Lintuinfluessalöydöksiä tehdään suomalaisilla turkiseläimillä edelleen, vaikka epidemian on arvioitu jo hieman rauhoittuneen. Tautiin kuolleiden tuhansien luonnonvaraisten lintujen lisäksi epidemian uhreja ovat kymmenet tuhannet turkiseläimet ja toissa vuonna myös fasaanit, joita on määrätty lopetettaviksi taudin leviämisen ehkäisemiseksi. Virus ei ole toistaiseksi tarttunut ihmiseen eikä siipikarjaan, mutta jos olosuhteet pysyvät virukselle otollisina, se on todennäköisesti vain ajan kysymys.
Tauti leviää linnuista nisäkkäisiin ja nisäkkäästä toiseen
Korkeapatogeeninen lintuinfluenssa (H5N1) alkoi levitä Suomessa viime keväänä kiihtyen kesää kohti. Toistaiseksi se on aiheuttanut varsinkin naurulokkien joukkokuolemia. Vain kaksi vuotta sitten (2021) lintuinfluenssa levisi edellisen kerran isommassa määrin luonnonvaraisissa linnuissa. Silloin se levisi myös fasaanitarhoille, joilla jouduttiin lopettamaan 40 000 metsästystä varten kasvatettua fasaania. Ruokaviraston mukaan lintuinfluenssavirusta on Suomessa löydetty vuonna 2022 myös ilvekseltä ja hieman vastaavanlaista virusta saukolta.
Lintuinfluenssaa on kuluvan vuoden aikana (tilanne 16.8.23) todettu myös 24 suomalaisella turkistarhalla. Tautia on esiintynyt kaikilla yleisimmin tarhatuilla turkiseläimillä eli siniketulla (naali), hopeaketulla ja niiden risteytyksillä sekä supikoiralla ja minkillä. Turkistarhoilla eläimet lopetetaan, jos niillä on todettu tai arvioidaan olevan muuntunutta virusta. Tähän mennessä eläimiä on määrätty lopetettavaksi jo yli 80 000. Eläinten omistajille maksetaan valtion varoista täyden arvon mukainen korvaus.
Tilanne Suomessa on ainutlaatuinen, sillä muun Euroopan turkistarhoilla vastaavaa lintuinfluenssaepidemiaa ei ole havaittu. Osasyynä tähän on suomalaisten turkistarhojen verrattain suuri määrä ja lähekkäinen sijainti Pohjanmaalla. Myös suuri osa luonnonvaraisten lintujen influenssatapauksista on todettu juuri Pohjanmaan turkistarha-alueilla.
Taudin torjumiseksi Riistakeskus on myöntänyt poikkeusluvat lähes 10 000 linnun ampumiseen turkistarhojen läheisyydessä. Päätöstä on kritisoitu kansainvälisestikin kyseenalaiseksi tavaksi pyrkiä estämään lintuinfluenssan leviämistä.
Kaikilla tarhoilla ei ole Ruokaviraston mukaan ollut riittävää suojausta luonnonvaraisia lintuja vastaan. Lintujen ei pitäisi päästä kosketuksiin turkiseläinten ja niiden rehun kanssa. Turkistarhojen terveysturvallisuutta on nyt nopeasti parannettava, sillä tauti on turkiseläimillekin tappava. Ainakin kettuja on ehtinyt kuolla tarhoilla tautiin jo ennen kuin niitä on ryhdytty aktiivisesti lopettamaan. Syyskuussa valvontaeläinlääkärit tarkastavat Ruokaviraston määräyksestä kaikki Suomen turkistilat lintuinfluenssan varalta.
Lintuinfluenssa aiheuttaa eläimille kärsimystä
Lintuinfluenssaan sairastuneet turkiseläimet kärsivät muun muassa ripulista, kouristuksista ja hengitystieoireista, ja voivat vaipua horrostilaan tai kokea äkkikuoleman, kertoo Helsingin Sanomat. Taudinpurkausten leviämisessä turkistiloilla on vaihtelua, eikä eläinten kuolleisuusprosenttia vielä tässä vaiheessa pystytä arvioimaan. Taudin tiedetään kuitenkin leviävän tiloilla turkiseläimestä toiseen, siis ei vain linnuista turkiseläimiin.
Suomessa lemmikkieläimet ovat toistaiseksi säästyneet tartunnoilta, mutta maailmalla lintuinfluenssatartuntoja on todettu jo koirilla ja kissoilla. Puolassa erityisesti kissoilla on ollut paljon tartuntoja, mutta tartunnan lähde on toistaiseksi epäselvä.
Muuntunutta virusta jo viidellä turkistarhalla
Viruksilla ei ole tapana jäädä staattisiksi, vaan ne kehittyvät ja muuntuvat ajan kanssa. Lintuinfluenssan muuntumista on todettu tähän mennessä viideltä turkistarhalta, kertoo Yle. Todetut muunnokset lisäävät viruksen kykyä lisääntyä tai sopeutua nisäkässolussa. Viruksen ei vielä ole todettu kykenevän tarttumaan ihmiseen, mutta se jatkaa todennäköisesti muuntumistaan niin kauan, kuin olosuhteet ovat virukselle otolliset.
Ruokaviraston viimekeväisen raportin mukaan turkistarhauksessa piilee vakava riski, sillä muuntuneen influenssaviruksen myötä turkiseläinpopulaatiossamme on mahdollista kehittyä seuraava pandemia. Erityisen riskialtista on, jos ihmisten, sikojen ja lintujen flunssaviruksille alttiit näätäeläimet, erityisesti turkistarhoilla tiiviisti elävät minkit, saavat yhtä aikaa linnun ja ihmisen influenssaviruksen. Virukset voivat tällöin yhdistyä herkästi ihmiseen tarttuvaksi pandemiavirukseksi, jolle meillä ihmisillä ei ole vastustuskykyä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan lintuinfluenssa on riski kansanterveydellemme.
Lintuinfluenssan leviämistä ja muuntumista lajista toiseen tarttuvaksi potentiaaliseksi pandemianaiheuttajaksi ei ehkä enää pystytä täysin estämään, mutta tehokkaat rajoittamistoimet ovat nyt tarpeen. Taudin leviämismahdollisuuksien kontrollointi on tärkeää paitsi ihmisen, myös muiden nisäkkäiden ja lintujen kärsimyksen vähentämiseksi.
Lue lisää:
Ruokavirasto: