Vasikoiden vierihoidon kehittämien maitotiloille toimivaksi käytännön vaihtoehdoksi puhutti tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukuntaa. Pidempi vierihoito tuo mukanaan kiistattomia hyvinvointietuja niin vasikalle kuin emolle, mutta sen toteutus nykymuotoisissa navetoissa ei aina ole yksinkertaista. Mahdollisuuksia on kuitenkin monenlaisia, kertoi Luonnonvarakeskuksen tutkija Mikaela Mughal neuvottelukunnalle.
Vierihoito tyydyttää vasikan ja emon hoivan tarpeen
Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta pohti kokouksessaan vasikoiden vierihoidon kehittämisen mahdollisuuksia. Pidemmällä vierihoidolla tarkoitetaan, että vasikka ja lehmä ovat kontaktissa vähintään joitakin viikkoja vasikan syntymän jälkeen. Yleisimmin maidontuotantotiloilla vasikka erotetaan emostaan jo puolen, viimeistään neljän vuorokauden vanhana. Toisin toimitaan naudanlihantuotannon niin kutsutussa emolehmätuotannossa, jossa vasikka ja emo saavat olla kontaktissa kuukausia ja emon maidon hyödyntää vain vasikka.
Vasikan ja emon yhteiselossa pääsee toteutumaan yksi olennaisimmista sosiaalisiin suhteisiin liittyvistä käyttäytymistarpeista. Vastasynnyttänyt lehmä on hyvin motivoitunut hoitamaan vasikkaansa, ja vasikan psykofyysiset tarpeet tulevat parhaiten tyydytetyksi emon hoidossa. Vasikka saa emolta ternimaidon vasta-aineita ja saa imeä maitoa haluamansa määrän. Vierihoidetut vasikat kasvavat hyvin.
Vaikka pidempi vierihoito on vielä maidontuotannossa harvinaista, tapoja toteuttaa sitä on lukuisia, kertoi Luonnonvarakeskuksen tutkija Mikaela Mughal neuvottelukunnalle. Vierihoidon järjestäminen kannattaa miettiä eläinten ja hoitajien hyvinvoinnin sekä järjestelmän vaatimien muutosten näkökulmasta. Esimerkiksi vierihoitokarsinaan voi olla vapaa pääsy sekä emoilla että vasikoilla, tai emojen pääsyä karsinaan voidaan rajoittaa. Vierihoitoa voidaan toteuttaa erillisellä osastolla, jonka yhteydessä voi olla vasikoille oma tila, vasikkapiilo. Emon ja vasikan yhteiseloa voidaan järjestellä navetan eläinliikenteellä esimerkiksi niin, että emo voi imettää vasikkaa lypsyjen yhteydessä.
EFSA suosittaa vähintään vuorokauden yhdessäoloa emolle ja vasikalle
Vierihoidossa riittää vielä tutkittavaa, totesi myös Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA raportissaan vasikoiden hyvinvoinnista (2023). EFSA suosittelee pitämään lehmän ja vasikan yhdessä vähintään vuorokauden syntymän jälkeen. Pidempään vierihoitoon tulisi pyrkiä, mutta asiasta tarvitaan lisää tutkimusta ja ratkaisuja vierihoidon toteuttamiseen käytännössä.
EFSA listasi raportissaan vasikoiden hyvinvointiin haitallisesti vaikuttavia tekijöitä, joista yleisimpiä olivat vasikoiden hengitystiesairaudet, lajinmukaisen tutkimis- ja ravinnonhakukäyttäytymisen toteuttamisen puutteet, ruoansulatuskanavan häiriöt ja ryhmässä pitämiseen liittyvä stressi. EFSA suositteli, että hyvinvoinnin parantamiseksi vasikoiden käytettävissä olevaa tilaa lisättäisiin, vasikat pidettäisiin vakaissa ryhmissä varhaisesta iästä lähtien, hyvälaatuisen ternimaidon saanti varmistettaisiin ja vasikoille tarjottavan maidon määrää lisättäisiin nykyisestä. Lisäksi vasikoille tulisi tarjota pehmeä, muokkautuva makuualusta, juomavesi altaasta (nipan sijaan) sekä korsirehua rehuhäkistä.
Emo ja vasikka tulisi pitää yhdessä vähintään yhden päivän ajan syntymän jälkeen, ja pidempään vierihoitoon tulisi pyrkiä vähitellen tutkimustiedon karttuessa. Ensimmäisen elinviikon aikana vasikoita tulisi pitää pareittain tai pienissä, korkeintaan seitsemän eläimen ryhmissä. Vasikkakarsinoissa tilaa tulisi hyvinvoinnin ja lajinmukaisen käyttäytymisen, kuten liikkumisen ja leikin turvaamiseksi olla noin 20 m2 vasikkaa kohden, mutta vähintään 3 m2, jotta vasikka mahtuu liikkumaan ja makaamaan luontaisessa asennossa.
Lue lisää:
Mikaela Mughal ym. 2024. Vasikoiden pidempi vierihoito maidontuotannossa: Opas tuottajalle
Lehmille lepomukavuutta ja laidunnusta, vasikoille lisää tilaa leikkiin ja lepoon, suosittaa EFSA
Vasikoita kuolee edelleen liikaa – tutkimus etsii viisastenkiveä vasikoiden hyvinvointiin