Vuonna 2024 voimaan tullut eläinten hyvinvointilaki korvasi vanhan eläinsuojelulain. Uuden lain myötä eläinten hyvinvointi ja ihmisen velvollisuudet eläimiä kohtaan saivat uudenlaiset puitteet. Uudistuksella oli merkitystä sekä eläinten että niitä pitävien ihmisten näkökulmasta, vaikka pitkät siirtymäajat vievät tarpeellisia hyvinvointiparannuksia osittain pitkälle tulevaisuuteen. Mikä lopulta muuttui, ja miten?
Eläinten tarpeet keskiössä
Vanhaan eläinsuojelulakiin verrattuna uusi laki painottaa erityisesti eläinten olennaisten käyttäytymistarpeiden tärkeyttä. Lain mukaan eläimillä tulee olla mahdollisuus toteuttaa liikkumiseen, lepoon, ravinnon etsintään, kehonhuoltoon ja sosiaalisiin suhteisiin liittyviä käyttäytymistarpeitaan. Vanhan lain tavoin uusi laki korostaa, että eläimen fysiologiset tarpeet on tyydytettävä, eläimille on järjestettävä asianmukaiset pitopaikat, ja eläinten on tarvittaessa saatava asianmukaista hoitoa.
Lain kirjaus käyttäytymistarpeista ei ole pelkkää sanahelinää, vaan se on luonut perustan konkreettisille muutoksille eläinten arkeen. Käytännössä se on merkinnyt esimerkiksi uusia velvoitteita jatkuvasta vedensaannista, paremmista ulkoilumahdollisuuksista ja kivunlievityksestä kivuliaissa toimenpiteissä.
Jatkuva juomavesi kaikille – tosin poikkeuksin
Lain mukaan nisäkkäiden ja lintujen pysyvässä pitopaikassa on oltava jatkuvasti vettä eläinten saatavilla. Joitain poikkeuksia kuitenkin sallitaan, esimerkiksi vastasyntyneiden eläinten kohdalla, rekikoiratarhoilla pakkaskeleillä tai silloin, kun porot voivat käyttää puhdasta lunta veden lähteenä. Siitokseen käytettäville turkiseläimille jatkuvan veden saanti on tulossa pakolliseksi vasta vuodesta 2030 alkaen. Tuotantotarkoituksessa tarhattaville, samana vuonna syntyneille emosta vieroitetuille pennuille ja siitoksesta poistetuille turkiseläimille ei ole jatkuvan vedensaannin vaatimusta pakkaskelien aikaan.
Parannuksia olosuhteisiin
Uusi laki ei velvoita luopumaan kaikista vanhoista eläinten pitoon liittyvistä käytännöistä, mutta se pyrkii turvaamaan jatkossa paremman eläinten hyvinvoinnin uusien olosuhdevaatimusten myötä. Esimerkiksi vanhoja porsitushäkkejä ja parsinavetoita saa käyttää, mutta uusia ei enää saa rakentaa. Vaatimus mahdollistaa vähitellen siirtymisen vapaampiin, eläinystävällisempiin pitomuotoihin, vaikka lajinmukaisen käyttäytymisen mahdollisuudet eivät uusissakaan pitomuodoissa täysin toteudu.
Eläinjalostukseen tiukempaa ohjausta
Uudessa lainsäädännössä kiinnitetään huomiota myös jalostukseen. Aiemmassakin eläinsuojelulaissa oli jalostusta säätelevä pykälä, mutta se oli jäänyt käytännössä toimimattomaksi, niin sanotuksi lain kuolleeksi kirjaimeksi. Uuden lain myötä eläinten jalostuksessa on pyrittävä elinvoimaisiin ja terveisiin eläimiin, ei esimerkiksi ulkonäköön liittyviin ääripiirteisiin, jotka heikentävät hyvinvointia. Vaatimus tulee koskemaan erityisesti koirien ja kissojen jalostusta, jossa ongelmat ovat olleet pitkään tiedossa. Uusi asetus eläinjalostuksesta on parhaillaan valmistelussa.
Ulkoiluvelvoitteet laajenivat
Lehmien ja hiehojen ulkoiluvelvoitetta parsinavetoissa on laajennettu aiemmasta 60:stä 90 vuorokauteen vuodessa. Tämä parantaa erityisesti lypsylehmien mahdollisuuksia liikkua ja toteuttaa luontaista käyttäytymistään. Lisäksi investointitukea saa jatkossa vain, jos rakennettavaan pihattoon sisältyy laidun tai jaloittelutarha.
Kipu ei kuulu eläinten kohteluun
Yksi merkittävä uudistus liittyy eläimille tehtäviin toimenpiteisiin. Kaikissa kivuliaissa toimenpiteissä on jatkossa käytettävä kivunlievitystä, monissa tapauksissa myös rauhoitusta ja/tai paikallispuudutusta. Esimerkiksi vasikoiden nupoutus vaatii nykyään aina asianmukaisen anestesian, puudutuksen ja kipulääkityksen, kun sen sai aiemmin tehdä ilman minkäänlaista kivunlievitystä. Samalla monet ulkonäön muuttamiseen tähtäävät toimenpiteet, kuten hännän typistäminen, nokan leikkaaminen tai hevosten turpakarvojen poistaminen, on kielletty.
Porsaiden kastraatiossa vaaditaan kipulääkitys ja vuodesta 2027 alkaen myös puudutus. Karjuporsaiden kirurginen kastraatio kiellettiin laissa kokonaan vuodesta 2035 alkaen. Nyt kieltoa kuitenkin ollaan teollisuuden painostuksesta kumoamassa, mikä olisi askel taaksepäin eläinten hyvinvoinnin parantamisessa.
Tainnutus aina ennen teurastusta
Laki selkeyttää myös teurastukseen liittyviä sääntöjä. Eläin on aina tainnutettava ennen verenlaskua – tämä koskee nykyään myös kotikanoja, jotka aiemmin sai teurastaa ilman tainnutusta. Poikkeuksena sallitaan uskonnollinen teurastus, jossa tainnutuksen voi tehdä samanaikaisesti verenlaskun aloituksen kanssa. Menetelmä on sallittu vain teurastamossa tarkastuseläinlääkärin valvonnassa ja vain uskonnollisten yhteisöjen omiin tarpeisiin. Käytännössä tällöinkin eläin tainnutetaan ennen teurastuksen aloittamista.
Eläinkuljetusten uudistus junnaa EU:ssa
EU-tasolla eläinkuljetuksia koskevaa asetusta uudistetaan parhaillaan. Tutkimusten mukaan kuljetukset aiheuttavat merkittävää stressiä ja hyvinvointiongelmia erityisesti nuorille vasikoille, minkä vuoksi niiden vähimmäiskuljetusikää tulisi nostaa. Samalla olisi kiinnitettävä huomiota tilanahtauteen, kuumuuteen ja kuljetusaikojen pituuteen. Jäsenmaiden erilaisten käytäntöjen ja näkemysten vuoksi kuljetusasetuksen eteneminen EU:ssa on hyvin hidasta.
Hevosille lisää vapautta
Hevosten hyvinvointia koskevat säädökset ovat myös muutoksessa. Vuodcaten 2026 alussa voimaan tulevan asetuksen myötä hevosilla on oltava päivittäinen mahdollisuus sosiaalisiin kontakteihin toisten hevosen kanssa, ja niiden on saatava karkearehua niin, etteivät ne joudu olemaan ilman ruokaa yli kuutta tuntia. Uusissa talleissa ja pihatoissa on oltava riittävän suuret tarhat. Kuolainten aiheuttamia vaurioita on seurattava aiempaa tarkemmin.
***
Uusi eläinten hyvinvointilaki ja siihen liittyvät asetukset eivät ratkaise eläinten pitoon ja kohteluun liittyviä ongelmia, mutta ne luovat perustan hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuuksille tulevaisuudelle. Monet uudistuksista pohjautuvat tieteelliseen tutkimukseen. Eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi tutkimustiedon tulisi jatkossa entistä enemmän ohjata lainsäädäntöä.
Sääntely yksin ei muuta kaikkea – suuri merkitys on myös eläintenpitäjien ja kansalaisten asenteilla, kuluttajien valinnoilla ja yhteiskunnallisen keskustelun suunnalla. Eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen on meidän jokaisen vastuulla.
Lue lisää:
Lakiesitys eläinten hyvinvoinnista eduskuntaan – historiallinen askel kohti muuttuvaa eläintenpitoa
Eläinsuojelulaista tulossa eläinten hyvinvointilaki