Vastasyntyneellä vasikalla on imemisen tarve. Eipä ihme, sillä ilman tuota pakottavaa tarvetta vasikka ei hengissä selviäisi. Imemällä vastasyntynyt vasikka saa emältä tuhdin paketin vasta-aineita tautien vastustukseen. Ternimaidon ravintoaineet ovat niin ikään juuri vasikalle sopivat.
Eläimen tarve käyttäytyä tietyllä tavalla on voimakkaasti esillä eläinsuojelulain uudistuksen yhteydessä. Vasikan tarve imeä on oiva esimerkki tärkeästä käyttäytymistarpeesta. Imeminen on välttämätöntä vasikan normaalin kehittymisen sekä fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Myös tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta on todennut tämän tuotantoeläinten olennaisia käyttäytymistarpeita määritellessään.
Emästä imeminen on vasikalle luontaisin tapa saada tarvitsemansa ravinto ja vapaasti emää imemällä imemisen tarve tulee varmasti tyydytetyksi. Jos emä saa vapaasti imettää vasikkaansa, vasikat imevät neljästä kuuteen kertaa vuorokaudessa. Maidontuotannossa oman emän käyttämistä imettäjänä rajoitetaan tuotannollisista syistä. Yksi mahdollisuus on käyttää imettäjälehmää, jonka imetettäväksi laitetaan useampiakin juottoikäisiä vasikoita.
Imemisen ja maidon tarve ovat eri asioita
Maidon saanti ei yksin riitä tyydyttämään vasikan tarvetta imeä, vaan imeminen itsessään on vasikan hyvinvoinnille tärkeää. Jos vasikka ei pääse tyydyttämään imemisen tarvettaan, voi seurauksena olla haitallisia, kauaskantoisiakin käyttäytymismuutoksia.
Vasikan voimakas imemisen tarve kestää noin 15 minuuttia juomisen aloittamisesta. Ämpäristä maidon ryystäminen käy vasikalta joutuin, ja ämpärin jo tyhjennyttyä vasikan imuhalut ovat voimakkaimmillaan ja vielä tyydyttämättä. Sopivan jäykästä tutista maidon imeminen kestää hiukan kauemmin, ja imemisen tarve ehtii paremmin tulla tyydytetyksi tuttijuoton aikana etenkin, kun tuttiämpärin annetaan olla vasikan käytettävissä riittävä pitkään kerrallaan.
Mikäli vasikka ei saa maitoannostaan imemällä, voi imemisen tarve suuntautua vasikan karsinan rakenteisiin. On tutkittu, että maidon laktoosi eli maitosokeri käynnistää vasikan imemisen tarpeen. Tutkimusten mukaan imemisen tarve loppuu laktoosin vaikutuksen päätyttyä, eikä sitä sen jälkeen ilmene enää merkittävästi ennen seuraavaa juottoa. Vasikan kannalta tärkeintä on siis saada imeä oikealla hetkellä. Vasikan ryystettyä vauhdilla maidot avoämpäristä laktoosin vaikutus kestää vielä aikansa ja saa vasikan imemään mitä tahansa eteen tulevaa, kuten ämpärin reunoja, karsinan rakenteita tai saman karsinan toisia vasikoita, näiden korvia tai napaa.
Tyydyttymätön imemiskäyttäytyminen voi oireilla aikuiseksi asti
Imemisen ongelmat naudoilla eivät liity vain pikkuvasikkakauteen, vaan voivat olla riesana pitempäänkin. Hiehoilla ja lehmillä käytetään joskus nenärenkaita, jotta ne eivät imisi saman karsinan muiden nautojen vetimiä. Aikuisten nautojen imemiskäyttäytymisen ongelmien syy ei ole täysin selvillä, mutta riskitekijöitä on löydetty. Vasikka-aikainen energiavaje sekä vasikkana tyydyttymättä jäänyt imemisen tarve ovat tutkimuksissa todettuja riskejä myöhemmän vaiheen imemiskäyttäytymisen ongelmiin.
Imeminen tuudittaa vasikan nopeasti
Uni on pienille vasikoille erityisen tärkeää, sillä nukkuessaan ne saavat potkua kasvuun. Suomessa on tutkittu erityisen paljon ja ansiokkaasti vasikoiden unta ja sen vaikutuksia vasikoiden hyvinvointiin. Tutkimuksissa on muun muassa havaittu, että emoa imeneet ja tuttiämpäristä maitoa imeneet vasikat nukahtivat ruokailun jälkeen nopeammin kuin avoämpäristä maitoa juoneet vasikat.
Imeminen lisää vasikan kylläisyyden tunnetta, lievittää stressiä ja edistää ruoansulatushormonien eritystä
Kanadalaistutkimuksessa avoämpäristä juotettu vasikka sai maidon ryystettyään imeä huvituttia. Tutin imemisen havaittiin lisäävän insuliinin ja CCK:n eli kolekystokiniinin pitoisuutta vasikan veressä verrattuna niihin vasikoihin, jotka eivät saaneet imeä tuttia juoton jälkeen. Insuliini ja CCK-hormonit taas parantavat ruuansulatusta. Maidon imeminen saa myös aikaan huomattavasti suuremman oksitosiinipitoisuuden nousun kuin maidon juominen avoämpäristä. Oksitosiini on tunnettu stressiä lievittävänä mielihyvähormonina – sitäkin kautta imeminen tuudittaa vasikan paremmin uneen kuin avoämpäristä maidon juominen.
Aikaa vasikalle
Tuttiämpäri on avoämpäriä hieman kalliimpi ja sen puhdistaminen työläämpää kuin avoämpärin pesu. Vasikan juottaminen tuttiämpäristä vie hieman enemmän aikaa kuin saman maitomäärän tarjoilu avoämpäristä, etenkin, jos tuttiämpärin jättää oikeaoppisesti paikalleen vähintään 15 minuutiksi, jotta vasikalla on mahdollisuus tyydyttää kiihkeintä imemisen tarvetta ämpärin tuttiin. Mikäli nautatilalla on käytössä automaattijuotto, saa vasikka aina maitojuoman tutista imemällä.
Imemismahdollisuus kaiken kaikkiaan edistää vasikoiden hyvinvointia ruoansulatushormonien erityksen, kylläisyyden tunteen, stressin lievittymisen ja häiritsevän imemiskäyttäytymisen vähenemisen kautta.
Voisiko tuttijuottoon käytettävän ajan ajatella olevan arvokasta aikaa vasikan kanssa, hyvän suhteen luomista vasikkaan, sen karsinatoverien käyttäytymisen tarkkailua ja vasikoiden välisten kaverisuhteiden muodostumisen seurailua? Erään tutkimuksen tulosten mukaan ihmisen ja vasikan välinen suhde muodostuu paremmaksi, kun vasikkaa käsitellään hyvin juoton yhteydessä verrattuna siihen, että vasikkaa rapsutellaan ilman juomatarjoilua.
Vaihda avoämpärit tuttijuottoon
Jutun juoni on varmasti jo tähän mennessä selvinnyt. Tuttijuotto on ehdottomasti avoämpäriä suositeltavampi tapa juottaa ne vasikat, joita emä, imettäjälehmä tai tuttijuottoautomaatti ei juota. Riittävän jäykkä tutti ja kunnollinen juoman annoskoko, joka saa vasikan kerralla kylläiseksi, ovat eduksi vasikan hyvinvoinnille ja ehkäisevät imemiskäyttäytymisen ongelmia.
Teksti on julkaistu KMVet-lehden kolumnina numerossa 3/2016.