Sikojen teurastuksessa käytettävät tainnutusmenetelmät ovat pitkään herättäneet keskustelua eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta. Euroopan suurissa teurastamoissa yleisin käytäntö on edelleen korkean pitoisuuden hiilidioksidikaasutainnutus, jota pidetään tehokkaana ja teollisuudelle soveltuvana ratkaisuna. Kuitenkin hiilidioksidin tiedetään aiheuttavan sioille merkittävää kipua, tuskaa ja hengitysvaikeuksia ennen tajuttomuutta. Monikansallinen PigStun-projekti asetti tavoitteekseen löytää vaihtoehtoisia menetelmiä, joilla voitaisiin parantaa eläinten hyvinvointia karsimatta tehokkuudesta, lihan laadusta ja käytännön toteutettavuudesta.
Hiilidioksidi tuottaa voimakasta kipua ja ahdistusta
Sikojen tainnutus hiilidioksidikaasulla on yleisin käytössä oleva tainnutusmenetelmä. Siat menettävät tajuntansa hissimäisessä kammiossa, joka kulkee alaspäin ja joka täytetään kaasulla. Menetelmä on logistisesti tehokas, mutta eläinten hyvinvoinnin kannalta kestämätön. Hiilidioksidi on hapan ja limakalvoja ärsyttävä kaasu, joka aiheuttaa hengitysteiden kipua, ahdistusta ja voimakasta levottomuutta. Tämä ilmenee esimerkiksi ääntelynä, voimakkaina liikehdintäyrityksinä ja pakenemisreaktioina. Tutkijoiden mukaan juuri kipu- ja paniikkivaihe tekee hiilidioksiditainnutuksesta ongelmallisen eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta.
Sähkötainnutus tuottaa välittömän tajuttomuuden, mutta lisää käsittelystressiä
Toinen yleisesti käytetty menetelmä on sähkötainnutus, jossa eläin menettää tajuntansa välittömästi. Etuna on, ettei hengitysvaikeuksia tule, mutta haittapuolena on, että jokainen sika joutuu menemään tainnutukseen erikseen. Tämä lisää sikojen kokemaa stressiä ja usein johtaa sähköpiiskan käyttöön, mikä itsessään aiheuttaa kipua ja pelkoa eläimille. PigStun-hankkeessa testattiin lievempiä ajolaitteita ja ryhmien pienentämistä, mutta täysin stressitöntä tapaa ei löydetty. Lisäksi sähkötainnutuksen aiheuttama tajuttomuus kestää lyhyemmän aikaa kuin kaasutainnutuksissa, mikä vaatii erittäin tarkkaa piston ajoitusta teurastuslinjalla.
Argon vähentää sikojen levottomuutta
PigStun-hankkeessa testattiin inertin argonkaasun käyttöä hiilidioksidin korvaajana. Argonjärjestelmä voidaan asentaa melko helposti nykyisiin tainnutusjärjestelmiin, ja kaasun saatavuus on hyvä, sillä sitä voidaan tuottaa rajattomasti ilmasta. Tutkimuksissa siat reagoivat huomattavan rauhallisesti argoniin: levottomuutta havaittiin vain noin 2 %:ssa tapauksista, kun hiilidioksiditainnutuksessa luku oli 60 %. Hengitysvaikeuksiakaan ei juuri esiintynyt.
Haittapuolena argonilla oli kuitenkin pidempi altistusaika, pienempi kapasiteetti ja korkeammat kustannukset. Argon on 4–5 kertaa kalliimpaa kuin hiilidioksidi, ja sikaa kohden kustannusten arvioitiin olevan 2–3-kertaiset. Lisäksi sioilla havaittiin kaatumisen jälkeisiä voimakkaita kouristeluja, mikä johti lihan vertymiin.
Helium lupaavin, mutta kallein ratkaisu
Toisen tutkitun jalokaasun, heliumin, etuna on, että siat eivät osoittaneet lainkaan negatiivisia käyttäytymisreaktioita tainnutuksen alkuvaiheessa. Helium vaikuttaa siis hyvinvoinnin näkökulmasta lupaavalta vaihtoehdolta. Haittapuolia ovat korkea hinta, rajallinen saatavuus sekä järjestelmän tekniset vaatimukset. Koska helium on ilmaa kevyempää, perinteisiä kuiluja ei voida käyttää, vaan tarvitaan korkeita torneja, joissa siat altistetaan kaasulle.
Heliumin talteenotto- ja kierrätysjärjestelmät voivat vähentää kustannuksia, mutta silti menetelmä soveltuu lähinnä pienille ja keskisuurille teurastamoille. Tainnutuskapasiteetti heliumilla jäi testatussa järjestelmässä pienemmäksi kuin hiilidioksiditainnutusta käytettäessä, mutta prosessia voidaan tehostaa esimerkiksi suurentamalla koreja ja rakentamalla useampia torneja. Kuten argonilla, myös heliumilla tainnutetuilla sioilla havaittiin kaatumisen jälkeisiä kouristeluja, mikä heikensi lihan laatua.
Tutkimus paljastaa menetelmien eroja hyvinvoinnissa ja lihan laadussa
PigStun-tutkimus toi esille, että vaikka argon ja helium paransivat selvästi eläinten hyvinvointia verrattuna hiilidioksidiin, lihan laatu ei ollut ongelmaton. Koeolosuhteissa havaittiin enemmän vertymiä, heikompi vedenpidätyskyky sekä PSE-lihan eli niin sanotun stressilihan lisääntyminen. Teurastamo-olosuhteissa erot eivät olleet yhtä suuria, mikä viittaa siihen, että käytännön prosessien hallinta vaikuttaa ratkaisevasti lopputulokseen.
Sähkötainnutuksessa lihan laatu jäi heikommaksi kuin hiilidioksidilla tainnutettaessa, vaikka sikojen hyvinvoinnin kannalta välitön tajuttomuus on etu. Kaikissa menetelmissä korostui se, että rauhallinen käsittely ennen tainnutusta oli ratkaisevaa sekä hyvinvoinnille että lihan laadulle.
Tutkijat vaativat siirtymistä paremmin eläinten hyvinvointia tukeviin menetelmiin
PigStun-hankkeen tutkijat arvioivat, että jos Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA arvioisi hiilidioksiditainnutuksen hyväksyttävyyttä nyt uudelleen, se tuskin enää saisi hyväksyntää eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta. Argon ja helium tarjoavat konkreettisia vaihtoehtoja, mutta kustannukset, kapasiteetti ja tekniset vaatimukset ovat toistaiseksi este suuren mittakaavan käyttöönotolle. Sähkötainnutus puolestaan edellyttää merkittäviä parannuksia tainnutusta edeltävään eläinten käsittelyyn ennen kuin sitä voidaan pitää hyvinvointinäkökulmasta tyydyttävänä.
Hankkeen tärkeä viesti on, että siirtyminen paremmin eläinten hyvinvointia tukevien menetelmien käyttöön on mahdollista. Tainnutuskokeilut argonilla ja heliumilla osoittavat, että siat voidaan tainnuttaa ilman voimakasta tuskaa ja paniikkia, kunhan teurastamot ovat valmiita tekemään investointeja.
Lue lisää:
EU Reference Centre for Animal Welfare – Pigs