden parannuttua.” – Minna Tallberg
Vaikka stressin taustalla oleva syy, kuten kipu tai epäsopivat ympäristötekijät, saataisiin korjattua, käytös voi silti jatkua. Siksi ennaltaehkäisy on erityisen tärkeää.
Varhainen sosiaalistaminen luo pohjan turvalliselle käsittelylle
Hevonen on suuri eläin, joka voi olla vaarallinen, jos sitä ei ole totutettu ihmisen käsittelyyn. Varhain aloitettu koulutus, kuten riimun laitto, jalkoihin koskeminen ja hoitotoimenpiteisiin totuttaminen, ennaltaehkäisee pelkoa ja stressiä ihmiskontakteissa.
Hevonen oppii nopeasti, joten sillä, miten sen kanssa toimitaan, on suuri merkitys. Lempeä ja johdonmukainen käsittely rakentaa luottamusta ja helpottaa arjen tilanteita, kuten eläinlääkärikäyntejä tai kuljetuksia.
”Hevonen oppii tavattoman nopeasti, ja saaliseläimenä se on todennäköisesti ollut sille elinehto.” – Minna Tallberg
Mittarit hevosen hyvinvoinnin arviointiin -hankkeessa (2022–2024) kehitettiin tutkittuun tietoon perustuva mittaristo, jonka avulla hevosten hyvinvointia voidaan arvioida objektiivisesti eri pitopaikoissa. Mittaristo soveltuu sekä ulkopuolisten toimijoiden tekemiin auditointeihin että tallien oman toiminnan kehittämisen tueksi.
Hevosen hyvinvointi rakentuu mahdollisuudesta liikkua, syödä luonnollisesti, elää laumassa ja kokea turvallisia sosiaalisia suhteita sekä ihmisten että lajitovereidensa kanssa. Ihmisen tehtävä on huolehtia näiden lajityypillisten tarpeiden toteutumisesta hevosen arjessa samalla kehittäen omaa osaamistaan ja tarkastellen kriittisesti vakiintuneita toimintatapoja.
Kuuntele jakso täällä:
Eläinvaltakunta-podcastin hevosten hyvinvoinnista voit kuunnella myös mm. Spotifyssa sekä Applen ja Googlen Podcasteissa. Jakso löytyy litteroituna tekstitiedostona täältä.
***
Eläinvaltakunta on Eläinten hyvinvointikeskuksen podcast, jossa pohditaan ihmisen valtaa ja vastuuta suhteessa muihin eläimiin. Podcast jatkuu toisen kauden jaksoilla. Sarjan on tuottanut Jaksomedia.
Lue lisää:
Ravihevosta on suuhun katsominen – Eläintieto.fi
Hyvinvointimittaristo – Mittarit hevosen hyvinvoinnin arviointiin