fbpx
Takaisin

Eläinten lopetus ja teurastus aiheina kansallisten kontaktipisteiden kokouksessa

Eurooppalaiset eläinten lopetuksen ja teurastuksen tieteelliset kontaktipisteet kokoontuivat toukokuussa Italian Parmaan keskustelemaan tehtävistään. Suomen kontaktipisteenä toimii Eläinten hyvinvointikeskus. Kokouksessa tarkasteltiin kansallisten kontaktipisteiden säädöksessä määriteltyjä tehtäviä, tutustuttiin eri maiden kontaktipisteiden toimintaan, kuultiin komission ja EFSAn toimista eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi teurastuksen ja lopetuksen yhteydessä, sekä pohdittiin kontaktipisteiden ja sidosryhmien yhteistyötä teurastettavien ja lopetettavien eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Mikä kontaktipiste?

Nk. lopetusasetus (Euroopan Unionin neuvoston asetus (EY) N:o 1099/2009 eläinten suojelusta lopetuksen yhteydessä) edellyttää, että jokaisella EU-maalla on oma tieteellinen kontaktipiste koskien eläinten hyvinvointia lopetuksen ja teurastuksen yhteydessä. Kontaktipisteiden tehtävänä on tukea viranomaisia ja tarjota riippumatonta teknistä ja tieteellistä tietoa lopetusasioissa. Ne auttavat viranomaista eläinten lopetuksen ja teurastuksen kelpoisuuskoulutuksen asiasisällöissä, antavat suosituksia teurastamoiden tarkastuksia ja auditointeja varten sekä antavat tieteellistä apua uusien tainnutusmenetelmien suhteen. Kontaktipisteet kokoontuvat kerran vuodessa keskustelemaan esimerkiksi eläinten lopetuksen ja teurastuksen hyvistä toimintatavoista, hyvän toimintatavan oppaiden ja kelpoisuustodistusten sisällöistä ja hyväksyttyjen tainnutusmenetelmien suositeltavista teknisistä parametreista.

Eläimen lopetukseen vaaditaan kelpoisuus

Lopetusasetuksen mukaan eläimen saa elinkeinotoiminnassa lopettaa tai teurastaa vain henkilö, jolla on siihen todennettu kelpoisuus. Kelpoisuustodistuksen myöntää meillä aluehallintovirasto. Suomessa kelpoisuuden voi hankkia kouluttautumalla tai todentaa sen työkokemuksella ja kirjallisella kokeella. Käytännöt vaihtelevat Pohjoismaidenkin sisällä: Ruotsissa kelpoisuuskokeen voi suorittaa verkossa vaikka kunnallisessa kirjastossa; Islannissa taas riittää kelpoisuuskoulutus ilman koetta. Kelpoisuuskoulutusohjelmille ei ole säädetty vähimmäisvaatimuksia.

Työkalupakit auttavat seuraamaan eläimen tajunnan tilaa ja tainnutuksen onnistumista

Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA on julkaissut työkalupakit eläinten hyvinvoinnin arvioinnin avuksi teurastuksessa ja lopetuksessa. Pakeissa on tietoa esimerkiksi siitä, millä mittareilla ja kuinka usein eläimen tajunnan tasosta kertovia merkkejä ja taintumisen onnistumista seurataan, ja miten arvioidaan sitä, että toimitaan hyväksyttävällä tasolla teuraseläinten onnistuneen taintumisen suhteen.

Työkalu otoskoon laskemiseksi taintumisen onnistumisen tarkempaan arviointiin on tulossa EFSA:n verkkosivuille avoimesti ladattavaksi vuoden loppuun mennessä. Tekeillä on työkalupakki myös tainnuttamatta teurastusta varten.

Tiineiden eläinten teurastukseen tarvitaan ohjeita

Tiineiden nautojen, sikojen, lampaiden, vuohien ja hevosten teurastuksen yhteydessä on huolehdittava myös niiden sikiöistä. On väitetty, ettei sikiöillä ei ole tuntemuksia ennen kuin ne hengittävät, joten Maailman eläinterveysjärjestö OIE on ohjeistanut, että teurastettujen tiineiden naaraiden sikiöt on pidettävä sikiöpussissaan, kunnes ne kuolevat. On kuitenkin mahdollista, että aivorunko tuottaa kipukokemuksia jo ennen syntymää, ainakin viimeisellä tiineyskolmanneksella. EFSA tutkii parhaillaan sikiön kykyä tuntea kipua ja selvittää, paljonko ja mistä syistä tiineitä eläimiä teurastetaan. Toiveissa on saada ohjeistus sikiöiden tainnutukseen ja kuoleman varmistamiseen sikiön kehitysaste huomioiden.

Eurooppalaisten teurastamoiden toimintaohjeistoissa puutteita

Komission elintarvike- ja eläinlääkintätoimisto on tarkastellut viranomaisten toiminnan tehokkuutta eläinten lopetuksen laillisuuden varmistamisessa (raportti). Tarkastukset ovat kattaneet 80 % Euroopan siipikarja- ja nautatuotannosta. Suurimmassa osassa maista toimijoiden kelpoisuusasiat olivat kunnossa, mutta hyvän toimintatavan oppaita lopetukseen ja teurastukseen ei ollut kovin monessa maassa saatavilla. Suomessa oppaat on tehty kaikkien merkittävien tuotantoeläinlajien teurastukseen ja lopetukseen. Oppaista on konkreettista apua muun muassa teurastamoiden lakisääteisten toimintaohjeistojen laadinnassa ja taintumisen onnistumisen seurannassa. Tarkastusten mukaan toimintaohjeistojen yleisimpiä puutteita olivat eläinten teurastamoon tulon suunnittelu, teurastamon kapasiteetti, ruoka ja kuivikkeet sekä eläinten kuljetuskelpoisuus. Myös valmistajien ohjeet tainnutustyökalujen toimintaan olivat toimintaohjeistoissa usein vaillinaisia, eikä taintumisen onnistumista aina seurattu. Teurastamoiden hyvinvointivastaavien koulutuksella sen sijaan näytti olevan positiivinen vaikutus toimintatapojen kehittämisen kannalta.

Tainnutuksen epäonnistuminen ja tainnuttamatta teurastaminen kritiikin kohteina

Useissa jäsenmaissa oli jo kiinnitetty huomiota rapujen ja viljeltyjen kalojen sekä siipikarjan tainnuttamatta teurastamiseen, ja asiaan toivottiin muutosta. Myös siipikarjan vesialtaassa tapahtuvassa sähkötainnutuksessa oli monilla jäsenmailla ongelmia. Jos lintu ei tainnutusaltaaseen joutuessaan tainnu välittömästi, se joutuu käytännössä kärsimään kivuliaista sähköshokeista ennen kaulasuonten katkaisua. Asiaan ei kuitenkaan ollut ainakaan lähiaikoina parannusta luvassa yhteisen lainsäädännön puolelta.

Naudan tainnuttamatta teurastusta selvittänyt hollantilaistutkija kertoi, että naudan taintuminen voi kaulasuonten viillon jälkeen kestää jopa yli kolme minuuttia. Viillon jälkeen eläimen leuan painuminen alas tukkii verisuonet eikä veri pääse kunnolla valumaan ulos. Samalla eläin saa hengitysilmaa, ja tajunnan menettäminen viivästyy. Uskonnollisista syistä tehtävän tainnuttamatta teurastuksen toteutustavoissa on paljon vaihtelua. Eläinten kärsimystä voidaan lyhentää, jos eläimen tainnutus välittömästi viillon jälkeen sallitaan. Keskustelu ilman tainnutusta teurastamisesta on jakanut Alankomaiden parlamentin kahtia. Aihe on merkityksellinen, sillä alankomaisella lihalla on isot maailmanmarkkinat: siipikarjaa, nautaa ja sikaa viedään ympäri maailman.

Eurooppalaiset eläinten lopetuksen ja teurastuksen tieteelliset kontaktipisteet toimivat eri maissa hieman eri tavoin. Osa kontaktipisteistä on viranomaisia, osa tutkijoita. Kaikissa jäsenmaissa ei tehdä eläinten teurastukseen ja lopetukseen liittyvää tutkimusta, ja siksi eurooppalainen kontaktipisteiden verkosto säännöllisine tapaamisineen on monelle maalle tärkeä keino pysyä ajan tasalla sekä jakaa hyviä toimintatapoja teuraseläinten hyvinvoinnin parantamiseksi teurastuksen ja lopetuksen yhteydessä.

Lue lisää: Scientific Network on Risk Assessment in Animal Health and Welfare; 1st meeting of National Contact Points established under Art 20 Council Regulation (EC) 1099/2009

  •  
  •  
  •